maanantai 23. joulukuuta 2013

Mikä naisissa on vikana, osa II



Kuviin liittyvä juttu löytyy tuolta: Seksuaalisen vallankumouksen voittajat ja häviäjät

Jotain on mennyt pahasti vikaan. Meille annettiin vapaa rakkaus. Luulimme vapautta samaksi vapaudeksi kuin vapaalipussa. Ei se sitä ollut. Vapaus oli samaa vapautta kuin vapaaottelussa.

Turkulainen: Parisuhteista on tullut taistelua eroa vastaan

Yksilöllisyys ja vapaus ovat nousseet lähes kaiken yläpuolelle.

Kuulostaa helpolta ja vapaalta. Silti ihmiset kieriskelevät parisuhteidensa kanssa kenties suuremmissa ongelmissa kuin koskaan.

- -

- Eron uhka on todellinen, ja se piinaa meitä lähes koko parisuhteen ajan.

- Parisuhde on sen alusta loppuun asti taistelua eroa vastaan, hän väittää haastateltavansa toteamusta mukaillen.

Miksi yksikään normaalin itsesuojeluvaiston omaava mies haluaisi parisuhteeseen ? Jo pelkät parinhankintakustannukset kirpaisevat. Enkä tarkoita ainoastaan treffailuun kuluvaa rahaa, vaan satojen turhien yritysten ja torjuntojen aiheuttamia henkisiä kustannuksia. Miehen itsetunto revitään rikki monta kertaa ennenkuin partneri löytyy. Jos löytyy. Jos mies onnistuu etsinnöissään ja löytää kumppanin, alkaa taistelu eroa vastaan. Kiukuttelua, nalkuttamista, mielettömiä vaatimuksia. Mies tekee kaikkensa parisuhteen eteen, mutta mikään ei riitä. Nainen kyllästyy, lähtee uuden miehen matkaan ja viranomaisten avulla vie mukanaan lapset ja puolet miehen omaisuudesta. Jäljelle jää vain puutarhasaksilla kuohittu miehenraunio.


Kuva löytyi tuolta: Pitäkää tunkkinne

Miksi yksikään normaalin itsesuojeluvaiston omaava mies haluaisi parisuhteeseen ? Ehkä siksi, että sapiens-lajin apinoilla on biologinen tarve pariutua ? Ehkä siksi, että pariutumatta jääminen on urosapinalle pahempi onnettomuus kuin joutuminen kuohituksi puutarhasaksilla ?

Joten tein profiilin OkCupidiin, nimimerkillä NynnyNyhverö. Minun on turha esiintyä deitissä muuna kuin omana itsenäni. No, profiilissani vierailevalle naiselle on varmaan aika tylyä törmätä joukkoon kärjistettyjä naiskriittisiä blogikirjoituksia. Mutta jos en kelpaa sellaisena kuin olen, niin en kelpaa, piste. Etsikööt jonkun muun, tarjontaa minua paremmista miehistä kyllä löytyy. Siellä on toinen toistaan erinomaisempia miehiä, hyvin koulutettuja, työssäkäyviä, hyvin toimeentulevia, seikkailijoita, urheilusankareita, hyviä tyyppejä, pitkiä ja komeita herrasmiehiä. Ei minulla ole mitään mahdollisuutta kilpailla naisten rakkaudesta tuon miesjoukon kanssa.

Vapaa rakkaus avasi tien menestyjille. Menestyjille deittisivustot ovat ylitsepursuava syö-niin-paljon-kuin-haluat -buffetti. Eliittikumppaneja, pettämissivustoja, seksitreffejä, on varaa mistä valita. Tuhannet miehet ovat auttamattomasti ulkona netin pariutumismarkkinoilta. Sama taitaa koskea jossain määrin myös naissukupuolen epäonnisimpia yksilöitä. Muistaakseni telkusta tuli joskus dokkari Briteissä toimivasta vaikeasti pariutuvien deittipalvelusta. Minun pitäisi perustaa vastaavanlainen deittipalvelu tänne Suomeen. Hintaan sisältyisi myös Nynnyn virallinen parisuhdekoulu.

Poika, varo Shit Testiä. Alistu kerran, alistut aina. Älä alistu.

Poika, älä ole Nice Guy. Kivat pojat jätetään yksin.

Eiköhän tämä aihe ole käsitelty tällä kertaa. Seuraavaksi palaan takaisin blogin varsinaiseen aiheeseen, taisteluun kouluväkivaltaa vastaan. Nynny kiittää ja hiljenee loppuvuodeksi.

torstai 19. joulukuuta 2013

Pojat, varokaa Sitä Ainoaa Oikeaa !


Poika rakastuu tulisesti tyttöön. Kukaan muu koko maailmassa ei kelpaa. Ikinä. Pojan mielestä heidän yhteinen kohtalonsa on tähtiin kirjoitettu, vaikka tyttöä ei poika voisi vähempää kiinnostaa. Manosfäärissä ilmiö tunnetaan nimellä oneitis (one it is). Ihastumisia ja rakastumisia tulee ja menee. Oneitis on vakavampi ilmiö ja siitä aiheutuu vain turhaa kärsimystä. Saavuttamattoman perään haikailu johtaa menetettyihin mahdollisuuksiin. Nynnypojilla ei ole varaa menettää yhtään mahdollisuutta, jos niiden määrän voi koko elämän ajalta laskea yhden käden sormilla.

Sitä Ainoaa Oikeaa ei ole olemassa. Oneitis on pojille opetettu käyttäytymismalli. Poikien aivopesu Romanttisella Hötöllä alkaa hyvin nuorena. Aikuisten lässytystä ja satukirjojen prinsessatarinoita jatkavat televisiosarjat, leffat ja musiikki. Romanttinen Höttö tunkeutuu kaikkialle. Edes Radio Rockia ei voi kuunnella ilman altistumista Hötölle. Uskominen Sielunkumppaniin tärvelee mahdollisuudet onnelliseen parisuhteeseen. Kun takaraivossa jomottaa ajatus, että jossain on olemassa täydellinen kumppani, johtaa se vain tyytymättömyyteen, turhiin eroihin ja loputtomaan etsimiseen. Loputtomaan rakastumisen ensihuuman etsimiseen. Olen havainnut, että tähtiin kirjoitettuun sielunkumppanuuteen uskovat naiset ovat taitavia elämään itsepetoksessa, pariuduttuaan kaljamahaisen tavismiehen kanssa, ja silti he niin auliisti jakavat neuvojaan nynnypojille. Se Ainoa Oikea, kuten kaikki muukin Romanttinen Höttö, on vain todellisuuspakoa, eskapismia. Romanttisen Hötön syöttäminen pojille kääntyy lopulta myös tyttöjä ja naisia vastaan.

Vuosi oli 1992. Peruskouluni päättyi paria kuukautta ennen kevätjuhlia passituksella nuorisopsykiatriselle. Olin iskenyt silmäni erääseen seiskaluokkalaiseen tyttöön. Olin umpirakastunut. En tiennyt edes hänen nimeään. Mutta tiesin, että hän on Se Ainoa Oikea. Ja nyt olin mielisairaalassa ! En ikinä enää näkisi häntä ! Olin silloin äärimmäisen ujo ja sosiaalisesti kömpelö (olen vieläkin), enkä olisi uskaltanut lähestyä häntä missään tilanteessa. Eikä tyttö osoittanut kiinnostuksen merkkejä minua kohtaan, mutta sillä ei ollut merkitystä. Olin rakastunut ja suljettuna mielisairaalaan. Sitten tapahtui ihme. Eräs toinen tyttö oli ihastunut minuun. Tiesin että joku piti minusta, koska aiemmin keväällä sain rakkauskirjeen joltain tytöltä. Jätin huomionosoituksen huomiotta, koska olin jo löytänyt Elämäni Rakkauden. Tyttöpä ei jättänyt. Hän selvitti mihin olin kadonnut. Tyttö soitti minulle mielisairaalaan, ja muutaman puhelun jälkeen hän tuli katsomaan minua. Hän oli nätti, rohkea ja omistautunut minulle. Mutta suhtauduin häneen välinpitämättömästi, olinhan juuri menettänyt Elämäni Rakkauden, eivätkä muut tytöt kiinnostaneet minua ollenkaan. Käyttäydyin tylysti ja pian tyttö luovutti. Jos uskoisin karman lakiin, loppuelämääni varjostava yksinäisyys olisi rangaistus tuosta tapauksesta.

Siirrytään kymmenisen vuotta eteenpäin, 2000-luvun alkupuolelle. Tutustuin erääseen nuoreen naiseen harrastuksen kautta. Hän oli erikoinen tyyppi, mustaan pukeutuva gootti tai jotain sellaista. Samanlaisen synkkämielisen luonteen takia me olisimme voineet sopia hyvin toisillemme. Huomasin että hän oli kiinnostunut minusta. Toisaalta minuakin kiinnosti, mutta toisaalta epäilin, että onko tämä nyt Se Oikea, vai jatkanko etsimistä. Sitten tuli tilaisuus. Vietin yön naisen kanssa, kahdestaan, jutellen niitä näitä. Äärimmäinen ujouteni, sosiaalinen kömpelyys, kokemattomuus, ja peruskoulun, psykiatrian ja torjutuksi tulemisten rikkoma itseluottamus tärvelivät tilaisuuden. En pystynyt tekemään aloitetta.

Ujous, kömpelyys ja silkka paniikki iskivät päälle ja tärvelivät vielä muutaman muun mahdollisuuden. Kaikista noloista tapauksista en halua kertoa, mutta mainitsen muutaman tapauksen 2000-luvun lopulta. Eräs harrastuksen kautta tuntemani nuori nainen yritti lähestyä minua. Se tapahtui täysin yllättäen. Menin paniikkiin. En tajua miksi vain kävelin pois. Siinä olisi ollut nuori ja nätti nainen juuri minulle, mutta ei. Eikä siinä vielä kaikki. Nainen oli venäläinen. Satun pitämään venäläisiä naisia erityisen viehättävinä, koska feminismi ei ole turmellut heitä. Yhtä paljon harmittaa myös tapaus, jossa nuori kaunis nainen varovaisesti osoitti kiinnostustaan. Oli lämmin loppukesän yö. Lähdimme kävelylle merenrantaan, kahdestaan. En tiedä mikä minuun iski. Menin paniikkiin ja järkeilin olevani liian vanha hänelle, ja käyttäydyin kuin hienoa neitoa suojeleva herrasmies. Tukahdutin kiinnostukseni häneen. Eikä siinä vielä kaikki. Hän oli sukujuuriltaan puoliksi suomalainen, puoliksi eräästä eksoottisesta idän maasta.

Mahdollisuuteni pariutua olivat todella heikot, mutta eivät siis täysin olemattomat. Pitää kuitenkin muistaa, että tulin torjutuksi lukemattomia kertoja. Ne yhdessä omien epäonnistumisten kanssa tekivät minut katkeraksi ja vihaiseksi. Arvatkaapa toverit, kuinka paljon tilaisuuksien menettämiset harmittavat. Olen nimimerkkini ansainnut. Minua nynnympää nyhveröä ei löydy mistään.

Vinkki naisille: Tehkää rohkeasti aloite, jos vastapuoli ei sitä uskalla tehdä. Nynnypojille neuvoksi: Unohtakaa Romanttinen Höttö, unohtakaa naisten antamat pariutumisohjeet ja tarttukaa tilaisuuteen, uutta ei välttämättä tule enää koskaan.

perjantai 13. joulukuuta 2013

Mikä naisissa on vikana ?


Syyllistetyistä pojista kasvaa katkeria miehiä

Nobelisti ja feministi Doris Lessingin kuolemasta on kirjoitettu tänään [17.11.2013] lehdissä ja Men’s Rights reddit linkkasi vanhaan juttuun Guardianissa, joka käsitteli Lessingin mielipiteitä nykyfeminismistä ja poikien kasvatuksesta. Juttu on vuodelta 2001, jolloin olin vielä itsekin koulupoika. Jutussa kerrotaan, että

Kirjailija Doris Lessing väitti eilen, että miehet ovat nykyisin sukupuolten välisen sodan hiljaisia uhreja. Hän sanoi, että feminismissä on valloillaan “laiska ja myrkyllinen” kulttuuri, joka ihannoi miesten ruoskimista. Nuoret pojat syyllistetään sukupuolensa tekemistä rikoksista. Miesten turhaan syyllistämiseen käytetty energia pitäisi käyttää järkevämpään kasvatustyöhön. … “Olin yhdeksän- ja kymmenvuotiaiden luokkahuoneessa, jossa oli poikia ja tyttöjä, ja kuuntelin kuinka nuori naisopettaja kertoi lapsille, että sotien syy on miesten väkivaltaisessa luonteessa. Näin itsetyytyväisiä tyttöjä kun taas pienet pojat lyhistyivät tuoleilleen, ikään kuin pyydelleen anteeksi olemassaoloaan, luullen että heidän elämänsä tulisi aina olemaan tällaista”.

Feministit eivät ilmeisesti kuunnelleet Lessingin varoituksia, sillä muistan mielipuolisen syyllistämisen kuuluneen myös omaan kasvatukseeni. Joka päivä, vuodesta toiseen. Se tekee todella pahaa lapselle ja voi tuhota heidän itsetuntonsa täysin. Se myös tekee syyllistetyistä pojista katkeria miehiä. Kaikki mahdollisuudet terveeseen parisuhteeseen tuhotaan myös kun terveistä pojista aivopestään itseään vihaavia miehiä.

Muistan täsmälleen saman omasta lapsuudestani. Opin vihaamaan itseäni ja nostamaan naiset korkealle jalustalle. Minusta piti kasvaa naisia metsästävä pettäjä, joka nelikymppisenä jättää uskollisen rakastavan vaimonsa ja lapsensa, ja vaihtaa onnellisen perhe-elämänsä seksihurjasteluihin kaksikymppisen sihteerinsä kanssa. Niin ei tapahtunut. Päinvastoin, olen nähnyt naisten toteuttavan kaikkia pahoja ”miehisiä” ominaisuuksia, samoja ominaisuuksia, joista minua syyllistettiin. Ja olen nähnyt miesten toteuttavan hyviä ”naisellisia” ominaisuuksia, vaikka aivopesun mukaan vain nainen pystyy hyvyyteen.

Mielipuolisen poikien syyllistämisen toinen puoli on mielipuolinen naiseuden ihannointi. Seuraava video on todella häiritsevää katsottavaa, mutta se on suoraan maailmasta, johon minut aivopestiin: Dear Woman. (Katsokaa mieluummin Will Ferrellin Dear Woman -parodia.) Kehtaako joku vielä ihmetellä, miksi minusta tuli tällainen sekopää, kun todellisuus aivopesun takana paljastui ? Verenhimoinen sekopää, joka vielä kymmenen vuotta sitten palvoi naisia ja totesi ylpeänä olevansa feministi.

”Kauheata asennettani naisiin” on epäilty syyksi niin naisettomaksi kuin kouluväkivallan uhriksi jäämiseen. Naisettomuuden syinä ovat 1. kouluväkivallan ja sen seurauksien aiheuttama putoaminen markkina-arvohierarkian pohjalle, 2. perinteisten arvojen romahduksen mahdollistamat naisten parinvalintamieltymykset, joita yhteiskunta rakenteillaan tukee, 3. tyttöjen, poikien, naisten ja miesten mielikuvia parisuhteesta vääristävä Romanttinen Höttö ja 4. nimenomaan tuo aivopesu Uudeksi Mieheksi. ”Kauhea asenne” syntyi vasta muutamia vuosia sitten, kun vaaleanpunaiset sydämenmuotoiset silmälasini menivät rikki. Enpä tiedä kuinka ”kauhea” asenteeni lopulta on. Minähän näen naiset juuri sellaisina kuin he oikeasti ovat.

Itsetyytyväisistä tytöistä kasvaa itsekkäitä naisia. Kulttuurimarxismi ja feminismi päästivät irti naisten pimeän puolen, jota ei aivopesun mukaan pitänyt olla edes olemassa. Aiheesta on nyt oikein yliopistotasoista tutkimustietoa:

Juoruilua, selkään puukottamista ja joukon ulkopuolelle jättämistä pidetään usein naisten tapoina kohdella ihmisiä, joista he eivät pidä. Tutkijoiden mukaan on mahdollista, että pahan puhuminen ja muu ilkeily todella on luontainen osa naisten sosiaalista kanssakäymistä, kertoo Livescience-julkaisu.

Osa tytöistä kärsii ”Hyvyyden jumalatar” -myytin seurauksista. Eihän tytöt voi olla pahoja, eihän ?

– Se on sosiaalista peliä, vihjailevilla viesteillä annetaan ymmärtää, että tietyn henkilön kanssa ei haluta olla. Esimerkiksi ei mennä ruokalassa koskaan samaan pöytään, selvittää Hamarus.

– Tytöt osaavat tulkita eleitä, ilmeitä ja äänensävyjä. Kiusaaminen voi aikuisen silmin vaikuttaa mitättömältä, ja aikuisten on vaikea päästä käsiksi ryhmän sisällä kehittyneeseen viestintään, hän jatkaa.

Alussa lainaamani tekstin lause ”Kaikki mahdollisuudet terveeseen parisuhteeseen tuhotaan myös kun terveistä pojista aivopestään itseään vihaavia miehiä.” on vain puolet totuudesta. Toinen puoli menee näin: ”Kaikki mahdollisuudet terveeseen parisuhteeseen tuhotaan myös kun terveistä tytöistä aivopestään miehiä vihaavia itsekkäitä lutkia.”

torstai 12. joulukuuta 2013

Neljä vuotta Kiusatun vastaiskua


Kiusatun vastaisku alkoi 12.12.2009 klo 01:30.

Kaduttaa. Kaduttaa syvästi.

Mikään ei kuvasta tunteitani yhtä hyvin kuin tämä biisi: Before my blackened eyes (lyrics)

Paitsi ettei minua ei kaduta tekemäni rikokset, vaan tekemättä jättämiset.

torstai 5. joulukuuta 2013

Vihaiset naisettomat miehet ja yhteiskunnan paskainen tulevaisuus


Ihmisen ikävä toisen luo

Ihmisten tyydyttymätön kaipuu kosketukseen ja vähitellen sammuva unelma arjen jakamisesta rakkaan kanssa – ne synnyttävät levottomia, pelottavia voimia, jotka taipuvat herkemmin vihan kuin keskinäisen ymmärryksen palvelukseen.

Tytön puute sairastuttaa miehenalun [Muuten erinomainen kirjoitus, mutta Breivik ei kuulu kirjoituksen aiheena olevaan miesjoukkoon.]

Yksinäiselle ihmiselle hyvinvointiyhteiskunta on kolkko, antiyhteisöllinen tila, jota on liian helppo alkaa vihata, ja vertaistukea joka ainoaan vihan lajiin löytyy netistä. Tähän kylmyyteen ei auta mikään muu kuin toisen ihmisen fyysinen läheisyys, seksi ja rakkaus.

Mies ilman naista ja seksiä on äkäinen ampiainen

Mies, joka ei saa seksiä, ei tavallisesti myöskään saa vaimoa, lapsia, perhettä, ja kaikkea sitä läheisyyttä, turvaa ja luottamusta, jota perhe-elämä tarjoaa – ja sillä voi olla traagisia seurauksia.

- -

Perheettömyydellä on suuri huonontava vaikutus miesten terveyteen ja hyvinvointiin, ja kun miehet jäävät ilman perhettä, joistakin heistä tulee vaaratekijä myös meidän muiden terveydelle.

- -

Historia ja demografia osoittavat, ettei ole kaukaa haettua yhdistää miesten väkivaltaisuutta seksuaalisten suhteiden puuttumiseen. Miehet, jotka ovat tippuneet avioliittomarkkinoiden ulkopuolelle, vailla oleellisia mahdollisuuksia vaikuttaa omaan tilanteeseensa, ovat kuin loppusyksyn äkäiset ampiaiset: kun kuningatar hylkää yhdyskuntansa, työläiset jäävät toimettomiksi, ja elämänsä keskipisteen ja motivaation menettäneenä niistä tulee arvaamattomia ja aggressiivisia.

Monelle miehelle seksin puute on siis vain alkusoitto, joka johtaa paljon syvempään syrjäytymiseen, ja silloin kun näitä vanhojapoikia on riittävän paljon, he voivat ravistella kokonaisten yhteiskuntien turvallisuutta.

Naisettoman miehen elämänlaatu laskee

Naisettomuuden suurin kirous ei ole vihaisuuden tai sotien nostattamisessa. Pääasiassa naisettomuus laskee miesten elämänlaatua. Elämänlaadun lasku on usein joko suuri tai erittäin suuri.

- -

Naisettomuuden aiheuttama pahoinvointi on eräs harvoista ihmiselämän keskeisistä pahoinvointia aiheuttavista asioista, joiden poistamiseksi hyvinvointivaltio ei tee mitään.

Päinvastoin, hyvinvointivaltiossa on mekanismeja, jotka pyrkivät lisäämään naisettomuutta ja naisten hankinnan kustannuksia entisestään.

- -

Naisettomuuden miehille aiheuttamat psykologiset ongelmat ovat eräs miesten suurimmista ongelmista yhteiskunnassa, mutta niistä on hyvin vaikea puhua, koska naisettomuudesta puhuminen tekisi miehistä uhreja ja naisista "syyllisiä", mikä on vallitsevan valta-asetelman vastaista.

Ainut tapa puhua naisettomuuden ongelmista edes jossain määrin korrektisti tapahtuu korostaa naisettomuuden yhteiskunnalle ja naisille aiheuttamaa uhkaa, mutta se jättää tietenkin huomioimatta naisettomuuden tärkeimmän ulottuvuuden: miesten elämänlaadun laskun.

Vihaisten naisettomien miesten tuhovoima, Y-sukupolven vallankumous, työelämän lopullinen romahdus ja ihq-ihana multikulti yhdessä takaavat paskaisen lopun yhteiskunnalle kahdenkymmenen vuoden sisällä. Hyvää kannattaa odottaa, sillä Suomineidon putoaminen multikultin syliin lopettaa myös feminismin.

Vääjäämättömältä näyttävä kehitys kohti tuhoa voidaan pysäyttää. Hyvinvointi pitää jakaa tasan kaikille, riippumatta henkilön asemasta yhteiskunnassa. Vaatimus koskee niin taloudellista, henkistä kuin seksuaalista hyvinvointia.

tiistai 3. joulukuuta 2013

Nynny lähtee traumaterapiaan


Wikipedia: EMDR

Eye movement desensitization and reprocessing (EMDR) is a psychotherapy developed by Francine Shapiro that emphasizes disturbing memories as the cause of psychopathology and alleviates the symptoms of post-traumatic stress disorder (PTSD). EMDR is used for individuals who have experienced severe trauma that remains unresolved.

Nynny lähtee EMDR-traumaterapiaan. Jos lähtee. Ei tiedä vielä. Kävin vasta arvioinnissa. Terapeutin mielestä menetelmä voisi sopia minulle. Rahoitus täytyy ensin järjestää kaupungilta tai Kelalta, minkä suhteen en ole kovin toiveikas. Satun tietämään miten yhteiskunta pelaa peliä, jossa päätökset perustuvat viranomaisten mielivaltaan, ei lakiin ja lääketieteellisiin tosiasioihin. Pelin henkeen kuuluu hakemusten automaattinen hylkääminen ja ehkä vuosia kestävä tulokseton valitusrumba. Periaatteessa lasku kuuluu yhteiskunnan maksettavaksi. Yhteiskunta rikkoi minut, joten yhteiskunta saa myös korjata minut.

Minulla ei ole mielenkiintoa ja varaa sijoittaa yhtään euroa lopputulokseltaan epävarmaan hankkeeseen. En usko psykiatriaan ollenkaan, mutta vaihtoehtojen ollessa TÄYSIN MAHDOTTOMIA, uutta terapiaa täytyy ainakin kokeilla jos rahoitus järjestyy. Jospa sietämättömästä elämästä tulisi edes vähän vähemmän sietämätöntä...

Ne vaihtoehdot...

Uskon ja tiedän, ja myös tieteelliset todisteet osoittavat, että hyvä parisuhde naisen kanssa parantaisi elämänlaatua ja rauhoittaisi minua. Mutta kuten 38 vuotta ovat todistaneet, yksikään mystinen rakkauden jumalatar ei huoli minua kumppanikseen. Ainoa vaihtoehto kokea ihanan naisen läheisyys olisi raiskaaminen. Olenhan minä väärään sukupuoleen syntyneenä jo valmiiksi potentiaalinen raiskaaja, tai niin ovat naiset minulle koko ikäni väittäneet. Älkää edes ehdottako seksin ostamista maksulliselta naiselta. Minulle on koko ikäni sanottu, että seksin ostaminen on pahin rikos mitä mies voi tehdä. Kysykää vaikka Anna-Maja Henrikssonilta. Ainoaksi vaihtoehdoksi jäisi siis pahinta mahdollista rikosta eli ostamista vähäisempi teko, raiskaaminen. Mikäli käsitin pahuuden asteikon oikein. En voi myöskään hankkia postimyyntimorsianta Thaimaasta, koska sekin on käsittääkseni pahempi rikos kuin raiskaaminen. Vai mitä sinä Anna-Maja Henriksson sanot, käsitinkö oikein ? Miksi sinä Anna-Maja Henriksson haluat viedä minulta ja tuhansilta kaltaisiltani miehiltä ainoan ja viimeisen mahdollisuuden kokea naisen kosketus, ja haluat tehdä meistä rikollisia ? Miksi sinä Anna-Maja Henriksson vihaat minua ? Ostamalla tai raiskaamalla en kuitenkaan saisi sitä mitä tarvitsen, hyväksyntää, joten antaa olla. Thanks for nada, bitches !

Toinen rauhoittava asia olisi rahallisen hyvityksen saaminen yhteiskunnalta. Raha helpottaisi elämää ja poistaisi jatkuvasti piinaavan epävarmuuden toimeentulosta, vaikka menetettyjä vuosia, mielenterveyttä ja onnellista elämää en voi enää saada takaisin. Menetin työkyvyttömyyden takia valtavan summan rahaa. Olisi kohtuullista, että yhteiskunta korvaisi ansionmenetykset suomalaisen keskiansiota vastaavalla summalla. En ole laskenut tarkkaa summaa, mutta oletan sen kohoavan reilusti yli miljoonaan euroon. Kyllä, tiedän tasan tarkkaan, ettei tämäkään toive tule ikinä toteutumaan. Ainoa vaihtoehto saada hyvitys yhteiskunnalta olisi kostaa vääryydet yhteiskunnan valtaeliitille julmalla ja epätavallisella tavalla. Paitsi ettei minun tarvitsisi tehdä sitä yksin. Uskon yhteiskunnan romahtavan seuraavan parinkymmenen vuoden sisällä, kun yhteiskunnasta osattomaksi jääneet katkerat ja vihaiset Y-sukupolven miehet pistävät ranttaliksi. War is the Answer !

Vanhojen asioiden muistelu nostaa tukahdutettua raivoa pintaan. Trauma on huomattavasti vakavampi mitä tähän asti on luultu. Trauma on yhteiskunnan syytä ja minä vaadin hyvitystä.

OIKEUTTA KOULUVÄKIVALLAN UHREILLE !

* * * * *

Telkusta tuli dokumentti kouluammuskeluista. Ruutuun marssitettiin toinen toistaan pätevämpiä asiantuntijoita puhumaan läpiä päähänsä. Missä todellisuudessa nuo pukupellet oikein elävät ? Ei ainakaan tässä todellisuudessa. Yle Areena: Voiko kouluampumisia estää ?

lauantai 23. marraskuuta 2013

Lapsenkasvattajapalkinto 2013


Nynny Nyhverön virallinen Lapsenkasvattajapalkinto menee tänä vuonna Joensuuhun, Noljakan koululle.

Seura: Opettaja rakensi ekaluokkalaiselle Kaapolle eristyskopin

All in all, you're just another brick in the wall.

maanantai 18. marraskuuta 2013

Kouluampumisten anatomia


Emilia: Kouluampumisten anatomia, vol. 1

Vietin koko yön selaillen erilaisia artikkeleja, uutisia sekä foorumeita koskien (varsinkin Suomessa tapahtuneita) kouluampumisia. Kiinnostukseni aiheeseen on loputon. Paljoakaan uutta en saanut tietooni, jotain kuitenkin.

Huomasin kuitenkin että tosi monilla foorumeilla ym. on tuhansittain ihmisiä jotka eivät ymmärrä tai halua ymmärtää miksi tapahtui, mitä tapahtui, kuka on uhri ja mitä asialle pitäisi tehdä. Minä ymmärrän täysin ampujien tekoja ja siksi ajattelin nyt koota tähän pienen tietopaketin jossa selitän parhaani mukaan, mitä ja miksi tapahtui. Tiedän, että tän perusteella saan lisää nettivihaa osakseni, enkä edes usko kovinkaan monen ymmärtävän näitä mun ajatuksia, jotka poikkeaa aikalailla massojen ajattelusta, mutta toivottavasti edes joku ymmärtäisi näitä nuoria miehiä paremmin tän merkinnän avulla.

"Miksi jostain tulee kouluampuja?"

Tähän kysymykseen ei ole mitään yksiselitteistä vastausta. Se, mitä ihmisestä tulee, on lukuisten sattumien summa. Ihmisen geenit, lapsuus, kasvatus, kouluikä, kaverisuhteet, suhteet vanhempiin jne. kaikki nämä vaikuttavat asiaan. Jos lapsi saa pienestä pitäen kokea olevansa hylätty tai laiminlyöty, kokee fyysistä, henkistä tai seksuaalista väkivaltaa tai sitten esim. koulukiusaamista (mikä on täysin verrainnollista edellisiin) taikka pettymyksiä rakkauselämässä, voi hänen mielessään alkaa kylvää vihan siemen, jonka kasvu yltyy hallitsemattomaksi ja purkautuu toisten satuttamisena.

"Miksi kaikista kiusatuista/kaltoikohdelluista ei sitten tule kouluampujia?"

Koska jokainen ihminen on yksilö, ja jokaisen psyyke on erilainen. Jotkut selviävät täysin lapsuuden traumoista, toiset taas kärsivät vielä aikuisiälläkin erilaisista mielenterveysongelmista. Tähän vaikuttaa tietysti se, kuinka nopeasti ja minkälaista apua pahaan oloon saa. Mitä parempaa apua, sen parempi paraneminen. Vielä enemmän asiaan kuitenkin vaikuttaa ihmisen psyyke, joka jollain ihmisillä vain sattuu olemaan herkempi kuin toisilla. Ihminen ei voi psyykeelleen mitään, ja kun se murtuu, sitä ei voi korjata.

"Millaisesta ihmisestä tulee kouluampuja?"

Historia kertoo että ampujat ovat lähes poikkeuksetta nuoria miehiä, joita on pidetty koulupiirissä outoina. Nämä miehet eivät ole olleet häiriköitä, päin vastoin. Heitä on häiriköity ja kiusattu kouluajan enemmän tai vähemmän raa'sti. Usein nämä nuoret eivät syystä tai toisesta ole laittaneet kiusaajilleen vastaan. Henkilökohtaisessa elämässään he ovat usein kokeneet pettymyksiä rakkauselämässä ja olleet äärettömän yksinäisiä.

Karkeasti voisi sanoa, että nämä ihmiset ovat olleet keskimääräistä älykkäämpiä tai ainakin tiedostavampia yksilöitä. He ovat olleet muita ikäisiään enemmän kiinnostuneita yhteiskunnasta, politiikasta ja ääriliikkeistä. Nämä nuoret ovat eläneet enemmät tai vähemmän intensiivistä elämää internetissä, jossa he ovat olleet irl-minää rohkeammassa asemassa.

Ylläolevat ovat kuitenkin vain seikkoja, jotka ovat sattuneet kohdilleen kaikissa näissä tapauksissa. Yksi seikka ylitse muiden on tärkeä muistaa; näiden ihmisten psyyke on ollut huomattavasti muiden ihmisten psyykettä herkempää. He ovat tunteneet vahvemmin kuin muut, heidän tunteensa ovat olleet ruumiillisia, ajatukset radikaaleja, teot äkkipikaisia. He ovat kärsineet mielenterveysongelmista. Haluan korostaa, että he eivät itse ole päättäneet tulla sellaisiksi, eivätkä voineet itselleen mitään.

"Miksi ampua koulussa?"

Kun ihmiset tekevät jatkuvasti pahaa, pettävät, kaltoinkohtelevat, pahoinpitelevät jne. niin alkaa usein vihaamaan joko itseään tai ihmisiä. Suurin osa vihaa itseään, vaipuu masennukseen ja alkaa itsetuhoiseksi. Osa ihmisistä taas alkaa raivokkaasti vihaamaan ympärillä olevia ihmisiä, koulukavereita jne. joskus jopa koko ihmiskuntaa. Vain harvoilla nämä vihan ajatukset käyvät tekoina toteen. Kouluampujat olivat niitä harvoja.

Kouluampujat ovat manifesteissaan kertoneet kohdistavansa iskunsa ihmiskuntaa vastaan, mutta ampuneet silti vain omassa koulussaan. Siihen on looginen selitys. Koulu on ollut se paikka, josta se pahuus on ollut lähtöisin. Se paikka, jossa on ollut näitä pahoinpitelijöitä. Näitä, jotka ovat osakseen saaneet koko ihmisvihan tunteen aikaiseksi.

"Miksi he eivät vain tappaneet itseään, vaan tappoivat myös muita? "

Onko teistä oikeudenmukaista, että Jukka raiskaa ja pahoinpitelee Kaisan niin, että Kaisa alkaa kärsimään pahoista paniikkikohtauksista, posttraumaattisesta stressistä ja masennuksesta, kun taas Jukka elää hyvää elämää perheensä kanssa käyden töissä, tavaten ystäviä ja viettäen kivaa aikaa. Ei, se ei ole oikeudenmukaista. Onko teistä oikein, että Kaisa, kaiken psyykkisen taakkansa alla, tappaa itsensä, mutta tekijä, Jukka, jää ilman rangaistusta? En usko, että se on kenenkään mielestä oikein.

Kouluampujat ovat olleet kuin niitä pahoinpideltyjä ja raiskattuja pikkutyttöjä. He ovat tunteneet tulleensa muserretuksi muiden toimesta, muut ovat pysyvästi vammauttaneet heidän psyykettään. Tällöin ampujien päähän on tullut ihan looginen ajatus: "Miksi on oikein, että minä kärsin, mutta tuo tuossa saa jatkaa elämäänsä hyvin, ilman rangaistustaan?"

Oikeudenmukaisuus, se on ollut kouluampujille tärkeä aate. Tappamalla väärintekijät he ovat rankaisseet heitä ja pitäneet huolen siitä, etteivät nämä pääse teoistaan kuin koira veräjästä.

"Miksi ampua viattomia? "

Kouluampujien uhrit eivät suurimmaksi osaksi olleet viattomia tai satunnaisesti valikoituja. Ampujat ovat todistetusti kävelleet monien oppilaitten ohi ampumatta heitä. Esim. Pekka-Eric Auvisella oli mahdollisuus ampua koko luokka, mutta hän ei ampunut heistä ketään.

Ampujien uhrit olivat tarkoin valittuja, ja kaikkea muuta kuin syyttömiä. He olivat kiusaajia. Niitä, jotka raiskaavat toisen henkisesti, niitä jotka pahoinpitelevät, repivät palasia ruumiista ja psyykkeestä väkivaltaisesti irti, painavat toisen pohjamutiin. Niitä, jotka suurella todennäköisyydellä ovat tehneet niin kymmenille muillekin oppilaille ja tulevat tekemään tulevaisuudessa.

Onko teidän mielestä joku joukkoraiskaaja viaton? Onko tämän teloitus väärin? Joku voi ajatella, että se on oikein, koska sillä minimoidaan tulevat raiskaukset. Toiset vastustavat kuolemantuomiota. Mutta uskon ettei kukaan väitä tuon tekijän olleen viaton, eikä kukaan halua että hän pääsisi kuin koira veräjästä.

Koulukiusaaja on täysin verrainnollinen tällaiseen joukkotuhoajaan. On siis aika loogista, että tämän uhrit haluavat eliminoida tällaisen ihmisen.

Sanotaan, että joissain ampumisissa on vahingoittunut myös viattomia. Pidän tätä ihan mahdollisena. Näitä on ollut kuitenkin pieni osa, ja he ovat olleet yleensä niitä, jotka ovat yrittäneet auttaa näitä kiusaajia.

Kouluampujien pääkohteena ei suinkaan ollut satunnaisesti valitut viattomat lapset, vaan hirviömäisesti käyttäytyneet, järjestelmällistä väkivaltaa harjoittavat ihmiset. (Ei koske tapausta Adam Lanza, joka tiettävästi ampui oikeasti viattomia, alle 12-vuotiaita lapsia.)

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Olen huomannut, että usein ihmiset kannattavat kuolemantuomiota pedofiileille, murhaajille, raiskaajille ym.

Koulukiusaajia kuitenkin pidetään viattomina lapsina, joita yritetään sääliä. Tosiasia on se, että he tuottavat uhreilleen usein ihan yhtä suurta kärsimystä kuin esim. raiskaaminen.

Miettikääpä tämän jälkeen, kuka tässä on uhri ja kuka syyllinen?

Tähän loppuun haluan vielä sanoa, että tämä teksti ei tarkoita, että minä olisin tuleva kouluampuja (eli ei huolta, nettipoliisit =) . Minun tarkoitus on ollut tarkastella ja analysoida asiaa, josta suurin osa vaikenee. Se ei tietääkseni ole kiellettyä eikä riko mitään lakia. Kyllä, minä ymmärrän niitä, joita massat syyttää ja vihaa. Tekeekö se minusta potentiaalisen rikollisen? Ei.

Siinä se tuli. Toisenlainen totuus koulusurmista.

Koetan nyt kommentoida aihetta maltillisesti. Paskalakit ovikelloa soittamassa ja miekkataksikyyti kamarille nettikirjoittelun takia ei tällä hetkellä kiinnosta.

Vanha sanonta väittää, että jokaisella pilvellä on hopeareunus. Jokelan ja Kauhajoen ammuskeluista seurasi paljon hyvää. Ammuskelut rikkoivat yhteiskunnan valheellista turvallisuudentunnetta. Ammuskelujen välittömänä seurauksena koulukiusaamisesta ja varsinkin kiusaamisen psyykkisistä vaikutuksista julkaistiin paljon uutta tietoa. Tapahtumat lisäsivät ihmisten kiinnostusta ja tietoisuutta koulukiusaamisesta. Pekka-Ericin ja Matin ansiosta minäkin löysin uuden suunnan ja tarkoituksen elämälleni. Suurempaa muutosta yhteiskunnassa ei kuitenkaan tapahtunut. Koulukiusattujen ahdinko jatkuu, ja surmien jälkeen massasta poikkeavia yksilöitä on suorastaan vainottu.

Kiinnostustani suomalaisiin koulusurmiin ja koulusurmaajiin selittää julma tosiasia. Jokela-raporttia lukiessa tunsin lukevani raporttia itsestäni. Minä voisin olla järjestyksessä toinen suomalainen koulusurmaaja. Minulla oli ase mukana koulussa, useita tilaisuuksia käyttää sitä, ja motiivina itsensä ja kaveriensa puolustaminen, mutta se surullisenkuuluisa viimeinen pisara puuttui. Kuinka lähellä rajaa kävin ? Todennäköisesti erittäin lähellä. Yksikin pieni virhe kiusaajilta niin ase olisi puhunut puolestani.

Mutta minusta ei tullut koulusurmaajaa, ja siihen on selvä syy. Minä olin pelkuri, hiljennetyksi tytöksi alistettu nynnypoika. En pystynyt rikkomaan pienintäkään sääntöä. Esimerkiksi koulun pihalla oli oppilailta kiellettyjä alueita, kuten parkkipaikka. Vaikka muut rikkoivat välituntialueen rajoja jatkuvasti, minun oli täysin, siis täysin, mahdotonta ylittää rajaa. Henkisen rajan ylitys surmaajaksi ei silti olisi ollut mahdottomuus. Raivo oli niin syvää. Tappaminen tuntui silloin ainoalta tavalta pysäyttää koulukiusaaminen, ainoalta tavalta saada oikeutta, ainoalta tavalta saada muut kuuntelemaan minua, ja ainoalta tavalta näyttää muille kuinka paha olo minulla on. Kouluaikojen jälkeen persoonallisuuteni säilyi pitkään samanlaisena, mutta olen muuttunut jyrkästi kyynisempään ja nihilistisempään suuntaan viimeisten neljän vuoden aikana. Raja tulee lähemmäksi sitä mukaa kun syrjäydyn kauemmaksi yhteiskunnasta.

Emilian teksti teki minuun vaikutuksen. Harvemmin tämän aiheen yhteydessä näkee syiden ja seurausten pohdintaa ilman tekijöiden demonisointia. Yhdestä yksityiskohdasta täytyy olla eri mieltä. Olivatko ammuskelujen uhrit kiusaajia vai sivullisia ? Raumanmerellä ampuja tappoi kaksi kiusaajaa. Mutta Jokelan ja Kauhajoen ammuskeluissa kaatui sivullisia. Toki eteen saattoi osua myös henkilöitä, joille pojat kantoivat kaunaa. Muutan kyllä näkemystäni, jos löytyy toiseen suuntaan osoittavia todisteita. Julkisia tietoja tulkitsemalla päättelen, että Jokelan ja Kauhajoen ammuskeluissa uhrit valikoituivat sattumanvaraisesti, fiilispohjalta, ilman sen suurempaa järjellistä syytä, niinkuin amok-juoksussa. Ja tästä voidaan vetää johtopäätös: Pekka-Ericin ja Matin koulukiusaajat, koulusurmien todelliset syylliset, ovat yhä elossa ! He selvisivät murhista ilman rangaistusta !

Poikkeuksena muihin uhreihin Jokelan rehtorin ja terveydenhoitajan valikoituminen ei ollut sattumaa. Heitä ammuttiin, koska he edustivat auktoriteettiä. Rehtorin kytkökset feministijärjestöihin saattoivat vaikuttaa tilanteeseen, mikäli ideologia vaikutti koulussa opiskelevien poikien kohteluun.

Toisaalta voidaan ajatella, etteivät muut kuin kiusatut ole viattomia sivullisia, kun tarkastellaan koulukiusaamista ryhmäilmiönä. Kaikki muut osallistuvat kiusaamiseen tavalla tai toisella. Yksi kiusaa aktiivisesti, toinen naureskelee vieressä, kolmas ihailee kiusaajan karskia käytöstä kauempana, neljäs hyväksyy hiljaa tilanteen, viides ei piittaa, kuudes pelkää mutta on tyytyväinen kun saa itse olla rauhassa, ja seitsemäs, eli opettaja, sulkee silmänsä.

Olen useasti todennut, että sivullisia ei saa vahingoittaa missään tilanteessa, vaikka tiedän etteivät vetoomukset auta sen surullisenkuuluisan viimeisen pisaran tippuessa. Jos tarkoituksena on ajaa yhteiskunnallista muutosta tai vain kostaa yhteiskunnalle, on sivullisten lahtaaminen turhaa. Kiusaajien lahtaaminen on lähes yhtä turhaa. Lahtaamisesta hyötyvät vain verellä mässäilevä media, poliittista agendaansa ajavat kiihkoilijat, omaa moraalista ylemmyyttään pönkittävät tekopyhät hurskastelijat, sekä lisärahoitusta parkuvat ”auttajatahot.” Rahan syytäminen terapeuteille tai johonkin taideterapiateatteriperseenpyyhintätyöpajaan ei ratkaise epätoivon kuiluun pudotettujen poikien ahdinkoa. Kouluammuskelujen hinta ei ole tarpeeksi kova yhteiskunnalle, eikä muutosta kannata odottaa, ennenkuin poliittinen eliitti tuntee pahoinvoinnin hinnan omissa nahoissaan.

Lopulta on yhdentekevää, pitääkö koulusurmia oikeana tai vääränä, hyvänä tai pahana. Koulusurmat ovat luonnollinen osa suomalaista yhteiskuntaa ja suomalaista koululaitosta.

Valkoinen raivo. Siitä on koulusurmaajat tehty. Ja minut myös. Syvällä sisimmissäni olen tappaja, kuolemaani asti.

maanantai 11. marraskuuta 2013

Valopilkku-koulutus Karkkilassa 22.11.2013


Valopilkku-koulutus

Huom! Muutos koulutusaikatauluun: lounas jää pois ja koulutus alkaa klo 12:00, Valopilkun työntekijät paikalla klo 16:00 saakka.

Ei Kiusata ry:n Karkkilassa pidettävän syyskokouksen yhteydessä, eli edellisenä päivänä 22.11. jäsenillä ja myös muilla kiinnostuneilla on mahdollisuus osallistua Valopilkku-projektin työntekijöiden vetämään kiusaamisteemaa käsittelevään koulutukseen. Koulutus etenee osallistujien toiveiden ja tarpeiden mukaan. Tilaisuus alkaa klo 12:00 nuorisotila Kita:ssa, Koulukuja 7. Koulutus kestää klo 18:00 saakka. Valopilkun työntekijät ovat paikalla klo 16:00 saakka, minkä jälkeen käymme läpi päivän teemoja keskustellen.

Sirkustaiteilija Pekka Laamanen esittää suunnittelemansa koululuokille suunnatun kiusaamisen vastaisen pantomiimiesityksen klo 14:30. Esityksen kesto on n. 15min, minkä jälkeen seuraa purkukeskustelu. Tähän osioon on kutsuttu mukaan myös paikallisten koulujen edustajia tutustumaan esitykseen. Esitys on tilattavissa kouluille esim. kevään 2014 aikana. Kaikki esityksestä kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan!

Lisätietoja [ja ilmoittautumiset koulutukseen]

sihteeri Paula Järvenpää

paula.jarvenpaa@eikiusata.fi

Olen tuntenut Paulan kauan, aivan Kiusatun vastaiskun alkuajoilta saakka. Suunnittelimme pari vuotta sitten oman kouluväkivaltaa vastaan kampanjoivan yhdistyksen perustamista. Ajatuksesta piti luopua, koska yhdistyksen pyörittäminen olisi ollut liian iso työ kahdelle.

Aiempi bloggaus Valopilkusta: Valopilkku - vertaistukea ja vertaistukiohjaajakoulutusta

* * * * *

Uuninpankkopoika Saku Timosen blogi on muuttanut uuteen osoitteeseen.

keskiviikko 6. marraskuuta 2013

Puoskarivaroitus


MOT: Kun terapeutti rikkoo rajan

Toimittajan kommentti: Kulissien takana kuohuu

Ohjelma Yle Areenassa: MOT: Terapian raunioittamat

Ohjelma keskittyy virallisen terveydenhuollon ulkopuolella toimiviin parantajiin. Valitettavasti terapeutin virallinen asemakaan ei välttämättä takaa hyvää lopputulosta, eikä mielenterveyspotilaan oikeusturvassa ole hurraamista.

Valviran Terhikki-rekisteristä voi tarkistaa, onko terapeutti viranomaisten hyväksymä terveydenhuollon ammattihenkilö.

sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Vihdoinkin järkipuhetta Mannerheimin Lastensuojeluliitolta !


MLL: Kun lapsi kertoo kiusaamisesta, älä tee tätä virhettä

Älä välitä, kyllä se menee ohi.

Vastasitko näin lapselle, joka kertoi, että häntä kiusataan koulussa? Jos, voi olla, että tahtomattasi pahensit lapsen oloa, et parantanut sitä.

– Lapset tuntevat monesti häpeää kiusatuksi tulemista ja siitä, etteivät kuulu joukkoon. Jos aikuinen vähättelee tätä häpeää kokemusta tai yrittää lohduttaa sitä pois, lapsi saattaa kokea, että kiusaaminen ja siitä seuraava paha olo ovat hänen syytään, MLL:n palvelevan puhelimen päällikkö Tatjana Pajamäki sanoo.

MLL:n Tatjana Pajamäki tunnustaa tosiasiat.

– Vanhemmat voivat vaikuttaa vain vähän siihen, mitä koulussa tapahtuu. Vastuu kiusaamisen lopettamisessa on koululla.

- -

...kiusaaminen ei aina ole fyysistä – vaikka sen aiheuttamat vammat ovat yhtä vakavia.

– Esimerkiksi vuosia jatkuva sulkeminen pois luokkayhteisöstä ja täydellinen sivuuttaminen voivat satuttaa lasta aivan yhtä paljon, Pajamäki muistuttaa.

- -

– Yleinen käsityshän on, että lapsi, jolla on kotona kaikki hyvin, ei kiusaa toista.

–  Silti tällainenkin lapsi voi olla mukana kiusaamistilanteissa varsinkin silloin, jos kiusaamiseen osallistuu koko ryhmä, ei vain yksi tai kaksi oppilasta.

- -

Osa kiusaajista sen sijaan purkaa kiusaamisella omaa pahaa oloaan.

Tällöin kiusaaminen voi saada jopa hyvin sadistisia piirteitä.

Tämä on ensimmäinen kerta, kun ns. virallinen taho esittää kiusaajan pahan olon merkityksen muussa kuin vanhassa tutussa yhteydessä. Ei lohdutusta ja mielenrauhaa, vaan sadistisen väkivallan vaara.

Lukiolaisten liitto tunnustaa tosiasiat: Opettajat vastuuseen, jos kiusaamista katsotaan läpi sormien

Lukiolaisten liitto lainaa Ruotsissa tänä vuonna tehtyä selvitystä, jonka mukaan peräti puolet toisen asteen koulutuksen keskeyttäneistä oli kohdannut koulussa kiusaamista.

Sazonovin mielestä hallitus ei Suomessa näe koulupudokkuuden perimmäisiä syitä.

– Sen sijaan, että hallitus pohtii oppivelvollisuuden laajentamista, pitäisi sen keskittyä koulupudokkuuden todellisiin syihin, joista kiusaaminen on yksi merkittävimmistä. Kenenkään koulupolku ei saa katketa aikuisten laiminlyönteihin tai vertaistuen puuttumiseen.

Keskustan kansanedustaja Aila Paloniemi tunnustaa tosiasiat: Koulukiusaamisesta elinikäiset traumat

Valtaosa nuorisopsykiatrian asiakkaista on koulukiusattuja. Pitkään jatkunut kiusaaminen traumatisoi. Aivotutkimusten perusteella tiedetään, että voimakas sosiaalinen ahdistus jättää aivoihin yhtä pysyvän jäljen kuin kiduttaminen ja fyysinen kipu. Ei siis ihme, että koulukiusaaminen myös syrjäyttää nuoria yhteiskunnasta.

Vihdoinkin järkipuhetta.

Mutta kouluun on silti pakko mennä. On pakko alistua väkivaltahelvetille. On pakko traumatisoitua ja syrjäytyä. Sitten voidaan taas kauhistella kuinka rumaa jälkeä syntyy, kun koulukiusattu kostaa. Asiantuntijoiden neuvoista ja keskusteluista puuttuu kokonaan vaihtoehto ilman väkivallan riivaamaa pakkolaitosta. Missä ovat asiantuntijat, jotka tunnustavat koulun olevan vaarallinen paikka suurelle osalle lapsia ? Missä ovat asiantuntijat, jotka sanovat suoraan, että lapsia ei sellaiseen paikkaan saa laittaa ?

torstai 24. lokakuuta 2013

Hulluuden historiat, Heureka ja Mielenterveysmessut


Hulluuden historia - Valtion tiedonjulkistamispalkinnon voittanut neliosainen dokumenttisarja hulluuden historiasta pyörii Yle Teemalla uusintakierroksella.

Hulluuden historia - Oulun yliopiston aate- ja oppihistorian professori Petteri Pietikäisen kirja hulluuden historiasta

Professori Pietikäisen haastatteluja voi katsoa Maikkarin Studio55:stä ja kuunnella YleX:stä.

Turun Sanomat haastatteli Pietikäistä 20. lokakuuta. Haastattelu julkaistiin vain paperilehdessä, otsikolla ”Säädetään rakenteita, ei vain päätä.”

Tarjolla oleviin tukimuotoihin Pietikäinen suhtautuu kriittisesti. Hän kirjoittaa kirjassaan happamasti sekä ”biomedikaalisesta minuudesta” että ”psykopälpätyksestä” ja tiivistää epäilyksensä:

- Historiasta käy monin tavoin ilmi, että onnettomia, tuskaisia ja ahdingossa olevia ihmisiä on erittäin vaikea parantaa lääketieteellisesti tai psykoterapialla. Ihmiset selviytyvät ahdingostaan pikemminkin elämäntilanteensa muuttumisen, muiden ihmisten tuen tai yksinkertaisesti ajan kulumisen myötä.

Heureka tulee hulluksi

Heureka tulee hulluksi -näyttelyssä pääset tutustumaan miten mielenterveyden häiriöihin on suhtauduttu ennen ja nyt, miltä mielenterveyden häiriöt tuntuvat ja miten omasta mielenterveydestä sekä mielen hyvinvoinnista voi pitää huolta.

Mielenterveysmessut 19. - 20.11.2013

Mielenterveysmessut kokoaa eri kansalais- ja ammattiryhmät vuosittaiseen suurtapahtumaan Helsingin Wanhaan Satamaan. Messuille odotetaan 5 000 kävijää.

Messuista on tullut vuosi vuodelta yhä suositumpi mieleterveys- ja päihdealan suurtapahtuma.

Vinkki turkulaisille: Turun Mielenterveysyhdistys järjestää jäsenilleen ilmaisen matkan mielenterveysmessuille.

perjantai 11. lokakuuta 2013

Opettajan voimattomuus


Murha.info:

Re: Ammattiopiston tiloissa puukoitettu useita – Oulu
Kirjoittaja i_i » Pe Loka 11, 2013 4:10 pm

Mä opetan yläasteella, ja luonnollisesti siinä on tullut seurattua aika aitiopaikalta monen kiusatun ja kiusaajan elämää. Itse koen juuri näiden teini-ikäisten kiusaamisjutut usein tosi vaikeasti puututtavina juttuina. Erityisesti tällaisten hyvin yksinäisten, hieman porukasta erottuvien nuorten auttaminen on välillä aika haastavaa. Isoin ongelma on se, että heillä ei ole yhtäkään ystävää luokassa/koulussa, mutta mitä opettaja voi sille asialle tehdä? Pieniä lapsia voi ehkä vielä pakottaa leikkimään yhdessä, mutta eihän se noiden isompien kanssa vaan todellakaan toimi. Sitten ne konkreettiset, opettajalle näkyvät kiusaamisteot saattavat olla sitä luokkaa, että nimenhuudossa toinen oppilas hörähtää, kun tämän yksinäisen nimi mainitaan. Tuollaisesta on oikeasti todella vaikea nostaa mitään juttua, "Matti naurahti, kun Pekan nimi mainittiin nimenhuudossa". Koita nyt tuota sitten viedä eteenpäin, kun Matti väittää naurahtaneensa vieressä istuneen Villen vitsille ja Pekka vain toivoo, ettei tästä nyt tehtäisi isoa numeroa, koska se vaan pahentaisi tilannetta.

Eivät ne pahiten kiusatutkaan usein opettajalle suostu kertomaan mistään yksittäisistä teoista. Keskustelut kiusaajien kanssa auttavat joskus jonkin verran, mutta usein tilanne tuntuu olevan se, että vaikka luokan kovis saataisiinkin jättämään kiusattu rauhaan, se ei poista kiusatun oppilaan yksinäisyyttä ja muiden oppilaiden tylyjä katseita ja puheita selän takana. Joskus se kiusaaminen ja yksinäisyys on kuin musta pilvi jonkun tietyn oppilaan yllä, ja sitä pilveä tuntuu olevan hirveän vaikea karkottaa, ja siinä kyllä opettajakin kokee aikamoista voimattomuutta.

Perheiden kanssa yhteistyössä toimiminen ja kotien kanssa yhdessä kasvattaminen ovat muuten tosi kauniita ajatuksia, mutta usein tuolla koulumaailmassa aikamoisia vitsejä. Monien oppilaiden vanhemmilla itselläänkin on pahoja ongelmia elämänhallinnassa, joillain ei ole mitään otetta jälkikasvuunsa, toiset taas eivät suostu uskomaan lapsukaisistaan mitään pahaa ja joillain sitten taas huoltajana on perhekoti X. 

maanantai 7. lokakuuta 2013

Tutkimus koulukiusattuja puolustavista oppilaista


Syksyinen aurinko lämmittää aikuisen kasvoja. On lokakuu. Lasten iloinen nauru kaikuu koulun pihalla. Aikuinen kysyy: ”Mitä teet kun näet kiusaamista ?” Lapsi vastaa: ”Puolustan kiusattua !” Lapsi päästää suustaan tyhjää sanahelinää, sitä samaa sanahelinää, mitä aikuinen lapselle opetti. Aikuiselle tulee hyvä mieli. Meidän koulussa puolustetaan heikkoja. Kaikki on hyvin. Aikuinen katsoo koulun pihalla leikkiviä lapsia. Tytöt kikattavat poikajoukon raahatessa pikku Matti-Ericiä kohti vessan ovea. Pojat on poikia, hymähtää aikuinen mielessään ja katsoo kuinka ruskan värittämät lehdet putoavat puista. Kyllä elämä on ihanaa.

Turkulainen: Miksi koulukiusatun puolustaminen on niin vaikeaa ?

MTV3: Väitös: Pidetty oppilas uskaltaa puuttua kiusaamiseen

Kiusattua puolustamaan ryhtyy Virpi Pöyhösen tutkimuksen mukaan oppilas, joka pystyy ymmärtämään toisen tunteita ja luottaa omiin kykyihinsä. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä, vaan oppilaan on itse oltava hyvässä asemassa luokkaryhmässä.

Turun yliopiston tiedote: Kiusatun oppilaan puolustamiseen vaikuttavat sekä yksilön että ryhmän ominaisuudet

Väitöskirja: Defending behavior in bullying situations

Koulukiusaamiseen puuttumisen ongelmista

Siellä määräävät ne luokan suosituimmat oppilaat. Jotka ovat yleensä kiusaajia.

Tutkimus todistaa oikeaksi minun ja monen muun tekemät havainnot. Vain hierarkian huipulla olevat oppilaat voivat puolustaa kouluväkivallan uhria. Puolustamaan kykeneviä on vähän, puolustamaan ryhtyviä paljon vähemmän.

Kouluväkivallan vastainen kampanjointi perustuu yhä pitkälti lasten empatiakykyyn vetoavaan asennekasvatukseen. Puolusta koulukiusattua ! Puolustusvaatimus syyllistää turhaan suurta osaa lapsista. Useimmilla lapsilla on empatiakykyä ja halua puolustaa, mutta ei käytännön mahdollisuutta toimia omantuntonsa mukaan. Samat vaatimukset koskivat myös minua kouluaikoinani. Kilttinä lapsena tunsin voimakasta syyllisyyttä ja häpeää, kun en pystynyt vastaamaan aikuisten vaatimuksiin ja menemään väliin kun näin väkivaltaa.

Jos puolustusvaatimuksen sisältävää kampanjointia halutaan jatkaa, pitää kampanjat kohdistaa hierarkian huipulla oleviin oppilaisiin. Aikuisten käsitys vaan voi olla täysin päinvastainen siitä, kuka lapsista on pidetty ja kuka inhottu. Opettajat ihan oikeasti luulivat, että minä olin yksi koulun pidetyimmistä oppilaista !

Koen Puolusta koulukiusattua -vaatimukset lähinnä edesvastuuttomiksi. Jos keskiverto-oppilas on niin naiivi, että lähtee hölmöjen aikuisten yllyttämänä puolustamaan uhria, todennäköisesti hän itse joutuu pian kouluväkivallan uhriksi.

Varoituksen sana kaikille kouluväkivaltaa vastaan kampanjoiville: Hyvä tarkoitus voi tuottaa täysin päinvastaisen lopputuloksen.

Mandi osallistui myös Mannerheimin lastensuojeluliiton ja opetushallituksen yhteistyönä toteutettuun koulukiusaamisen vähentämiskampanjaan. Kampanjan osana televisiossa esitettiin levyn Miks kaikki kiusaa -kappaleelle tehtyä musiikkivideota. Kampanjan johdosta Mandi itse joutui koulukiusatuksi.

perjantai 27. syyskuuta 2013

Valopilkku - vertaistukea ja vertaistukiohjaajakoulutusta


Valopilkku tarjoaa vertaistukea, keskusteluapua sekä tietoa kiusaamisen vaikutuksista lapseen ja perheeseen.

Kolmevuotisen hankkeen tarkoituksena on muodostaa tukiverkosto, jonka kotipaikkana on Lahden alue. Toimintamme perusajatuksena on käsi-kädessä toimiminen, yhteyksien rakentaminen ja kiusattujen lasten vanhemmille äänikanavan muodostaminen.

* * * * *

VERTAISTUKIOHJAAJA-KOULUTUS KÄYNNISTYY VIIKOLLA 44 HARJULASSA

Koulutuksessa on lähiopetusjaksoja muutamana lauantaina ja arki-iltana. Koulutus on ainutlaatuinen Suomessa jakaen tieto-taitoa ja kokemusta kiusaamisesta toipumiseen. Opintoja on 46 tuntia, joista 29 tuntia lähiopetusta. Koulutus antaa valmiudet toimia vapaaehtoisena vertaistukiohjaajana kiusaamisesta toipuville. Koulutus soveltuu ammattilaisille, opiskelijoille, omakohtaisen kiusaamiskokemuksen omaaville sekä muille asiasta kiinnostuneille. Koulutusajat: Maanantai 28.10 klo 17-20 Juniorikabinetti 2 krs., Lauantai 2.11 klo 10-16 Takkahuone 1 krs., Keskiviikko 6.11 klo 17-20 Juniorikabinetti, Lauantai 9.11 klo 10-16 Takkahuone, Keskiviikko 13.11 klo 17-20 Juniorikabinetti, Keskiviikko 20.11 klo 18-20 Juniorikabinetti, Lauantai 30.11 klo 10-16 Takkahuone ILMOITTAUDUTHAN MEILLE PIAN, KOSKA PAIKKOJA ON RAJOITETUSTI!

On pakko jättää koulutus väliin. Täältä Turusta asti ei kannata sinne lähteä. Seitsemän kertaa kuusi tuntia suolaisen hintaisessa junassa ei houkuttele. Mutta.

Hyviä uutisia ! Valopilkku lupasi suunnitella ensi kevääksi koulutuksen, tiivistettynä yhteen viikonloppuun. Lisätietoja kevään koulutuksesta pitäisi tulla tammi-helmikuussa.

* * * * *

Tein ohjesivulle pienen muutoksen. Nostin Feeniks-koulun ohjelistan kärkipäähän.

Linkkisivulla on uusia linkkejä. Esimerkiksi MGTOW-asiasta kirjoittaa suomeksi jo kaksi blogia. Uuden blogin nimi on Satunnainen mies.

lauantai 21. syyskuuta 2013

Kouluterveyskysely 2013: Koulukiusaaminen vähentynyt


Ilta-Sanomat: Hyviä uutisia ! Näin paljon koulukiusaaminen on vähentynyt:

Kiusaaminen on vihdoinkin lähtenyt laskuun. Kymmenen viime vuoden ajan noin 10% oppilaista on joutunut koulukiusatuksi. Kiusattujen määrää ei aiemmin ole saatu juurikaan pienentymään, vaikka koulukiusaamisen kitkemiseksi on tehty paljon työtä. Nyt hyvä työ on alkanut tuottaa tulosta.

Uusimman Kouluterveyskyselyn mukaan lukiolaisista vain 1% on joutunut kiusatuksi, ammatillisissa oppilaitoksissa kiusattuja on 4 % ja peruskouluissa noin 7%.

Väärin meni. Ylläolevat luvut eivät kerro kouluväkivallan uhrien kokonaismäärästä. Ne kertovat vähintään kerran viikossa kouluväkivallan uhriksi joutuneiden määrästä. Taulukossa tosiaan näkyy lievää laskua viime vuosien ajalta. Peruskoulussa toistuvasti kiusattujen poikien osuus on pudonnut kymmenestä prosentista kahdeksaan, tyttöjen osuus seitsemästä kuuteen prosenttiin. Laskua alkoi tapahtua KiVa Koulun levitessä Suomen kouluihin. Näkyykö tuloksissa siis KiVa Koulun vaikutus, vai johtuuko lasku muista syistä ? Riemuun ei vähäisen laskun takia ole syytä, katsokaa vaikka allaolevia lukuja.

Katsotaan mitä Excel-taulukko sanoo lukumääristä. THL päivittää uusimmat tulokset taulukoihin myöhemmin, joten nämä luvut ovat vuosilta 2010/2011.

Vähintään kerran viikossa kiusatut:

Peruskoulu, pojat: 9 %
Peruskoulu, tytöt: 7 %
Amis, pojat: 6 %
Amis, tytöt: 3 %
Lukio, pojat: 2 %
Lukio, tytöt: 1 %

Kiusatut yhteensä:

Peruskoulu, pojat: 39 %
Peruskoulu, tytöt: 32 %
Amis, pojat: 26 %
Amis, tytöt: 18 %
Lukio, pojat: 14 %
Lukio, tytöt: 11 %

Vähintään kerran viikossa kiusanneet:

Peruskoulu, pojat: 11 %
Peruskoulu, tytöt: 3 %
Amis, pojat: 7 %
Amis, tytöt: 2 %
Lukio, pojat: 3 %
Lukio, tytöt: 0 %

Kiusaajat yhteensä:

Peruskoulu, pojat: 52 %
Peruskoulu, tytöt: 30 %
Amis, pojat: 37 %
Amis, tytöt: 20 %
Lukio, pojat: 21 %
Lukio, tytöt: 10 %

Kiusaamismuodot peruskoulussa: Jos sinua on kiusattu tai olet osallistunut muiden oppilaiden kiusaamiseen tämän LUKUKAUDEN aikana, miten se on tapahtunut ?

Nimitelty ilkeästi, tehty naurunalaiseksi tai kiusoiteltu loukkaavasti: pojat 47 %, tytöt 39 %

Jätetty huomiotta tai kaveriporukan ulkopuolelle: pojat 24 %, tytöt 33 %

Lyöty, potkittu tai tönitty: pojat 20 %, tytöt 6 %

Levitetty valheita toisille oppilaille loukkaamistarkoituksessa: pojat 17 %, tytöt 21 %

Viety rahaa tai tavaraa tai rikottu tavaroita: pojat 8 %, tytöt 6 %

Uhkailtu tai pakotettu tekemään asioita vastentahtoisesti: pojat 6 %, tytöt 3 %

Loukattu kännykän tai internetin kautta; viestit, soitot tai kuvat: pojat 9 %, tytöt 11 %

Jollakin muulla tavalla: pojat 18 %, tytöt 15 %

Paljon huomiota herättäneen cyberkiusaamisen suhteellisen vähäinen osuus hämmästyttää. Tulokset näyttävät, ettei kouluväkivalta olekaan siirtynyt enimmäkseen nettiin, vaan vahingoittaminen tapahtuu yhä perinteisillä keinoilla.

Kiusaajien suuri määrä yllättää. Ei siksi, että heitä on niin paljon, vaan siksi, että niin moni myöntää kiusanneensa.

Kouluterveyskysely antaa synkän mutta realistisen kuvan lasten ja nuorten maailmasta.

* * * * *

Janne J. M. Muhonen: Heikoimpien polkemisella ei ole mitään rajaa !

Takkirauta: Koulukiusaamisen alhaisin muoto

keskiviikko 11. syyskuuta 2013

Syrjäytetyt nuoret, Kokoomusnuoret ja Suomi vuonna 2022


A-studio: Talk (esitetty 5.9.2013)

Onks pakko tehdä töitä ? Vieraina yrittäjäneuvos Riitta Antinmäki, kokoomusnuorten pj. Susanna Koski, Suomen Lukiolaisten Liiton Improbatur-lehden päätoimittaja Robert Sundman ja opiskeluun valmentavaa koulutusta suorittava Linda-Maria Roine.

Faktat nuorten syrjäytymisen syistä saivat jäädä jyrkkien mielipiteiden yliajamiksi, kun kaksi kovia arvoja edustavaa naista saivat suunsa auki A-studiossa. Yrittäjäneuvos näki syrjäytyneet nuoret vain laiskoina, jotka tarvitsevat potkun persuksiin, niin jopas ura urkenee. Kokoomusnuorten puheenjohtaja näki myös syrjäytyneet nuoret vain laiskoina. Hän tarjosi lääkkeeksi sosiaaliturvan leikkaamista, niin jopas ura urkenee.

Keskustelijoiden valinta oli epäreilu; kaksi telaketjuporvaria vastaan kaksi nuorta. Ehkä ohjelman tekijät halusivat lisätä ohjelman viihdearvoa luomalla jyrkän vastakkainasettelun keskustelijoiden välille. Olisin kaivannut keskusteluun syrjäytymisen asiantuntijaa tukemaan nuorten näkemyksiä. Sanavalmis räppäri Linda-Maria Roine pärjäsi kyllä hyvin ylivoiman edessä. Hän laukoi karuja totuuksia. Vaan eipä se kovien arvojen naisia hetkauttanut. Ei yhtään. Vanhat, jo monta kertaa vääriksi todistetut käsitykset ja mielipiteet syrjäytymisestä istuvat yhä sitkeässä suomalaisten jääräpäiden ahtaissa mielissä.

Suurten ikäluokkien aikoina työ palkitsi tekijänsä. Yrittäjäneuvos on henkisesti juuttunut kadonneeseen maailmaan, ”vanhaan hyvään aikaan.” Maailma on muuttunut. Yhteiskunta on mädätetty sisältäpäin, kiitos kulttuurimarxismille ja feminismille. Jäljelle on jäänyt kovien arvojen kilpailuyhteiskunta. Kilpailemme koulutuksesta, työpaikoista, parisuhteista, lähes kaikesta. Etuoikeutettujen ei tarvitse kilpailla. Heille tarjoillaan hopealautaselta. Muut kilpalevat, tai ne kilpailevat ketkä siihen pystyvät. Häviäjät jätetään yhteiskunnan ulkopuolelle. Palkinnot ovat suuret, tappiot vielä suuremmat. Pää sekaisin psyykenlääkkeistä, paskatyö ei palkitse, käteen jää hyvinvoinnin sijasta armoton vitutus. Suuret ikäluokat eivät koskaan tule sitä tajuamaan, kun iso osa nuoremmistakaan ei sitä tiedosta. Vielä. Onneksi heräämisiä tapahtuu jatkuvasti.

A-studion lähetyksestä ei ehtinyt kauaa kulua, kun sama Kokoomusnuorten puheenjohtaja ylitti uutiskynnyksen kovaa ja korkealta, vai pitäisikö sanoa kaukaa äärioikealta: Kokoomusnuorten talouslääkkeet:

Säästöjä tulisi vaikkapa siitä, kun päihdeongelmaisten tuet muutettaisiin ruokakupongeiksi.

Saanen tässä välissä huomauttaa, että ”Suomen vihatuin nainen” -titteli on tältä vuodelta vielä jakamatta. Aatesisko Piia-Noora Kauppi ansaitsi tittelin aikoinaan möläyttelemällä vastaavanlaisia ajatuksia toimeentulosta:

Yhteiskunnan kuuluu turvata minimi, mutta ei sellaista elämää, jossa viihtyy ja nauttii ja pystyy puhumaan kännykkään ja käymään elokuvissa.

Mutta asiaan. Ylläolevat kaksi lainausta paljastavat mitä Kokoomusnuoret todella haluavat. Kokoomus-Suomessa vuonna 2022 sosiaaliturvaa ei jaettaisi rahana, jonka tuensaaja voi itsenäisesti käyttää, vaan valtio päättäisi kaikesta mitä tuensaajalla olisi oikeus hankkia. Mitä jos unohdetaan kupongit ja laitetaan kurjat suoraan telttaleireille kauas korpeen, piiloon hyvien kansalaisten katseilta ? Ruokaa ja tarvikkeita tarvitsisi jakaa vain minimi hengissäpysymiseen. Ruoka ja tarvikkeet olisi valittu kolmannen valtakunnan keskitysleirien huollosta vastanneiden viranomaisten suurella viisaudella. Toki ylellisyystarvikkeitakin olisi leiriläisten käytössä: Leirin puhelimella voisi soittaa vain yhteen numeroon; työvoimatoimistoon, ja tietokoneella pääsisi vain yhteen nettiosoitteeseen; työvoimatoimistoon. Hei oikeesti, mitä muuta me kurjat laiskat paskat tarvitaan ? Ei meidän tarvitse nauttia elämästä, kunhan pysytään hengissä ! Tai unohdetaan samantien kaikkien muiden kuin sataprosenttisesti työelämässä mukana olevien elättäminen ja lähetetään tarpeeton ihmismassa ruokatehtaalle raaka-aineeksi.

Kauanko me syrjäytetyt kestämme katsoa vierestä etuoikeutettujen mässäilyä materiaalisilla ja henkisillä nautinnoilla, tarpeiden tyydytyksellä, joita me emme ikinä tule kokemaan, kun samalla etuoikeutetut halveksivat meitä, syyttävät meitä, ja pakottavat meitä kiristämään vöitämme ja ajavat meitä yhä syvemmälle epätoivon ja henkisen tyhjyyden kuiluun ? Mitä etuoikeutetuille, mitä koko yhteiskunnalle tulee tapahtumaan, kun tarpeeksi moni syrjäytetty tajuaa ettei menetettävää ole, ja päästää patoutuneen raivonsa irti ?

Hyvä sosiaaliturva turvaa yhteiskuntarauhaa. Joten huomio Kokoomusnuoret, libertaarit, aynrandilaiset, sosiaalidarvinistit ynnä muut, siitä vaan leikkaamaan.

tiistai 3. syyskuuta 2013

Armoton vitutus


Partakäkipaholainen: Lastasi saattaa vituttaa

Hänet herätetään kiireeseen kesken unien. Unikaveri kainalossa pieni ihminen yrittää käsitellä kuulemaansa. Kuuleminen on vaikeaa sillä isompi ihminen loikkii kireästi huoneesta toiseen: ”ylös nyt... kiire... syö... kohta kyllä myöhästytään... vaatteet päälle nyt... äiti myöhästyy... isi myöhästyy... tädit suuttuu”. Pienet luomet ovat liian raskaat. Ne haluavat vielä painua kiinni. Lisää kehotuksia ja lopulta isot kädet nostavat pienen ihmisen lämpimästä sängystä kylmälle lattialle. Pääsee itku.

perjantai 10. toukokuuta 2013

Kansalaisaloite koulukiusaamista vastaan


Kansalaisaloite.fi: Adressi Koulukiusaamista Vastaan

Kannatusilmoituksia kerätään 1.11.2013 asti.


* * * * *


Blogi pitää kesätaukoa. Jatkan kirjoittelua elokuun loppupuolella.

Morjes !

lauantai 13. huhtikuuta 2013

Yhteenveto Alppilan tapauksesta


Sähköpostia blogin lukijalta:

Mitä mieltä olet tästä ? Mun mielestäni homma menee aina vaan naurettavammaksi. Tuo ihme nössöily pitäisi saada loppumaan. Häirikköjen ei pidä antaa hyppiä opettajien silmille. Mitenköhän tuon tyypin muka olisi muuten saanut poistumaan kuin käyttämällä voimaa ? Ei mitenkään. Sälli olisi vain nauranut päin naamaa.

Tuntuu että kaikessa, varsinkin koulussa, ollaan menossa enemmän ja enemmän sellaiseen suuntaan, että mihinkään ei saa puuttua. Millaisen viestin tämä lähettää lapsille ? Tuollainen vaan pahentaa sitä mitä sinä olet kutsunut vankilahierarkiaksi. Lakia ja järjestystä ei ole, ja niitäkin jotka yrittävät sitä ylläpitää, rangaistaan. Isoimmat ja häijyimmät lapset hallitsevat.

Miten opettajien sitten halutaan reagoivan ? Ilmeisesti ainoa sallittu tapa on vain uhriutua. EI pidä puuttua mihinkään, ainoastaan voivotella kun kukaan ei piittaa enää mistään, eikä mihinkään tavoitteisiin päästä kun pitää antaa kurittomien kakaroiden vetää omaa showtaan. Tulee mieleen tämä kohtaus elokuvasta Demolition Man. "We are police officers ! We aren't trained to handle this kind of violence !"

Alppilan tapaus herättää keskustelua koulujen rauhattomuudesta.

Europarlamentaarikko Hannu Takkula kommentoi Iltalehdelle:

Takkula kertoo järjestäneensä useille kansainvälisille kasvatusalan tuntijoille vierailuja suomalaisissa kouluissa. Takkulan mukaan vieraat ovat järjestään ihmetelleet, miten heikot sosiaalisen käyttäytymisen taidot suomalaisilla oppilailla on muuten hyvin toimivissa kouluissaan.

- Vastaavaa käyttäytymistä ei suvaittaisi millään työpaikalla. Koulun on voitava myös käytännössä totuttaa oppilaat yhteiskunnan toimintakulttuuriin. Koulussa ei voi toimia toisin kuin yhteiskunnassa yleisesti.

- Jos koulunkäyntiä johtavat aikuiset ovat kädettömiä häirikköoppilaan asiattoman käyttäytymisen edessä, se aiheuttaa kaikille oppilaille erittäin suuren turvattomuuden.

Kansanedustaja Tom Packalen: Opettajalla pitää olla oikeus turvata oppilaille turvallinen koulu

Vaikuttaa siltä, että meillä on tärkeissä asemissa joukko hurskastelijoita. Ihmisiä, joille häiriköiden ja kiusaajien suojelu kurinpidolta on tärkeämpää kuin muiden lasten hyvinvointi.

Kenkää saanut opettaja toimi mielestäni esimerkillisesti, jos lehtitiedot tilanteesta pitävä paikkansa. Uskon, että suurin osa koululaisista ja heidän vanhemmistaan on kanssani samaa mieltä. Myös kilteille oppilaille on annettava mahdollisuus turvalliseen opiskeluun.

Kouluturvaa järkevästi suojelevan opettajan potkut on viesti, että häiriköt voivat hyppiä pöydille ja kiusata muita oppilaita ja opettajia eikä heitä saa laittaa kuriin.

Opettajan puolesta kerättävän adressin on allekirjoittanut yli 200000 ihmistä.

Vastakkaisia näkemyksiä edustaa esimerkiksi kirjoitus Ei todellakaan sankariopettaja-ainesta:

Minusta opettaja A. Korhoselle irvinyt oppilas osoitti tässä kohtaa varsin tervettä suhtautumista puolustamalla kaveriaan opettaja A. Korhosen mielivaltaa vastaan. Sarkasmin käyttö oli tilanteessa varsin ymmärrettävä ja älykäskin veto.

Miksi kouluissa häiriköidään ja miten häiriköinti lopetetaan ? Annetaanko opettajille lisää kurinpito-oikeuksia, vai lisätäänkö lasten asennekasvatusta ? Vai onko vika itse järjestelmässä, pakkolaitoksessa, lasten vankilassa ?

Takkirauta: Alppilan koulusokora

Ja tämä on asia, jota aikuiset eivät ymmärrä. He eivät ymmärrä, että koulu on lasten vankila ja että suurin osa lapsista todellakin suhtautuu kouluun kuin vankilaan - ja myös opettajiin kuin pamppuihin. Aikuiset näkevät vain koulun "virallisen" hierarkian, joka muotoutuu arvosanojen ja koenumeroiden kautta. He eivät näe koulua samalla tavoin kuin mitä lapset näkevät. He eivät näe, että lapset kokevat opettajat vihollisikseen ja kiduttajikseen.

Potkujen taustalla olevia todellisia syitä arvaillaan. ”Erotettu opettaja oli opettajien luottamusmies, rehtorille selvä kohde sen sijaan että tunnustaisi ongelmaoppilaiden ja heidän ongelmavanhempiensa harrastaman terrorin olemassaolon.” Halusivatko rehtori ja opetusvirasto päästä hankalasta luottamusmiehestä eroon, mutta hyväksyttävää syytä erottamiseen ei ollut ? Siinä tapauksessa oppilaiden järjestämä ansa viraalivideoineen tuli kuin hopealautaselta tarjoiltuna.

Finnsanity: Porvarillista yhteiskuntaterroria - tapaus Alppila ja rehtori Sari Aarniokoski häiriöiden peittelijänä

Fundamentti: Tapaus opettaja Antti Korhonen ja Vastaus Kysymykseen: Miksi?

Hampaankolosta: Helsingin opetusvirasto antaa signaaleja

Päreitä: Olipa kerran pedagoginen auktoriteetti

Päreitä: Olipa kerran pedagoginen auktoriteetti 2

Heli Hämäläinen: Alppilan opettajan irtisanominen ja kasvatuksellinen väkivalta

Yllättävimmän ääneenajattelun ajattelee ääneen Pro Peruskoulun isäntä, äskettäin vuoden luokanopettajaksi valittu Kai-Ari Lundell: Alppilan Korhos-gate Salo-gateksi?

Joskus on ajateltava ääneen sellaisiakin asioita kuin ei pitäisi.

Voiko olla mahdollista, että Antti Korhosen erottaminen liittyy misandriaan eli voimakkaaseen miehiin kohdistuvaan syrjintään?

En voi välttyä ajatukselta, että Korhosen irtisanomiseen liittyy jotain, joka ei ole tullut kunnolla julkisuuteen. On todella outoa, että Korhosen tapauksessa ei noudatettu opetusalan totuttua kaavaa, vaan hänet sanottiin irti suoraan.

Alppilagaten taustalla on huomattavia yhteiskunnallisia asioita. En ole salaliittoteoreetikko, mutta ihmettelen kuinka sopivaan aikaan medialle vuodettiin, että presidentti Putin on joutunut poliisin mustalle listalle, ja kuinka valtava kohu siitä nostettiin. Aivan kuin ylemmältä taholta olisi tullut käsky kääntää suuren yleisön huomio toisaalle, kun huomio alkoi kääntyä Alppilan tapaukseen liittyvään monikulttuurisuuteen.

Etsin netistä lisää tietoa, ja löysin kirjoituksia ja kommentteja, jotka osaltaan selittävät tapausta. Mikäli Murha.infosta, Ylilaudalta, Vauvafoorumilta ja Suomi24:stä löytyneet ”tiedot” pitävät paikkansa, ruokalassa riehunut poika on kasvanut todella vahingollisissa, suorastaan mädännäisissä, olosuhteissa. Tämänkin erityistukea tarvitsevan pojan paikka olisi jossain muualla kuin terrorisoimassa muiden koulurauhaa. Tiedot ehkä selittävät, miksi rehtori reagoi niin jyrkästi miesopettajan kiinnikäymiseen. Ehkä kyseessä ei olekaan kiista opettajan käyttämien voimakeinojen oikeutuksesta, vaan miehen kiinnikäymisestä juuri tuohon, luultavasti rehtorin erityissuojeluksessa olleeseen poikaan. Mikäli siis tiedot pitävät paikkansa. Nämä ovat vain arvailuja ja tulkintoja, koska tietolähteet ovat enimmäkseen netissä leviäviä huhuja. Ruukinmatruuna ehti jo tehdä oman (ehkä vähän hätiköidyn) tulkintansa aiheesta: Alppilan koulusokora, osa II.

Minun piti laittaa bloggauksen loppuun toteamus, että häiriköiden hyysääminen on suomalaisten kansallinen, ehkä suorastaan geneettinen erityispiirre. Ylläolevien lainausten perusteella niin ei ole. Kouluhäiriköiden hyysäämistä muiden oppilaiden kustannuksella vaatii vain osa suomalaisista. Valitettavasti osa heistä on vaikutusvaltaisissa asemissa yhteiskunnassa, kuten koulujen rehtoreina ja virastoissa päättämässä lasten hyvinvoinnista.

Alppilan yläaste vajoaa yhä syvemmälle anarkotyranniaan.

Toni Ahva: Alppilan yläasteen erityisopettajan potkuista

Eniten minua on huolestuttanut Alppilan yläasteen oppilaiden vanhemmilta tulleet viestit. Monet vanhemmista ovat huolissaan, koska heidän lapsensa eivät uskalla mennä kouluun, koska häirikköoppilaat auktoriteetillaan järjestyksessä pitänyt opettaja ei ole enää koulussa.

Antti Korhosen erottaminen on oikeusmurha, jonka uhreja ovat hiljaiset lapset kaikissa Suomen kouluissa.

sunnuntai 7. huhtikuuta 2013

Harvinaista rohkeutta II


Helsingin Sanomat:

13-vuotias kotkalainen Wenla Hohenthal on poikkeuksellisella tavalla puuttunut havaitsemaansa koulukiusaamiseen. Seitsemäsluokkalainen Hohenthal on puhunut kiusaamisesta koulun henkilökunnalle ja ollut monin tavoin kiusattujen tukena.

Koska kiusaaminen ei kuitenkaan loppunut, hän lähetti pääsiäisen alla vetoomuksen lapsiasiavaltuutettu Maria-Kaisa Aulalle.

Seiskaluokkalainen tyttö osoittaa poikkeuksellista rohkeutta. Hän on sivustaseuraaja, joka ei suostu seuraamaan sivusta, vaan taistelee muiden hyvinvoinnin puolesta. En nähnyt vastaavaa tapahtuvan omina kouluaikoinani. Silloin valveutuneiden tyttöjen suurin saavutus taisi olla limudiskon järjestäminen.

Toivottavasti Wenlan harvinaisen rohkea teko ei käänny häntä itseään vastaan. Lapset osaavat olla julmia.

Wenla Hohenthalin mukaan yläkoululaisiin kohdistuvaa kiusaamista on ollut monenlaista: välttelyä käytävällä, silmien muljauttelua kiusatun tullessa vastaan, haukkumista, tönimistä ja jopa kepillä hakkaamista ja jääpaakuilla heittelemistä.

Silmien muljauttelua, haukkumista, tönimistä, heittelemistä, sitä se oli minunkin kouluaikoina. Rehtorin mukaan koulussa tehdään valtavasti työtä kouluväkivallan lopettamiseksi. Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka koulu aikoo estää silmien muljauttelun. Aurinkolaseilla, silmälapuilla, laittamalla säkki päähän ? Tekevät aikuiset mitä tahansa, silmiä muljautellaan koulun käytävillä niinkuin ennenkin, mutta enemmän piilossa aikuisilta.

Kiusaamisen määrästä Suomen kouluissa on ristiriitaisia tietoja.

"Oppilaiden raporttien perusteella kiusaaminen on vähentynyt joka vuosi vuodesta 2009", sanoo Kiva koulu -ohjelman kehittänyt psykologian professori Christina Salmivalli Turun yliopistosta.

Tieto perustuu tuhannessa koulussa tehtyyn vuosittaiseen kyselyyn.

Maria-Kaisa Aula puolestaan muistuttaa kouluterveystutkimusten kertovan, että oppilaiden kokema kiusaaminen on viime vuosina pysynyt ennallaan. Viikoittain kiusatuksi itsensä kokee 8–12 prosenttia koululaisista.

Hesarin jutun loppuosa paljastaa surkuhupaisan ilmiön. KiVa Koulun kehittäjät väittävät, että kouluväkivalta on vähentynyt, vaikka muiden tekemät selvitykset kertovat jotain ihan muuta. Miksi surkean tehottomaksi paljastunut KiVa Koulu täytyy esittää suurena menestystarinana ?

Ja keisari asteli juhlakulkueessa kauniin kunniateltan alla, ja kaikki ihmiset kaduilla ja ikkunoissa sanoivat: Herranen aika kuinka koreat keisarin uudet vaatteet ovat !

Vaikka KiVa Koulu ei tee sitä mitä sen pitäisi tehdä, on KiVassa useita hyviä puolia. Esimerkiksi Vanhempien opas on ainakin osittain jopa erinomaista luettavaa.

* * * * *

Jos omien kokemusten jakaminen kiinnostaa, niin siihen on nyt muutama uusi mahdollisuus:

Koulumuistojen keruuhanke

Taisteluarvet -kirjaprojekti

sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

Toisenlainen totuus syrjäytymisestä


Helsingin Diakonissalaitos selvitti 16-29 –vuotiaiden syrjäytyneiden nuorten ajatuksia ja kokemuksia.

Uusi Suomi: Nämä nuoret Suomi kadotti: ”Vähän toisenlainen kokemus peruskoulusta kuin Pisa-tutkimuksissa”

– Tosi moni nuori on kokenut olleensa hyvinkin kiusattu koulussa.

Lähes 40 prosenttia tutkimukseen vastanneista ilmoitti, ettei ole saanut apua joutuessaan koulukiusatuksi. Noin 30 prosenttia oli ”osin sitä mieltä”, ettei ole saanut apua.

– Suuri osa nuoristamme oli sitä mieltä, että kiusaamiseen ja oppimisvaikeuksiin ei ole koulussa saatu apua ainakaan tarvittavassa mittakaavassa, Alanen kertoo.

Alasen mukaan vahva stereotypia, jonka mukaan syrjäytyneet nuoret ovat päihdeongelmaisia, ei pidä paikkansa ”läheskään aina”.

– Meidän palveluiden piirissä on tosi paljon sellaisia nuoria, jotka eivät käytä päihteitä juuri lainkaan. Tämä ei tarkoita sitä, etteivätkö päihteet olisi osa tätä ongelmaa, mutta se stereotypia kannattaa rikkoa, Alanen sanoo.

Tutkimus paljastaa karun todellisuuden. Kouluväkivallan uhrit syrjäytyvät.

– Suurin osa näistä nuorista on käynyt läpi hyvin massiivisen palvelukaaren. Moni on saanut apua 150-200 eri ihmiseltä ilman, että mitään merkittävää muutosta on tapahtunut, Alanen sanoo.

Luvut ammattiauttajien määrästä saattavat aluksi tuntua liioitelluilta. Eivät ne ole. Minun kohdallani luku on mahdollisesti paljon suurempi. ”Saanut apua” on liioittelua. Pitäisi sanoa, että moni on ollut tekemisissä 150-200 eri ihmisen kanssa. Tai on pompoteltu 150-200 eri ihmiselle. Tai on joutunut 150-200 eri ihmisen kyykyttämäksi. Oikeasti hyödyllistä apua en saanut kuin muutamalta ammattiauttajalta, eikä sekään tuonut merkittävää muutosta elämääni. Kalliit tukitoimet eivät auta myöhemmällä iällä, kun elämä revitään riekaleiksi jo lapsuudessa.

Yhteiskunta joutuu maksamaan kovan hinnan syrjäytymisestä.

Väärin.

Syrjäytyminen on tragedia vain yksilölle itselleen ja hänen läheisilleen.

Yhteiskunnan hyvinvoivaa enemmistöä ja poliittista eliittiä asia ei voisi vähempää kiinnostaa, paitsi juhlapuheissa. Kuinka moni ”syrjäytyneistä huolestunut” tosiasiassa vain pönkittää omaa egoaan huolestuneisuudellaan, ilman aikomustakaan toimia syrjäytyneiden hyväksi ? Syrjäytymisen hinta ei ole tarpeeksi kova yhteiskunnalle, eikä muutosta kannata odottaa, jos me vain kärsimme hiljaa, näkymättömissä. Muutos tapahtuu, kun poliittinen eliitti tuntee syrjäytymisen hinnan omissa nahoissaan.

maanantai 18. maaliskuuta 2013

Menestystarina


Nykyään kuullaan paljon selviytymistarinoita julkkiksista, jotka kokivat lapsuudessaan kouluväkivaltaa. Hyvä niin. Kouluväkivallan vastainen taistelu tarvitsee esikuvia. Kun julkkikset puhuvat, menee viesti perille. Täydet pisteet Duudsoneille hyvästä yrityksestä. Yrityksestä, koska viesti näyttäisi olevan osittain vuosikymmeniä vanhaa hyväntahtoista hölmöilyä. Asennekasvatus ei toimi. Kouluväkivallan tekijöihin vetoaminen ei toimi.

Joskus hyvä tarkoitus kääntyy itseään vastaan.

Ihmisillä oli kova tarve selitellä minulle, kuinka jostain entisestä koulukiusatusta tuli vaikkapa maailman konserttilavoja kiertelevä huippumuusikko. Aikuinen selitteli hymyillen: ”Katso nyt mitä menestyjiä kiusatuista tulee.” Mitä minä sellaisella tiedolla tein ? Se oli valehtelua. Ei minusta mitään menestyjää tullut. Jos tarkoituksena oli kannustaa minua, niin pieleen meni.

Aivan kuin aikuinen olisi heiluttanut karkkipussia korkealla ulottumattomissani ja hihkunut ”Ota karkki, ota karkki !”

Vertaaminen huippumuusikkoon vain korosti entisestään kuinka surkea luuseri olin. Miten minua auttoi jos joku muu oli menestynyt ? Yhtä hyödyllistä olisi kertoa syöpään kuolevalle, että suurin osa ihmisistä ei koskaan sairastu syöpään. Minä en pysty samaistumaan menestyneisiin ihmisiin. Minä voin samaistua vain samanlaisiin ihmisiin kuin itse olen. Rankan kouluväkivallan uhreihin, yhteiskunnan syrjäyttämiin, mielenterveytensä menettäneisiin, yksin jätettyihin poikiin, joiden päälle ihanat naiset sylkivät. Poikiin, jotka uskalsivat kostaa.

Ihmiset, joihin minä olen samaistunut, ovat kaikki kuolleita.

* * * * *

Arvatkaapa toverit kuinka paljon joudun sensuroimaan kirjoituksiani ennen niiden julkaisua.

keskiviikko 13. maaliskuuta 2013

Selviytymistarina


Iltalehti: 12 vuotta anoreksiaa sairastanut: Rakkaus pelasti minut

Minua kiusattiin koko kouluaikani ulkonäöstäni. Kiusaaminen käynnisti yli 12 vuotta kestäneen anoreksian kierteen. Ajattelin, että jos muutun ihmisenä erilaiseksi, ei minua enää kiusata. Ajattelin, että tällaisena en ole oikeanlainen.

Krista on kirjoittanut tarinaansa kauan. Nykyinen blogi kulkee nimellä kävelevä sisällissota.

Jäljet johtavat sylttytehtaalle. Kuinka monen syömishäiriöisen menneisyydestä löytyy kouluväkivaltaa ? Onko sitä edes tutkittu ?

keskiviikko 6. maaliskuuta 2013

En voi vastustaa Janssonin kiusaamista


Wikisanakirja:

kiusaus

1. mielihalu yleensä jotakin kiellettyä tai sopimatonta kohtaan
2. uunissa paistettu ruokalaji, jonka perusaineena on suikaloitu peruna, sipuli ja kerma, ja johon on voitu sekoittaa lihaa, kalaa tai kasviksia
3. (puhekieli) kiusaaminen

Otteita suomi/englanti/suomi -sanakirjasta (Gummerus 1990)

kiusa (riesa) bother, nuisance; (ark) hassle, pain in the neck/ass tehdä kiusaa bother, bug, drive (someone) up the wall, around the bend, to distraction tehdä jotain ihan kiusallaan do something out of spite, to spite someone, do something out of sheer orneriness Siitä on ollut minulle pelkkää kiusaa It's been nothing but trouble to me, it's been more of a hindrance than a help

kiusaus temptation johdattaa kiusaukseen lead (someone) into temptation, tempt (someone) joutua kiusaukseen be tempted (to do something, by something) Kestän mitä tahansa paitsi kiusausta I can stand anything but temptation

kiusata 1 (ahdistella: leikillä) tease, (vaivaksi) pester, (vaatimuksilla) badger, (pienempiä) bully, pick on 2 (harmittaa) irritate, bother, trouble, nag at, bug Minua kiusaa huominen Tomorrow bothers me 3 (usk) tempt

Poliisi avautuu Vartti-lehdessä:

– Tehdäänpä yksi tärkeä asia selväksi heti kättelyssä: kieltäydyn kutsumasta kouluissa ilmenevää henkistä ja fyysistä väkivaltaa koulukiusaamiseksi. Kiusaamissana vähättelee isoa ongelmaa, joka vaikuttaa väkivallan kohteiksi joutuneiden elämään koko heidän elämänsä ajan. Muutamilla kouluväkivallan uhreilla paha olo on kanavoitunut muun muassa koulusurmiin, sanoo rikosylikomisario Tero Haapala Keskusrikospoliisista.

Tämä on yllättävä avautuminen viranomaiselta. Muilta osin Vartin juttu on enimmäkseen hölmöilyä.

Väkivaltaa vähättelevistä käsitteistä täytyy päästä eroon. Asioista täytyy puhua niiden oikeilla nimillä. Kouluissa ilmenevää väkivaltaa kuvaa parhaiten sana kouluväkivalta. Useat kirjoittajat ovat jo omaksuneet sanan. Samalla sanat koulukiusaaja ja koulukiusattu täytyy korvata sanoilla kouluväkivallan tekijä ja kouluväkivallan uhri.

Sanat kiusaus ja kiusaaminen säilyvät kielessä vielä pitkään (ikuisesti ?) kouluväkivallan synonyymeinä. Kun ihmiset etsivät tietoa tai apua, he syöttävät Googleen hakusanaksi koulukiusaaminen. Siksi näitä sanoja ei voi kokonaan poistaa käytöstä. Muuten hakutuloksissa näkyisivät vain vähätteleviä sanoja käyttävien kirjoittajien tekstit.

Otsikon sanaleikki viittaa ruokalajiin, Janssonin kiusaukseen. Ihan kuin koulunkäynti ei olisi ollut tarpeeksi kamalaa, aiheutti kouluruokailu ylimääräistä kauhua. Kouluaikoinani opettajat harrastivat pakkosyöttämistä, tietysti hyvää tarkoittaen ja lapsen omaksi parhaaksi. Kirjoitan Viilinvenyttäjäisistä joskus myöhemmin.

maanantai 18. helmikuuta 2013

Linkkejä ja sivustoja


Kiusatut.net

Metallibändi Apocalyptican tukemalla sivustolla on keskustelufoorumi koulu- ja työpaikkakiusatuille, ja ryhmä Facebookissa. Sivuston ylläpitäjät aikovat perustaa yhdistyksen ajamaan kiusattujen asiaa. Katsokaapa kuka on sivuston yhtenä yhteistyökumppanina.

* * * * *

Vapaaksi kiusaamisesta Facebook-ryhmä

Ryhmä on suljettu ja siihen voi liittyä lähettämällä liittymispyynnön ryhmän ylläpitäjille.

* * * * *

Nämä kaksi ja monta muuta löytyvät uudelta LINKIT -sivulta.

sunnuntai 6. tammikuuta 2013

Väitöstutkimus paljasti: KiVa Koulu ei toimi !


Yle uutisoi KiVa Koulun vaikutuksia selvittäneestä väitöstutkimuksesta: KiVa Koulu onnistunut kitkemään tuhansia kiusaamistapauksia

Näin on. KiVa Koulu toimii. Se on kitkenyt tuhansia kiusaamistapauksia.

Turun yliopiston tiedote:

Levitysvaiheessa ei yläkoulun osalta löydetty riittävää näyttöä ohjelman vaikuttavuudesta: otoksessa havaitut koe- ja vertailuryhmien erot eivät yleensä poikenneet sattuman perusteella odotettavissa olevasta vaihtelusta.

Näin on. KiVa Koulu...

Hetkinen.

Tulos on surkea. Ohjelma kitkee vain 14 – 15 % tutkijoiden tietoon tulleesta kouluväkivallasta. Kuinka paljon väkivaltaa jäi tältäkin tutkimukselta piiloon ? Vuosien kehitystyö, arvostettu yliopisto, iso läjä euroja, professoreja, tutkijoita, tuhansia koulutettuja opettajia, huomioliivejä, eikä tämän parempaan pystytä.

Arviointivaiheen tulosten mukaan ohjelma vähensi kiusaamisen esiintyvyyttä yhden lukuvuoden aikana viidenneksen (20 %), kun taas levitysvaiheessa ohjelman vaikutus vastaavana ajanjaksona oli hieman pienempi (14 -15 %).

Kummassakin osatutkimuksessa ohjelma vähensi kiusaamista enemmän alakouluissa (arviointivaiheessa 20–28 % ja levitysvaiheessa 16–18 %) kuin yläkouluissa (arviointi- ja levitysvaiheessa noin 5–10 %). Levitysvaiheessa vaikutukset kasvoivat ensimmäisestä neljännelle luokalle, minkä jälkeen ne pienenivät alakoulun viimeisten luokkien aikana.

Arviointivaiheen paremmat tulokset todennäköisesti johtuvat mukana olleiden paremmin motivoituneiden koulujen innosta kokeilla uutta ihmeellistä ohjelmaa. Levitysvaiheessa mukaan tuli välinpitämättömästi suhtautuvia kouluja ja tulokset heikkenivät entisestään. Ruotsalaisessa pikkukunnassa tehdyssä kokeilussa tulokset olivat huomattavasti paremmat. Ehkä lahden takana ovat resurssit ja motivaatio kunnossa, tai tulokset ja uutisointi tarkoituksella harhaanjohtavia.

Turun Sanomat selvitti KiVa Koulun tilannetta viime elokuussa. Suomalaisen huippuosaamisen uutta lippulaivaa ei siihen mennessä ollut huolinut yksikään muu valtio. TS paperilehti 19.8.2012 :

Turun Sanomat yritti tätä juttua varten saada kuvauslupaa viiteen turkulaiseen alakouluun. Viidestä koulusta neljä kieltäytyi vedoten siihen, että Kiva-toiminnan vastuuopettajat ovat vaihtuneet, kiusaamistilanteet ratkotaan koulussa pääosin toisin keinoin tai Kiva-toiminta on päässyt repsahtamaan.

KiVa Koulu on liian vaikea systeemi vähillä resursseilla toteutettavaksi. Suomalainen peruskoulu kärsii vaikeasta resurssipulasta. Ylityöllistetyt opettajat eivät yksinkertaisesti ehdi tehdä kaikkea. Joka kouluun pitäisi palkata yksi tai useampi henkilö, jonka työtehtäviin kuuluisi ainoastaan KiVa-ohjelman toteuttaminen. Valitettavasti KiVa Koulu ei ole mikään ihmelääke. Vaikka koulut saisivat kaikki mahdolliset resurssit käyttöönsä, voi aikuisten keinoilla ehkäistä vain pienen osan kaikesta kouluväkivallasta.

Viisaus alkaa tosiasioiden tunnustamisesta. KiVa Koulu ei toimi.

* * * * *

Aiemmat tekstit samasta aiheesta: Rehtorikysely paljasti: KiVa Koulu ei toimi ! ja KiVa Koulu ei toimi, osa II