OHJEITA KOULUVÄKIVALLAN UHREILLE

 

 

MITÄ ON KOULUVÄKIVALTA?



Kouluväkivalta on yleisesti käytetyn määritelmän mukaan pahaa mieltä aiheuttavia kielteisiä tekoja, jotka ovat tahallisia, kohdistuvat yhteen tai useampaan henkilöön, toistuvat tai tapahtuvat pitkällä aikavälillä, ja tilanteeseen liittyy valtaepätasapaino. Kirjassa ”Haukku haavan tekee” kouluväkivalta on määritelty varhaista puuttumista korostaen: ”1) kiusattu kokee, että häntä on kiusattu (subjektiivinen kokemus), ja 2) kiusattu ei ole tasaveroinen puolustautumaan kiusaajaa vastaan (valtaepätasapaino).” Tämä varhaista puuttumista korostava määritelmä mahdollistaa tehokkaamman puuttumisen väkivaltaan.

Kouluväkivalta voi olla suoraa tai epäsuoraa. Se voi olla henkistä, fyysistä, sosiaalista tai seksuaalista. Henkinen väkivalta on yhtä tuhoisaa kuin fyysinen väkivalta. Pelkkä väkivallan uhka, pelon ilmapiiri, voi olla yhtä tuhoisaa kuin varsinainen väkivalta. Väkivaltaa tapahtuu lukemattomilla eri tavoilla, myös sellaisilla, joita on vaikea käsittää väkivallaksi. Jo niinkin hienovarainen asia kuin ulossulkeminen voi tuntua uhrista sosiaaliselta kuolemalta. Väkivalta ei aina rajoitu ainoastaan koulun alueelle ja koulumatkoille, vaan se voi seurata kotiin ja vapaa-ajalle muunmuassa sähköisten viestintävälineiden kautta. Yleensä väkivalta tapahtuu piilossa aikuisilta eikä siitä jää todisteita, mutta esimerkiksi väkivaltavideot voivat levitä suurelle yleisölle ja jäädä näkyville pysyvästi.

Kouluväkivallan syy ei ole uhrissa. Uhriksi joutuminen ei ole kenenkään geeneissä, eikä kyse ole mistään roolileikistä. Usein väitetään, että syynä ovat uhrin henkilökohtaiset ominaisuudet tai muut näennäiset seikat. Ne eivät ole väkivallan syitä. Väkivallan tekijät kyllä korostavat näitä seikkoja ja hyökkäävät niitä vastaan. Uhri saadaan uskomaan, että hänessä on jotain vikaa. Tekijöiden kannalta on yhdentekevää, mikä näennäinen syy on. Pääasia heille on, että joku on saatu erotettua joukosta ja alistettua huonoon asemaan yhteisössä. Erilaisuuden tuottaminen kuuluu väkivallan luonteeseen. Luotu tunne on inho uhria kohtaan, ei kateus niinkuin usein väitetään. Uhrin on vaikea tai mahdoton päästä irti hänelle tuotetusta maineesta ja hänestä kerrotuista valheista. Uhriksi joutumiseen ei paljoa tarvita. Riittää, että valtaepätasapaino on tekijöiden hyväksi. Tekijät eivät etsi haasteita. He etsivät helppoja uhreja. Kouluväkivallan syiden etsiminen uhreista vain todistaa, kuinka syvälle rakenteellinen väkivalta on yhteisöön pesiytynyt.

Kouluväkivallan syyt ovat väkivallan tekijöissä ja yhteisössä. Väkivallan syitä ovat muunmuassa:

1) Väkivallan tekeminen antaa valtaa. Se nostaa ja ylläpitää asemaa yhteisön arvojärjestyksessä. Vallan hallussapitäjät voivat hallita yhteisöä mielivaltaisesti omien halujensa ja päähänpistojensa mukaan.

2) Väkivallan tekeminen tai siihen osallistuminen kannustajana tai hyväksyjänä on hauskaa. Väkivalta on hauskaa ajanvietettä ja se tarjoaa helppoja onnistumisen elämyksiä. Siitä saa samanlaisen tyydytyksen kuin muistakin onnistumisista.

3) Väkivallan tekeminen lujittaa yhteisöllisyyttä. Siitä saa huomiota ja hyväksyntää. Se tarjoaa yhteisöllisen kokemuksen väkivallan tekijöille, kannustajille ja hyväksyjille.

4) Yhteisö hyväksyy väkivallan. Kielteisiä seurauksia, kuten tuntuvia rangaistuksia, ei väkivallan tekijöille tule.

5) Ryhmäpaine ja pelko uhriksi tai yhteisön ulkopuolelle joutumisesta saavat tekemään asioita, joita ei muuten tekisi.

6) Kouluyhteisön arvojärjestyksen huipulla oleminen nostaa asemaa myös seksuaalisessa hierarkiassa.

7) Tekijän persoonallisuuspiirteisiin kuuluu esimerkiksi itsekkyyttä, empatiakyvyttömyyttä ja piittaamattomuutta säännöistä ja auktoriteeteistä.

8) Muitakin syitä kouluväkivallalle voi olla, kuten silkka ymmärtämättömyys siitä, että omat teot aiheuttavat toisille pahaa oloa.

Kouluväkivallan syitä tarkastellessa huomataan, että tekijät hyötyvät väkivallasta. Tekijät eivät luovu hyödyistä vapaaehtoisesti, vaan sekä valta että hyöty on otettava heiltä pois. Kouluväkivalta on ryhmäilmiö. Toimenpiteet tulee kohdistaa koko yhteisöön. Peruskoulu voi olla turhauttava ja lannistava ympäristö, joka jo itsestään aiheuttaa häiriökäyttäytymistä. Valtarakenteet on purettava ja väkivaltaan syyllistyvät ryhmät tekijöineen, kannustajineen ja hyväksyjineen on hajotettava.

Kouluväkivallan tekijöinä ovat useimmiten koulun arvojärjestyksen huipulla olevat tai sinne pyrkivät sanavalmiit, rohkeat, röyhkeät, voimakastahtoiset, fyysisesti voimakkaat ja suositut oppilaat, joilla on paljon kavereita ja hännystelijöitä ympärillään. Myös opettajat ja muut koulun aikuiset voivat syyllistyä kouluväkivallan tekemiseen, kannustamiseen ja hyväksymiseen.

Usein kuulee väitettävän, että kouluväkivallan tekijät tulisivat huonoista kotioloista. Huonot kotiolot enemmänkin altistavat uhriksi joutumiselle. Usein myös väitetään, että syynä väkivaltaiseen käyttäytymiseen olisi tekijän pahan olon purkaminen. Jos joku purkaa pahaa oloaan, on se uhri, joka käyttää päihteitä tai tekee jotain muuta itseään vahingoittavaa. Toki joissain tapauksissa saattaa olla vanhan myytin mukaisia pahaa oloaan purkavia kiusaajareppanoita. Voi olla, että tekijä on joutunut myös itse uhriksi. Sellaisissa tapauksissa syyt tekijän oireiluun pitää selvittää.

Kouluväkivallassa ei ole kyse riidoista eikä tappeluista. Kouluväkivallassa on kyse väkivaltarikoksista. Valitettavasti lain pitkä koura ei ulotu alaikäisiin. Rikostapauksia käsittelevät aivan väärät tahot, eli opetus-, sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset. Tekijä voi puolustautua kertomalla ihan mitä tahansa tekosyitä. Tekijä voi vaikka väittää, että kyse oli yhteisestä leikistä tai huumorista. Tekijän selityksiä ei pidä uskoa ilman tarkempaa tutkimista. Väkivallan uhrille ei tule selittää tekijän selityksiä, taustaa tai motiiveja. Siinä tulee vähätelleeksi rikoksen vakavuutta, mikä lisää uhrin kärsimystä. Kouluväkivalta on väärin, oli tekijän selitys, tausta tai motiivi minkälainen tahansa.

Vanha myytti menestyvistä uhreista ja syrjäytyneistä tekijöistä on vain myytti. Väkivallan tekijät pärjäävät elämässä, mutta uhrit voivat joutua syrjäytetyiksi väkivallan aiheuttamien vaurioiden takia. Julkisuudessa esiintyy vain elämässään menestyneitä uhreja. Se vääristää mielikuvaa ja osaltaan estää väkivaltaan puuttumista, kun uskomus väkivallan jalostavasta vaikutuksesta elää vahvana. Syrjäytetyt eivät lehtiin pääse.

Tässä yhteiskunnassa pärjää samoilla ominaisuuksilla, joilla tekijät kiipesivät koulun arvojärjestyksen huipulle. Heidät pitää pysäyttää. Mitä varhaisemmin pysäytys tapahtuu, sen parempi. Muuten tekijät jatkavat hyödylliseksi osoittautunutta käyttäytymismalliaan koulussa, jatko-opinnoissa, työelämässä, ihmissuhteissa, lastensa kasvatuksessa, vielä vanhainkodissakin. Sellainen ihminen ehtii elämänsä aikana kylvämään paljon tuhoa ympärilleen.

KiVa Koulu, asennekasvatus tai empatiaan vetoaminen eivät tehoa kouluväkivaltaan, paitsi aivan lievimmissä tapauksissa, kun väkivalta tapahtuu ymmärtämättömyydestä. Silloin voivat puheet ja toimenpideohjelmat auttaa. Kovaan kouluväkivaltaan toimivat vain kovat keinot, joita koulut ja viranomaiset eivät saa, kykene tai halua käyttää. Tästä johtuen usein ajaudutaan tilanteeseen, jossa vain uhri voi itse auttaa itseään. Kouluväkivalta loppuu, kun sinä itse päätät niin. Kouluväkivalta ei ole luonnonvoima, jota ei voi pysäyttää.

Puuttuminen pitää tehdä välittömästi. Siihen riittää jo pelkkä hämmennyksen tunne, että kaikki ei ole nyt kohdallaan. Mitään todisteita ei siihen tarvita. Varhaisessa puuttumisessa ei tarvitse odottaa, että oppaissa ja kirjallisuudessa esitetyt kouluväkivallan tunnusmerkit täyttyvät. Tavoitteena on välitön väkivallan lopettaminen, ei vedenpitävän todistusaineiston kerääminen oikeusjuttua varten. Kouluväkivalta ei lopu itsestään. Puuttumattomuus johtaa vain väkivallan kovenemiseen.

Uhreja puolustavat oppilaat ovat pelkkä myytti. Uhrien puolustaminen vaatii yhteisön arvojärjestyksen huipulla oloa. Valitettavasti siellä ovat kouluväkivallan tekijät. Muut puolustamista yrittävät pudotetaan arvojärjestyksen pohjalle, ja heillä on suuri vaara joutua itse kouluväkivallan uhriksi.

Puuttumisessa ei milloinkaan saa vedota uhrin todellisiin tai tuotettuihin ominaisuuksiin. Älkää kiusatko sitä, koska se on niin pieni ja heikko. Sille tulee paha mieli, koska se on niin herkkä. Väärin. Tällä tavoin toimimalla aikuinen alleviivaa uhrin erilaisuutta ja saa tekijät tuntemaan itsensä vahvoiksi ja voittamattomiksi. Näin toimimalla aikuinen antaa oikeutuksen väkivallalle. Oikea lähestymistapa on sääntökeskeinen. Koulussa on säännöt. Te olette rikkoneet sääntöjä ja siksi teitä sääntöjen mukaan rangaistaan. Tekijöitä rangaistaan, mutta ei häpäistä. Monet aikuiset tuntuvat sotkevan rankaisun ja häpäisyn samaksi asiaksi, ja siksi rankaisu jätetään tekemättä. Rankaisematta jättäminen rikkoo uhrin kokemuksen oikeudenmukaisuudesta.

Pitäisi olla itsestään selvää, että vanhemmat seuraavat lastensa elämää ja koulun henkilökunta seuraa oppilaidensa elämää. Keskustelujen pitäisi olla jokapäiväistä arkea. Aikuisten pitäisi olla herkästi kuulolla lasten ja nuorten elämän tapahtumissa ja mielialoissa. Luottamuksen täytyy olla vahva, jotta lapsi tai nuori uskaltaa puhua mieltään askarruttavista asioista aikuiselle. Yhtä tärkeitä ovat myös ne asiat, jotka jätetään kertomatta. Uhriksi joutuminen aiheuttaa uhrissa pelkoa ja häpeää. Uhri voi vaieta, koska pelkää kertomisesta johtuvia seurauksia. Tekijät ovat voineet uhata kostolla. Uhri voi pelätä aikuisten reaktioita, tai uhri haluaa säästää vanhempiaan ja siksi jättää kertomatta. Jälleen kerran, aikuisten on oltava herkästi kuulolla.

Aikuisen on otettava oma hämmennyksensä tai huolensa vakavasti ja aloitettava selvitykset. Huoli voi osoittautua aiheettomaksi, mutta arkielämään kuuluvana sillä ei voi aiheuttaa vahinkoa. Mikäli luottamus onnistutaan saavuttamaan, sitä ei saa rikkoa. Vanhemman pitää uskoa lapsensa kertomaa. Jos aikuinen ohittaa lapsen tai nuoren hädän, eikä tee mitään tai toimii väärin, lapsi tai nuori ei enää toista kertaa kerro hänelle asioistaan. Liian lepsut puuttumistoimenpiteet ja väkivallan jatkuminen rikkovat luottamuksen. Vääriä toimia aikuisilta ovat esimerkiksi vähättely, selittely ja uhrin rankaiseminen. Jos uhrin saamien häirintäviestien takia aikuinen takavarikoi puhelimen ja kieltää käyttämästä tietokonetta, uhrille se tarkoittaa, että häntä rangaistaan uhriksi joutumisesta. Yhdenkään aikuisen ei enää pitäisi vähätellä ja selittää väkivaltaa sanomalla lapselle, että se on vain leikkiä, kiusaajat ovat vain lapsellisia, kiusaajat purkavat pahaa oloaan, älä ota sitä vakavasti, päästä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, ei haukku haavaa tee, käännä toinen poski ja anna anteeksi. Uhrin ei tarvitse edes kuulla, että aikuinen tuntee myötätuntoa tekijää kohtaan. Yhdenkään aikuisen ei enää pitäisi opettaa lapsia ja nuoria alistumaan väkivallan edessä.

Kouluväkivalta pitää saada loppumaan keinoja kaihtamatta. Väkivalta aiheuttaa uhreille jatkuvaa kärsimystä, eikä väkivallasta uhreille koituvia seurauksia voi etukäteen tietää. Väkivalta aiheuttaa vaurioita sitä todennäköisemmin, mitä pidempään ja rajumpana väkivalta jatkuu. Vauriot voivat jäädä pysyviksi. Ne voivat ohjata käyttäytymistä ja antaa epäterveellisiä selviytymismalleja. Ne voivat häiritä tai jopa hallita koko loppuelämää. Vaurioita ei välttämättä heti huomaa, vaan ne alkavat häiritä elämää vasta jatko-opintojen aikana tai jonkin myöhemmän kriisin yhteydessä. Tilanne voi nyt näyttää olevan hallussa ja uhri voi vaikuttaa normaalilta itseltään, mutta viiden tai kymmenen vuoden päästä tilanne voi olla aivan toinen. Väkivallan lopettaminen ei riitä, vaan jälkihoito on järjestettävä asianmukaisesti. Vaikka suurin osa uhreista selviytyy ilman suurempia ongelmia, on väkivallan lopettaminen otettava vakavasti, koska pahin voi tapahtua juuri sinulle tai läheisellesi.



* * * * *



OHJEITA KOULUVÄKIVALLAN UHREILLE



Olen kirjoittanut nämä ohjeet peruskoulua käyvän uhrin näkökulmasta, korostaen uhrin omia mahdollisuuksia ja keinoja väkivallan lopettamiseen. Ratkaisu saattaa löytyä jo helpoimmista keinoista. Osa kouluväkivallan uhreista on kuitenkin äärimmäisessä hädässä. Väkivaltaa on kestänyt kauan, puuttumisyritykset ovat epäonnistuneet, mielenterveys on rikottu, ammattilaiset ovat osoittautuneet uhrin pahimmiksi vihollisiksi, ja silti kouluun on pakko mennä. Ohjeiden on toimittava myös silloin. Lisäksi jokaisen uhriksi joutuneen on hyvä tietää, miten tilanteen paheneminen voidaan ehkäistä, minkälaiseksi tilanne voi pahimmillaan mennä, ja mitä silloin voi vielä tehdä. Ohjeet eivät ole tärkeysjärjestyksessä, mutta olen pitänyt tärkeimpänä ohjeena väkivaltaisesta yhteisöstä poistumista. Olen koonnut ja päivittänyt näitä ohjeita sitä mukaa, kun tietämykseni ja kokemukseni aiheesta on karttunut.

Tarinani voit lukea Kiusatun vastaiskusta. Tarina toimii myös osana näitä ohjeita, antaen esimerkkejä asioista, joita kannattaa ja joita ei kannata tehdä.
https://kiusatunvastaisku.blogspot.com/2024/01/oma-tarina.html



* * * * *

APUA ETSIMÄSSÄ

Sinulla on laissa määritelty oikeus henkilökohtaiseen turvallisuuteen ja turvalliseen oppimisympäristöön. Suomen lakien lisäksi oikeuksiasi määrittävät kansainväliset sopimukset. Sinulla ei ole velvollisuutta käydä koulua väkivallan tai väkivallan uhan alaisena.

Laki ei edellytä oppivelvollisuuden suorittamista koululaitoksessa. Suomessa on vain oppivelvollisuus, ei koulupakkoa. Suorita oppivelvollisuutesi kotikoulussa tai muussa oppivelvollisuuden suorittamisen mahdollistavassa opetuksessa. Tutki vaihtoehtoja ja valitse niistä itsellesi sopivin. Huomioi, että ammattilaiset voivat vastustaa rajustikin pyrkimyksiäsi opiskella muualla kuin lähikoulussasi.

Pyydä apua vain oikeilta asiantuntijoilta. Koulukiusaaminen.fi -sivusto on listannut linkkejä asiantunteviin tukikeskuksiin ja muihin kouluväkivallan uhreja auttaviin tahoihin.

Lue tietokirjallisuutta ja kirjoituksia kouluväkivallasta. Kun tiedät, mistä kouluväkivallassa on kyse, ei sinua voida johtaa harhaan väärillä ja valheellisilla väitteillä. Lue ja opi kouluväkivallan uhrien kokemuksista. Useimpia keinoja on jo yritetty tuhansia kertoja. Selvitä muiden kokemuksista, mikä on toiminut ja mikä ei.

Suhtaudu kriittisesti uhreille tarkoitettuihin ohjeisiin. Tavallisilta ihmisiltä on vaikea saada hyviä ohjeita, mutta usein ammattilaisetkaan eivät ymmärrä väkivallan todellista luonnetta ja uhrin kokemusta. Ohjeet ja mielipiteet ovat hyvässä tapauksessa hyödyttömiä, mutta huonossa tapauksessa ne aiheuttavat sinulle vieläkin enemmän haittaa.

Opintosi voivat olla vaarassa kouluväkivallan tai mielenterveysongelmien takia. Hae apua ennenkuin keskeytät opintosi.

Älä polta itseäsi loppuun peruskoulussa. Älä koeta sinnitellä koulua loppuun väkivallan jatkuessa. Se voi kostautua myöhemmin. Lisäksi koulu palkitsee perfektionismistä. Se on epäterve työnteon malli, joka altistaa työuupumukselle. Säästä voimavarojasi jatko-opiskelua varten ja muuhun peruskoulua tärkeämpään tekemiseen. Peruskoulumenestyksellä ei ole niin suurta merkitystä tulevaisuutesi kannalta kuin annetaan ymmärtää. Arvosanoja voi korottaa peruskoulun jälkeen, jos opiskelun jatkaminen sitä vaatii. Opiskelusi ehkä viivästyvät, mutta se on pieni hinta mielenterveyden säilyttämisestä.

Vanhempasi eivät välttämättä tajua, että jotain on pielessä. Kerro heille mitä koulussa tapahtuu, ja miltä se sinusta tuntuu. Vaikka kertoisit asioistasi heille, voi olla, etteivät vanhempasi tule tajuamaan tilanteesi vakavuutta. Vanhemmillasi ei välttämättä ole tietotaitoa, eivätkä he osaa selvitellä tapaustasi ammattilaisten kanssa. Pyydä vanhempiasi lukemaan tietokirjallisuutta ja kirjoituksia kouluväkivallasta. Pyydä heitä ottamaan yhteyttä kouluun ja ulkopuolisiin asiantuntijoihin, kuten tukikeskuksiin, ja pyydä vanhempiasi keskustelemaan heidän kanssaan. Voi myös olla, että lapsi ei itse ymmärrä tilanteen vakavuutta. Silloin vanhempien pitää tehdä kovat päätökset, kuten lapsen ottamisen pois koulusta.

Yhteistyö koulun kanssa saattaa onnistua. Koulun ammattilaiset voivat onnistua väkivallan lopettamisessa. Pyri yhteistyöhön ammattilaisten kanssa. Hyvällä tuurilla kohtaat ammattilaisia, jotka todella välittävät sinusta ja tekevät kaikkensa hyväksesi.

Kouluissa eletään suljetussa kuplassa. Vanhempien ainoa kokemus koulun toiminnasta voi rajoittua omien lapsuusmuistojen lisäksi vanhempainiltoihin ja asioihin, joita ammattilaiset kertovat heille. Vanhemmat saavat täsmällisempää tietoa koulun tapahtumista vain, jos lapsi kertoo niistä. Miksi vanhemmat eivät itse lähtisi kouluun katsomaan, minkälaista arki siellä on? Vanhempien silmät avautuisivat aivan uudella tavalla lapsen kertomalle, kun he näkisivät kaiken sen, mikä kouluissa vallitsee niin ammattilaisten läsnäollessa kuin oppilaiden ollessa ilman valvontaa. Ulkopuolisten aikuisten läsnäolo saattaisi rauhoittaa koulun arkea. Voi olla, että koulu toivottaisi tervetulleiksi vapaaehtoiset välitunti- ja käytävävalvojat. Sen lisäksi, että ulkopuoliset aikuiset olisivat silminnäkijöinä ja todistajina väkivallalle, he voisivat huomata oppilaiden väliset hierarkiat ja auttaa puuttumaan niihin.

Kouluväkivalta tapahtuu yleensä piilossa aikuisilta. He eivät yksinkertaisesti voi nähdä ja kuulla kaikkea sinulle tapahtuvaa. Jos he näkevät yksittäisen tilanteen, he voivat pitää sitä normaalina oppilaiden välisenä kanssakäymisenä, tai jopa ystävällisenä eleenä. Interventioissa kouluihin on tavattu lapsia ja nuoria, joista on selvästi nähnyt, että he ovat syvässä ahdingossa, mutta koulun ammattilaiset ovat olleet asiasta täysin tietämättömiä. Uhri on voinut istua pelokkaana, lyyhistyneenä ja yksin omassa nurkassaan. Hätä on näkynyt uhrin kehosta, mutta koulun ammattilaisille se on ollut aivan normaalia. Aikuisten välinpitämättömyys lasten ja nuorten hädälle on pöyristyttävää mutta totta. Muut oppilaatkaan eivät näe kaikkea, vaikka he hyvin tietävät oppilaiden välisen arvojärjestyksen. On turha odottaa, että joku muu paljastaa todellisuuden kuin uhri itse.

Väkivaltaa tapahtuu myös aikuisten läsnäollessa. Mikäli joku häiritsee sinua kesken oppitunnin tai luokassa häiriköidään, nosta kätesi ylös ja sano opettajalle, ettet pysty keskittymään opetukseen. On ammattilaisen tehtävä palauttaa järjestys luokkaan. Jos jollain tunnilla silti häiriköidään, älä mene kyseiselle tunnille ennenkuin järjestys on palautettu.

Jos väkivaltaa tapahtuu koulumatkoilla tai muualla koulun ulkopuolella, pyydä vanhempiasi saattamaan. Vältä liikkumista ja oleilua vaarallisten henkilöiden hallitsemilla alueilla. Jos alueilla on pakko liikkua, pitää niissä liikkua vain päivällä. Liiku niissä vain ryhmässä tai aikuisen seurassa.

Kerro koulun ammattilaisille jokaisesta väkivaltatapauksesta ja pidä päiväkirjaa, johon merkitset tapausten lisäksi yhteydenottosi ammattilaisiin. Päiväkirjasta voidaan myöhemmin tarkistaa, mitä on tapahtunut ja milloin, ja miten usein sinä olet kertonut tapauksista koululle, ja miten koulu on niihin reagoinut. Pidä ammattilaiset ajantasalla siitä, mitä toimenpiteitä olet tehnyt, kuten esimerkiksi jättänyt menemättä tunneille, joissa on häiriköity.

Liittoudu muiden uhrien kanssa. Yksin olet altavastaaja, mutta yhdessä teillä on joukkovoimaa. Liittoutumalla koulusi muiden uhrien ja heidän vanhempiensa kanssa sinä ja vanhempasi ette joudu yksin selvittelemään kouluväkivaltaa, vaan voitte isolla joukolla painostaa ammattilaisia.

Ole aktiivinen ja taistele oikeuksiesi ja hyvinvointisi puolesta. Sinun ei pidä vain odottaa, että ammattilaiset ja koulun muut oppilaat ratkaisevat ongelmat puolestasi. Älä ulkoista omaa elämääsi muille.

Älä vähättele kokemuksiasi. Sinä olet väkivallan uhri, vaikka muut vähättelevät ja selittelevät tapahtunutta. Vain sinä tiedät, mitä kokemasi väkivalta on. Älä käytä vähättelevää sanaa koulukiusaaminen, joka tarkoittaa aivan eri asioita sanan käyttäjästä riippuen. Puhu asioista niiden oikeilla nimillä. Käytä sanaa kouluväkivalta, sillä se kuvailee paremmin väkivallan todellista luonnetta.

Pidä kiinni rajoistasi. Älä anna kenenkään rikkoa niitä. Sinulla ei ole velvollisuutta sietää minkäänlaista itseesi tai muihin kohdistuvaa väkivaltaa. Pidä kiinni myös arvoistasi. Älä likaa itseäsi taisteluissa, joissa joudut käyttäytymään arvojesi vastaisesti.

Älä vaikene. Voit puhua ja kirjoittaa tilanteestasi. Voit tehdä sen anonyymisti. Varo kuitenkin syyllistymästä kunnianloukkaukseen. Mediaa tuskin juuri sinun tapauksesi kiinnostaa, mutta voit yrittää, koska ikävän julkisuuden pelko voi pakottaa ammattilaisia toimimaan oikein. Poliitikoille kirjoittaminen ei ole sen hyödyllisempää. Toki paineen ylläpitäminen poliitikkoja kohtaan voi pitkän ajan kuluessa vaikuttaa muutokseen kohti parempaa lainsäädäntöä. Koulun maineesta ei tarvitse välittää.


* * * * *

HIERARKIAN POHJALLA

Ymmärrä, että kouluväkivallan uhrina olet joutunut kouluyhteisön hierarkian pohjalle. Sillä ei ole merkitystä, vaikka saisit arvosanoiksi pelkkiä kymppejä. Kaikki muut ovat arvoasteikossa yläpuolellasi. Arvojärjestyksen huipulla olevat oppilaat määräävät kaikesta, mutta sinun ei tarvitse osallistua sairaan yhteisön ylläpitoon. Sinun ei tarvitse edes teeskennellä kuuluvasi joukkoon.

Et ole sellainen, millaiseksi väkivallan tekijät sinua väittävät. Väkivallan syynä eivät ole sinun henkilökohtaiset ominaisuutesi tai muut näennäiset seikat. Sinun erilaisuutesi, jota vastaan tekijät hyökkäävät, on tuotettua erilaisuutta. Tuotetulla erilaisuudella voi olla yhteyttä todellisuuteen vain näennäisesti tai ei ollenkaan. Älä koeta miellyttää muita muuttamalla itseäsi. Jos muutat yhden asian itsestäsi, tekijät keksivät jonkin toisen asian johon iskeä.

Sinua väitetään heikoksi, yliherkäksi ja vaikka miksi. Et ole heikko. Olet alistettu. Väkivallan tekijöillä on ylivoima, jota vastaan kuka tahansa vastaavanlaisessa asemassa oleva olisi puolustuskyvytön. Koulun vaatimukset asettavat sinut alistettuun asemaan. Sinua koskevat eri säännöt. Koulussa kaikki väkivalta on ehdottomasti kielletty, mutta säännöt koskevat vain lainkuuliaisia oppilaita. Muiden huono käytös ja väkivalta selitetään pois. Yhteiskunta, joka ei kykene turvaamaan sinun oikeuksiasi, on heikko. Koulun ammattilaiset ovat heikkoja, poliisit ovat heikkoja ja oikeuslaitos on heikko, kun he eivät saa väkivaltaisesti käyttäytyviä kakaroita kuriin.

Koulu on optimoitu vain pienelle osalle oppilaista. Et ole laiska tai tyhmä, jos koulunkäynti ei kiinnosta, tai yrittämisestä huolimatta oppimistulokset jäävät kauas tavoitteistasi. Kouluväkivallan uhriksi joutuminen voi heikentää rajustikin oppimistuloksia. Muita syitä huonoon koulumenestykseen voivat olla esimerkiksi oppimisvaikeudet, adhd, neuropsykiatriset vaikeudet, erityisherkkyys, tai jatkuva kannustuksen ja onnistumisten puute ja toistuva negatiivinen palaute. Vaikeuksista kärsivien oppilaiden ongelmia ei välttämättä osata tunnistaa ja ratkaista, eikä erityisopetusta ole aina tarjolla.

Koulussa tylsistyy ja turhautuu. Koulu on pakkolaitos, jossa lapset ja nuoret eivät voi valita yhteisöään. Kouluun kerätään asuinpaikan määräämä läpileikkaus yhteiskunnasta tulevine huippuosaajineen ja ammattirikollisineen. Ei ole ihme, että häiriökäyttäytyminen ja väkivalta rehottaa sellaisessa yhteisössä. Koulu on tehty aikuisten ehdoilla palvelemaan koulun ammattilaisia ja lasten vanhempia. Koulua voisi hyvästä syystä kuvailla lasten ja nuorten säilytyspaikaksi.

Koulusta saa kavereita, tai sitten ei. Yhteisöstä ulossulkeminen on kouluväkivallan yleinen muoto. Uhrista levitetään juoruja, että kenenkään ei pidä ystävystyä tai olla muutenkaan tekemisissä uhrin kanssa. Jokaista sääntöä rikkovaa uhkaa sama kohtelu. Yksinäisyys aiheuttaa suurta kärsimystä. Se on kuin sosiaalinen kuolema. Miksi rankaiset itseäsi seisomalla yksin koulun pihalla ja katselemalla kun muilla on hauskaa? Kavereita on helpompi löytää muiden samanhenkisten joukosta, esimerkiksi harrastuksista. Tahallista ulossulkemista ei pidä sekoittaa omasta halusta tapahtuvaan yksinoloon. Jotkut viihtyvät yksin, eikä se ole heille ongelma. Pitää kuitenkin huomioida, että yhteisöstä ulossuljettu lapsi tai nuori voi kertoa viihtyvänsä yksin, vaikka todellisuudessa hän haluaisi edes yhden kaverin.

Olet väärässä kaveriporukassa, jos kaverisi kohtelevat sinua huonosti. Älä tyydy kohtaloosi, vaan jätä nämä henkilöt, jotka eivät tosiasiassa edes ole kavereitasi. Koeta löytää parempaa seuraa.

Ulkonäköpaineet ja ulkonäköön kohdistuva kouluväkivalta voivat murskata nuoren uhrin. Ne aiheuttavat vahinkoa kehonkuvaan ja itsetuntoon. Muista, että vika ei ole sinussa, vaan tekijöiden ja sairaan yhteisön arvoissa.

Sukupuoleen ja seksuaalisuuteen kohdistuva väkivalta, niin fyysinen kuin henkinen, on osa kouluväkivaltaa. Se kattaa kaikki teot huuteluista, nolaamisesta ja mitätöinnistä fyysiseen kosketteluun ja raiskauksiin asti. Kouluväkivallan uhriksi joutuminen voi vahingoittaa ihmisen kokemusta seksuaalisuudesta. Vauriot voivat olla todella vakavia, ja ne voivat aiheuttaa ongelmia nuoruuden ja aikuisuuden ihmissuhteissa.

Koulu voi olla sateenkaarinuorelle paha paikka. Julkisuudessa annetun kuvan perusteella yhteiskunnan arvomaailma on hyvin suvaitsevainen, mutta kouluyhteisö voi olla todella vihamielinen. Älä jää yksin miettimään tilannettasi, vaan kysy heiltä, jotka ovat kokeneet saman.


* * * * *

KOSTO UHKAA

Väkivallan tekijät vaativat, ettet kerro heistä aikuisille. He pelottelevat sinua kostolla. Luulet ehkä, että sinun on parempi vaieta, koska aikuisilta tuskin saat apua ja tilanne vain pahenee, jos aikuiset tulevat väliin. Ajattelet, että säästät vanhempiasi huolestumiselta ja kärsimykseltä, jota tilanne heissäkin aiheuttaa. Väkivallasta ei pidä koskaan vaieta. Sinulla ei ole velvollisuutta alistua. Yhteiskunta toimii yksillä säännöillä, eikä ole oikein, että sinä alistut väkivaltarikollisten luomiin rinnakkaissääntöihin. Rikolliset ja rikollisten teot pitää paljastaa.

Kerää todistusaineistoa. Tallenna ääntä tai videota, jotta saat todisteita kouluväkivallasta. Liikkeellä on väärää tietoa, että salaa tallentaminen olisi rikos ja ettei koulussa saisi tallentaa, mutta sinulla on oikeus tehdä tallenteita omaan käyttöösi. Vasta tallenteiden julkaisu saattaa joissain tapauksissa olla laitonta. Tallenna sinulle lähetetyt loukkaavat viestit. Seuraa, mitä sinusta kirjoitetaan sosiaalisessa mediassa ja muualla netissä, ja mitä kuvia ja videoita sinusta julkaistaan. Tallenna loukkaavat materiaalit ennenkuin ne poistetaan.

Älä vastaa väkivallan tekijöiden viesteihin. Viesteihin vastaaminen vain pahentaa tilannettasi, varsinkin samalla mitalla takaisin antaminen, koska silloin sinä itse näytät aikuisten silmissä väkivallan tekijältä.

Kerro itsestäsi mahdollisimman vähän niin koulussa, vapaa-ajalla kuin sosiaalisessa mediassa. Ole erittäin varovainen siitä, mitä tietoja jaat itsestäsi, ja kenen kanssa keskustelet tai vietät aikaa. Omalla nimellä ja kuvalla ei kannata mennä useimmille somealustoille. Kaikkea joskus jakamaasi tietoa voidaan käyttää sinua vastaan. Henkilökohtaista ja varsinkin intiimiä materiaalia ei tule missään tilanteessa jakaa. Siitä voi joutua kiristyksen uhriksi. Jos niin on käynyt, älä suostu kiristäjän vaatimuksiin. Kerro asiasta luotettavalle aikuiselle, vaikka häpeäisit asiaa tai pelkäisit kiristäjän uhkailuja. Vaadi alustan pitäjää poistamaan sinusta jaettu materiaali. Vie asia poliisille.

Varaudu siihen, että sinua ei uskota. Kertomaasi pidetään liioitteluna tai sitä ei uskota ollenkaan. Usein on vain sinun sanasi tekijöiden sanaa vastaan. Vaikka sinulla olisi todisteita, ne eivät välttämättä riitä. Edes fyysiset vammat eivät ehkä riitä todisteiksi. Todisteiden puuttuessa aikuisten on helpompi uskoa mukavampi selitys leikkimielisestä vitsailusta kuin systemaattisesta väkivallasta puolustuskyvytöntä uhria kohtaan.

Väkivallan tekijät voivat ajaa uhrin vaikeuksiin ammattilaisten ja viranomaisten kanssa. Tekijät voivat harhauttaa heitä mukaan väkivallan tekemiseen. Uhrista voidaan levittää valheellisia väitteitä ja uhria vastaan voidaan esittää valheellisia syytöksiä. Uhria voidaan esimerkiksi syyttää kouluväkivallan tekijäksi ja tekijät voivat väittää itseään uhreiksi, tai uhri voidaan lavastaa syylliseksi esimerkiksi varkauteen tai ilkivaltaan.

Uhria voidaan provosoida, kun tarkoituksena on saada uhri reagoimaan voimakkaasti ja käyttäytymään sääntöjen vastaisesti. Sitten uhria voidaan rangaista häiriökäyttäytymisestä.

Joissain tapauksissa saattaa näyttää siltä, että uhri ärsyttää muita tahallaan omalla käytöksellään. Sellaisessa tilanteessa pitää tutkia käyttäytymisen taustat. Käytös voi johtua siitä, miten muut ovat häntä kohdelleet.


* * * * *

PITÄÄKÖ LYÖDÄ TAKAISIN?

Kiusatun vastaisku -blogissa ja tällä ohjesivulla on vain vähän ohjeita puolustautumiseen ja taistelemiseen väkivallan tekijöitä vastaan. Syy on yksinkertainen. Kouluväkivallassa tekijöillä on ylivoima ja uhri on alistettu. Näinollen uhrin keinot ja mahdollisuudet taistelussa niin fyysistä kuin henkistä väkivaltaa vastaan ovat vähissä. Suomen laki sallii itsepuolustuksen, mutta vasta oikeuslaitos tulkitsee, oliko kyseessä oikeutettu hätävarjelu. Sinä voit parantaa itsepuolustuskykyäsi harjoittelemalla kamppailulajeja. Sinulla on oikeus puolustaa itseäsi, mutta se ei ole oleellista. Oleellista on vain se, että poistut väkivaltaisesta yhteisöstä etkä mene sinne takaisin ennenkuin väkivalta on kokonaan kitketty pois.

Älä edes yritä käyttää mitään verbaalisia nokkeluuksia väkivallan tekijöitä vastaan. Et sinä voi voittaa, sanoit mitä tahansa. Kaikki sanomasi käännetään sinua vastaan. Ja tietysti keksit jotain tarpeeksi nokkelaa, kun tilanne on auttamattomasti ohitse, yleensä kun valvot ja mietit tapahtunutta seuraavana yönä.

Testausvaiheessa, kun väkivallan tekijät vielä etsivät helppoa uhria, jämäkkä sanallinen tai fyysinen puolustautuminen ehkä saa tekijät perääntymään. Sinulla ei kuitenkaan ole velvollisuutta lunastaa oikeuttasi turvallisuuteen, vaan sinulla ON oikeus turvallisuuteen. Turvallisuuden toteutuminen on aikuisten vastuulla.

Sinulla ei ole velvollisuutta lyödä takaisin, vaikka takaisin lyöminen on lopettanut kouluväkivaltatapauksia ja säästänyt lapsia vuosikausien piinalta. Sinua kohdellaan rikollisena, jos puolustaudut fyysistä väkivaltaa käyttäen tai lähdet kostamaan. Sinä joudut vaikeuksiin ja sinä joudut kantamaan vastuun, koska sinuun sovelletaan eri sääntöjä kuin kouluväkivallan tekijöihin, joiden käyttäytymistä suvaitaan ja selitetään. Takaisin lyöminen on erittäin ongelmallista ja suurella todennäköisyydellä erittäin haitallista osalle uhreista. Takaisin lyöminen saattaa vain provosoida ylivoimaisia hyökkääjiä entistä rajumpaan väkivaltaan. Toisaalta myös alistuva, passiivinen ja vetäytyvä uhri provosoi hyökkääjiä jatkamaan väkivaltaa. Vastuu kuuluu aikuisille. Lapsi on väärässä paikassa, jos lapsi joutuu alttiiksi fyysiselle tai henkiselle väkivallalle tai väkivallan uhalle. Lapsi ei saa joutua tilanteeseen, jossa hän joutuu itse kantamaan vastuun turvallisuudestaan. Lapsen ei kuulu alistua tai lyödä takaisin. Jos aikuinen ei muuten pysty suojelemaan lasta, on lapsi pidettävä poissa väkivaltaisesta ympäristöstä. Jos aikuinen kaikesta huolimatta käskee lasta lyömään takaisin, pitäisi aikuisen mennä itse lyömään ja kantamaan vastuu teostaan.


* * * * *

AMMATTILAISET KÄÄNTYVÄT VASTAAN

Kouluväkivallan tekijänä voi olla myös aikuinen, kuten opettaja tai muu ammattilainen. Sellaisessa tilanteessa lapsi tai nuori on erityisen haavoittuvassa asemassa. Auktoriteettiasemaansa väärinkäyttävää ammattilaista vastaan ei lapsen sanalla ole yhtään painoarvoa. Jos väkivallan tekijänä on opettaja, älä mene hänen tunnilleen, mutta vie asia välittömästi hänen esihenkilönsä tietoon.

Väärinkäytöksiä tapahtuu asioitaessa ammattilaisten ja viranomaisten kanssa. He joko suoraan rikkovat lakia tai tulkitsevat pykäliä omaksi edukseen.

Älä anna jargonin hämätä. Ammattilaiset voivat puhua sinut ja vanhempasi pyörryksiin sivistyssanoja vilisevällä jargonilla. Sillä voidaan korostaa ammattilaisten osaamista, ja sinun ja vanhempiesi tietämättömyyttä.

Tiedä oikeutesi. Ammattilaiset voivat vaatia sinulta tai vanhemmiltasi asioita, jotka eivät perustu lakiin tai ovat lainvastaisia. Selvitä aina ensin vaatimusten laillisuus. Sinulla ei ole esimerkiksi velvollisuutta vastata kaikkiin kysymyksiin, joita sinulta kysytään. Sinulla ei ole velvollisuutta tunnustaa mitään eikä allekirjoittaa mitään. Ammattilaiset voivat vaatia, että sinun on pakko jatkaa koulussa vaikka väkivalta jatkuu. Sinua tai vanhempiasi voidaan vaatia osallistumaan kokouksiin, neuvotteluihin, tai vaikkapa terveydentilan tai kotiolosuhteiden selvittämisiin, vaikka kyseisillä tahoilla ei pitäisi olla mitään oikeutta vaatia sellaisia.

Hanki asianajaja ja ota hänet mukaan aina, kun asioit ammattilaisten ja viranomaisten kanssa. Sinun ei tarvitse olla henkilökohtaisesti yhteydessä kouluun, vaan voit pitää yhteyttä sinne asianajajasi välityksellä.

Luottamuksellisiksi luulemasi keskustelut ammattilaisten kanssa eivät ole luottamuksellisia. Tietojasi voidaan jakaa muille ammattilaisille ja viranomaisille. Ammattilaisilla on velvollisuus ilmoittaa huolestuttaviksi tulkitsemistaan asioista eteenpäin.

Tallenna kaikki tapauksesi käsittelyyn liittyvät keskustelut, puhelut, viestit ja kirjalliset dokumentit. Vaadi itsellesi kopiot ammattilaisten keräämistä todisteista ja kaikista ammattilaisten tekemistä tapaustasi koskevista kirjauksista. Neuvottelut, kokoukset ja myös epäviralliset tapaamiset on tallennettava alusta loppuun asti. Näin on mahdollista myöhemmin tarkastaa, että kuka sanoi ja mitä. Lisäksi pöydälle nostettu tallennin saattaa herättää ammattilaisissa pelkoa edesvastuuseen joutumisesta, mikä pakottaa heidät toimimaan lain mukaan tapauksen ratkaisemiseksi.

Ammattilainen voi luulla, että hän on tehnyt työnsä hyvin, vaikka uhrilla on aivan toisenlainen näkemys asiasta. Kohtaaminen ammattilaisen kanssa voi olla uhrille hyödytön, huono, vahingollinen tai jopa traumaattinen. Kun ammattilaiset eivät tajua työhönsä kohdistuvaa kritiikkiä, he voivat loukkaantua siitä ja muuttua vihamielisiksi uhria ja uhrin vanhempia kohtaan. Siitä huolimatta ammattilaisille ja viranomaisille ei saa antaa periksi.

Ammattilaiset voivat yrittää tilanteen kääntämistä sinun ja vanhempiesi syyksi. Tiedostakaa, että se on ammattilaisten normaali menettelytapa tilanteissa, joissa ammattilainen on itse toiminut väärin.

Ammattilaiset voivat ehdottaa sinulle koulun vaihtamista. He ovat todenneet voimattomuutensa väkivallan edessä, tai he vain koettavat päästä sinusta helposti eroon ja siirtävät tapauksesi jonkun muun harmiksi. Ota huomioon, että voit helposti joutua uhriksi myös uudessa koulussa. Mutta harkitse tarkkaan. Koulun vaihtaminen saattaa auttaa. On tapauksia, joissa uhri on päässyt rauhaan vaihdettuaan koulua. Periaatteessa on väärin, että uhri joutuu lähtemään, mutta lapsen tai nuoren hyvinvointi on periaatetta tärkeämpää. Väkivallan tekijöitä ei eroteta koulusta eivätkä tekijät joudu vaihtamaan koulua, koska tekijöillä on vahvat oikeudet koulunkäyntiin, toimenpiteistä on valtavasti vaivaa ammattilaisille ja kaikki maksaa paljon. Kun uhri vaihtaa koulua, se tapahtuu ammattilaisten näkökulmasta vapaaehtoisesti, jolloin he eivät ole vastuussa aiheutuneista lisäkuluista.


* * * * *

KÄSITYS OIKEUDENMUKAISUUDESTA KOETUKSELLA

Uhrin ja tekijän oikeuksista ja vastuista kerrotaan kirjassa "Vahingossa huitaisin, läpällä heitin - vastuut, oikeudet ja ratkaisut koulukiusaamistilanteissa".

Älä osallistu kokouksiin, joissa väkivallan tekijöitä tai heitä puolustavia henkilöitä on mukana. Kohtaaminen voi olla yhtä nöyryyttävä ja traumatisoiva kokemus kuin itse väkivalta. Väkivallan tekijät tulevat käyttämään tilaisuuden hyväkseen piinatakseen sinua aikuisten läsnäollessa. Kokouksissa vastassasi on ylivoimainen vastapuoli, joka yrittää kaikkensa vähätelläkseen tapahtunutta ja kääntääkseen tapahtuneen sinun syyksi. Väkivallan tekijöiden ja heidän vanhempiensa kanssa on turha keskustella. He pitävät sinua vain yliherkkänä itkupillinä ja vanhempiasi ylireagoivina hysteerikkoina. Vaarana on, että ammattilaiset yhtyvät näihin mielipiteisiin.

Älä järjestä tapaamista tekijöiden kanssa edes vuosia myöhemmin. Tekijöiden asenne ja käsitys tapahtumista voivat olla aivan muuta mitä toivoit, ja anteeksipyynnön sijasta saat vain pahan mielen itsellesi.

Älä sovittele väkivallan tekijöiden kanssa. Sinä olet uhri, eikä sinulla ole velvollisuutta sovitella. Ei ole mitään sovintoa, jota sinun pitäisi tehdä. Sovinto tarkoittaa, että sinä kannat oman osuutesi vastuusta. Väkivaltarikollisia ei saa päästää vastuusta ilman seuraamuksia. Sovittelussa väkivaltarikollinen vain oppii, että rikollisia ei rangaista, vaan päinvastoin ymmärretään ja suvaitaan. Älä missään nimessä osallistu vertaissovitteluun, koska siitä on vertaisuus kaukana. Vertaissovittelu on tarkoitettu pikku riitojen ratkomiseen, kun osapuolet ovat tasavertaisia. Mikään sovittelu ei käy puolustuskyvyttömään uhriin kohdistuvan väkivallan selvittämiseen. Sovittelu on oikeusmurha väkivallan uhrille.

Anteeksianto on uskontoon kuuluva käsite, joka ymmärretään väärin. Sinun ei tarvitse antaa anteeksi väkivallan tekijöille, vaikka aikuiset vaatisivat sitä sinulta. Sinulta kukaan tuskin tulee anteeksi pyytämään, ja jos pyytää, niin tekee sen vain, koska aikuiset pakottavat. Sinun ei tarvitse yrittää ymmärtää väkivallan tekijöitä, vaikka aikuiset sitä sinulta vaativat. On täysin yhdentekevää, minkälaisista kotioloista tai taustoista väkivallan tekijät tulevat. Aikuiset yrittävät syöttää sinulle tarinaa reppanoista, jotka kärsivät itsekin tekemästään väkivallasta. Anteeksipyyntö, anteeksianto ja väkivallan tekijöiden esittäminen uhreina ovat tyhjää sanahelinää ja valheita, joiden ainoa tarkoitus on antaa mielenrauha asiaa sivusta seuranneille aikuisille, jotka eivät kykene katsomaan totuutta silmiin. Vanha myytti tekojaan katuvista kiusaajareppanoista on vain myytti. Tekijät tulevat loppuelämänsä uskomaan, että he eivät tehneet väärin, mutta sinä ansaitsit kaiken kokemasi.

Koulu ei ole kaikesta vastuussa, ja koulun vastuuseen saaminen on vaikeaa.

Huonossa tapauksessa käy niin, että viranomaisilta et saa apua etkä oikeutta. Viranomaiset käyttävät mielivaltaa, rikkovat lakeja ja vääristelevät totuutta. Rikosilmoitusten tekeminen ja kaikenlainen virallisia teitä tapahtuva valittaminen ja käräjöinti voi olla turhaa, jos haluat saada oikeutta. Vaikka kirjoittaisit kuinka hienoja selvityspyyntöjä ja valituksia tahansa, ja vaikka uskot lain olevan puolellasi, ammattilaisia vastaan taistellessa tulee seinä vastaan ennemmin tai myöhemmin. Hukkaat ehkä vuosia elämästäsi uuvuttavaan taisteluun, jonka lopputulos tuskin vastaa käsitystäsi oikeudenmukaisuudesta.

Sinulla on oikeus tehdä rikosilmoitus joka kerta, kun joudut fyysisen tai henkisen väkivallan uhriksi. Sinulla on oikeus tehdä valituksia kaikkiin mahdollisiin viranomaistahoihin, joiden toimialaan tapauksesi kuuluu. Sinulla on siihen oikeus. Periaatteessa paineen lisääminen viranomaisia kohtaan saattaa edistää yhteiskunnallista muutosta. Edesvastuuseen joutumisen uhka on varsin ikävää laittomasti toimineille ammattilaisille. Ammattilainen saattaa toimia toisin seuraavan kouluväkivaltatapauksen kanssa, kun vääntäessään vastausta kymmenenteen selvityspyyntöön hän tietää, että vastausta luetaan seuraavan kerran ylemmällä viranomaistaholla tai sosiaalisessa mediassa.

Rikokset vanhenevat nopeasti. Jos haluat viedä asiasi oikeuteen, et voi odottaa aikuisuuteen ja alkaa ajamaan asiaa vasta sitten.

Omaisuudellasi ei ole suojaa koulussa. Tavaroitasi voidaan varastaa ja rikkoa, eikä koulu vastaa niistä. Tee rikosilmoitus, jos tavaroitasi on varastettu tai rikottu. Älä käytä merkkivaatteita tai pidä mukanasi kalliita esineitä, äläkä mene niiden kanssa paikkoihin, joissa vaaralliset henkilöt viettävät aikaa.

Voit yrittää hakea lähestymiskieltoa kouluväkivallan tekijöitä vastaan.

Sinulla on oikeus tehdä lastensuojeluilmoitus alaikäisestä kouluväkivallan tekijästä, mutta varo lastensuojeluviranomaisia. Älä päästä tilannetta niin pitkälle, että sinusta tehdään lastensuojeluilmoitus. Lastensuojeluviranomaisten väliintulosta uhri voi joutua pahoihin vaikeuksiin. Edessä voi olla huostaanotto ja vuosikausien helvetillinen piina jossain lastensuojelulaitoksessa, sekä vuosikausien toivoton taistelu viranomaisten mielivaltaa vastaan. Älä koskaan asioi lastensuojeluviranomaisten kanssa ilman asianajajasi läsnäoloa. Koulukiusaaminen.fi -sivustolta löytyy linkkejä tahoihin, joilta saa lisätietoa lastensuojelun kanssa toimimisesta.


* * * * *

HALLITSEMATTOMAT TUNTEET

Väkivallan uhriksi joutuminen aiheuttaa hallitsemattomia tunteita ja ajatuksia. Sinulla on oikeus tuntea kaikkia tunteita. Ei ole vääriä tunteita ja ajatuksia. On oikein tuntea vihaa, surua, katkeruutta, pelkoa ja inhoa, vaikka muut eivät niitä hyväksyisi. Tuntemasi viha on normaalia. Väkivaltafantasiointi tekijöitä, koulua ja ammattilaisia kohtaan on normaalia. Sinulla on oikeus itkeä, vaikka sinua on käsketty olemaan itkemättä.

Ole varovainen, mitä puhut ja kenelle puhut. Varo puheitasi koulun henkilökunnan, tukioppilaiden, psykologien, kuraattorien ja muiden ammattilaisten kanssa. He ovat vainoharhaisia tulkitsemaan puheitasi pahimman vaihtoehdon mukaan. Älä kerro totuutta, jos totuuden kertominen voi olla sinulle vahingollista. Ole selkeä, järkevä, nöyrä ja hiljainen, vaikka sisälläsi kiehuu. Ole asiallinen, rauhallinen, sopuisa ja sovitteleva. Älä näytä voimakkaita tunteita. Älä julkaise tai puhu mitään, mistä joku voi tulkita, että olet vaaraksi itsellesi tai muille. Älä ilmaise vihaa. Jopa tekemäsi taideteos voi olla riittävä peruste pakkohoitoon.

Vaikka tunteesi ja ajatuksesi ryöppyävät valtoimenaan, älä uhkaile. Uhkailusta sinä joudut vaikeuksiin. Kouluväkivallasta on harvoin riittäviä todisteita, mutta uhkailun takia sinua kohdellaan rikollisena. Ei ole sinun vikasi, jos sinut on ajettu niin ahtaalle, että tunnekuohun vallassa tulet sanoneeksi tai tehneeksi ihan mitä tahansa.

Voit kirjoittaa synkimmistäkin ajatuksistasi, mutta käytä salausohjelmia arkaluontoisen aineiston suojaamiseksi. Jos purat pahaa oloasi netissä, käytä anonyymejä verkkoja ja palveluja. Mikäli jäät kiinni arkaluontoisen aineiston tekemisestä, tee selväksi, että kyse on vain fantasioinnista tai fiktiivisen taiteen tekemisestä.

Väkivallasta fantasiointi ei ole vaarallista, mutta vihan kanssa on raskasta elää. Jos fantasiointi alkaa mennä tekoon valmistautumiseksi, etsi apua. Koulukiusaaminen.fi -sivustolta löytyy linkki järjestöön, joka auttaa fantasiapohjaiseen väkivaltaan valmistautuvia ihmisiä.

Ihminen kestää vain tiettyyn pisteeseen asti. Monet väkivallan uhrit ajautuvat itsensä vahingoittamiseen hallitakseen sietämättömäksi käynyttä paha oloaan ja tunteitaan. Etsi apua ja keinoja pahan olon purkamiseen ja tunteiden käsittelyyn.

* * * * *

MIELENTERVEYS MURTUU

Väkivallan uhriksi joutuminen aiheuttaa valtavaa kuormitusta mielenterveydelle. Hae apua ennenkuin sairastut psyykkisesti. Mielenterveytesi kannalta on tärkeää, ettet jää yksin kokemustesi kanssa.

Kouluväkivallan uhrina tuskin vältyt psykiatrialta. Vakiintunut toimintatapa ei ole rikollisen toiminnan lopettaminen ja tekijöihin kohdistuvat toimet, vaan uhrin saattaminen psykiatriseen hoitojärjestelmään. Et ole mielisairas, vaikka olet joutunut uhriksi. Sinut lähetetään kuitenkin hoitoon, koska ammattilaiset eivät muutakaan keksi. Tapauksesi on haitallinen koulun maineelle, ja ammattilaiset yrittävät vaientaa sinut ja tehdä sinusta syyllisen. ”Ei meidän koulussa kiusata, mutta sinä olet mielisairas.”

Väkivallan uhriksi joutuminen voi aiheuttaa mielenterveysongelmia. Joku selviytyy kouluväkivallasta ongelmitta, toinen traumatisoituu vakavasti loppuiäkseen. Oireilun alkaminen ja ongelmien vakavuus ja kesto ovat hyvin yksilöllisiä. Mielenterveysongelmat voivat oireilla monilla eri tavoilla.

Jos kärsit mielenterveysongelmista, hae apua vain parhailta psykiatreilta ja psykoterapeuteilta. Varmista, että ammattilainen on erikoistunut traumapotilaiden hoitoon.

Hoitoon tai terapiaan pääsy voi olla vaikeaa. Lääkärien ja hoitohenkilöstön kanssa toimiminen voi myös olla vaikeaa. Tee lista asioista, joista haluat puhua, ja ota tukihenkilö mukaan tapaamisiin.

Irtaudu huonosta hoitosuhteesta mahdollisimman nopeasti ja etsi parempi hoitosuhde. Ymmärrä, että edes parhaimmat ammattilaisetkaan eivät voi korjata kaikkia vaurioita. Elämänlaatua voidaan parantaa, mutta henkisiä vaurioita ja vaurioiden seurauksia voi joutua kantamaan mukanaan läpi elämän.

Mielenterveysongelmien kanssa eläminen ei ole mitään leppoisaa kotona makoilua. Elämä voi pahimmillaan olla pelkkää kurjuuden täyttämää kärsimystä vailla toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Riski mm. fyysisiin sairauksiin, yksinäisyyteen, työkyvyttömyyteen, köyhyyteen, syrjäytetyksi joutumiseen, päihdeongelmiin, itsemurhaan ja ennenaikaiseen kuolemaan on suurempi kuin niillä, joilla ei ole mielenterveysongelmia. Fyysisten sairauksien oireita voidaan luulla mielenterveysongelmiksi, jolloin hoito myöhästyy tai jää kokonaan saamatta.

Huono psykiatrinen hoito vain pahentaa tilannettasi. Psykiatriassa käytetään mielivaltaa potilaita kohtaan. Laittomuuksia ja vääryyksiä tapahtuu psykiatriassa koko ajan. Pakkohoitoon joutuminen ja hoidossa koettu mielivaltainen kohtelu voivat aiheuttaa loppuelämän kestäviä traumoja.

Diagnoosit ovat vain oirekuvauksia. Saamasi diagnoosi voi olla väärä tai et saa sellaista ollenkaan, vaikka sinulla olisi psyykkisiä oireita. Saatuasi diagnoosin tai epäillessäsi, että sinulle kuuluisi diagnoosi, lue kyseisestä sairaudesta ja sairauden hoidosta. Voit muodostaa oman käsityksesi siitä, onko sinulla kyseinen sairaus ja saatko siihen oikeaa hoitoa. Sinun on ehkä selvitettävä itse, että mikä sinua vaivaa. Lue psyykkisiin häiriöihin liittyvät oirekuvaukset ICD ja DSM -tautiluokitus- ja diagnoosijärjestelmistä.

Kouluväkivallan aiheuttamia mielenterveysongelmia voidaan diagnosoida ja hoitaa väärin. On valitettavan yleistä, että kouluväkivallan aiheuttamat traumat jäävät kokonaan huomioimatta ja hoitamatta. Hoito keskittyy pelkästään oireisiin ja lääkitykseen. Traumaoireet voidaan tulkita jopa skitsofreniaksi. Hoito on sitten sen mukaista.

Kaikkea sanomaasi tullaan käyttämään sinua vastaan ja tulkitsemaan pahimman mukaan. Tuskaisena hetkenä sanomasi asia saattaa johtaa poliisikuulusteluun ja rikossyytteeseen. Käytännössä ammattilaisilla ei ole vaitiolovelvollisuutta.

Sinulla on oikeus nähdä sinua koskevat asiakirjat ja sinusta tehdyt merkinnät. Tekaistut merkinnät ja asiakirjojen väärentäminen ovat yleisiä ongelmia psykiatriassa. Papereissa voi olla virheellisiä ja valheellisia väitteitä sinusta ja terveydentilastasi. Vaikka nyt voi tuntua, ettei virheillä ole mitään merkitystä, virheet voivat osoittautua kohtalokkaiksi vielä vuosien päästä, koska esimerkiksi oikeusistuimet pitävät asiakirjojen merkintöjä totuutena ja ratkaisevat juttuja niiden perusteella. Sinulla on oikeus vaatia korjauksia merkintöihin. Korjaukset kannattaa tehdä pian merkintöjen teon jälkeen, koska myöhemmin se voi olla jopa mahdotonta.

Vaikka psyykenlääkkeet voivat parantaa elämänlaatua, suhtaudu niihin kriittisesti. Psyykenlääkkeet eivät tehoa aina ja kaikkeen, ja niillä voi olla vakavia haittavaikutuksia. Haittavaikutusten vuoksi voidaan joutua kierteeseen, jossa haittavaikutukset tulkitaan psyykkisten sairauksien oireiksi. Niihin määrätään lisää lääkkeitä, jotka aiheuttavat lisää haittavaikutuksia. Oikean lääkityksen löytämiseen voi mennä vuosia tai vuosikymmeniä.

Mielenterveysongelmista kärsivänä joudut todennäköisesti tappelemaan julkisen terveydenhuollon, Kelan, sosiaalitoimen, työvoimaviranomaisten ja muiden viranomaisten mielivaltaa vastaan. Käytäntö etuuksien ja palvelujen kanssa tuntuu olevan, että hakemukset hylätään automaattisesti ja päätöksistä täytyy valittaa. Valitusten läpimeno on heikkoa. Luukulta toiselle juokseminen ja kyykyttäminen voivat tulla valitettavan tutuiksi vuosien tai ehkä vuosikymmenien aikana. Joudut pelaamaan peliä, jonka säännöt ovat mielivaltaisia, mutta jota sinun on opittava pelaamaan.

Mielenterveysongelmista kärsivät kohtaavat syrjintää, vähättelyä ja halveksuntaa. Tavallisilla ihmisillä on ennakkoluuloja mielenterveysongelmaisia kohtaan. Heidän antamat kehotukset ryhdistäytyä ja ottaa itseään niskasta kiinni ovat vain jäävuoren huippu. Älä kerro mielenterveysongelmistasi ihmisille, joiden ei tarvitse niistä tietää.

Syrjintään, vähättelyyn ja halveksuntaan syyllistyvät myös ammattilaiset ja viranomaiset. Tulet kohtaamaan ammattilaisia, jotka luulevat tietävänsä, että mikä sinua vaivaa ja mitä sinä tarvitset. He kohtelevat sinua kuin jatkuvaa valvontaa ja holhousta tarvitsevaa pikkulasta. Kun yrität kertoa, että he ovat väärässä, sinua pidetään hankalana ja yhteistyökyvyttömänä. Se taas johtaa entistä kovempien keinojen käyttöön sinua kohtaan.

Julkisesta terveydenhoidosta on vaikea saada lähetteitä jatkotutkimuksiin. Hakeudu tutkimuksiin ja hanki lausunnot yksityiseltä puolelta. Voit piilottaa Kanta-palveluun tallennetut mielenterveyteen liittyvät lausunnot ja kirjaukset niin, etteivät muiden terveydenhoitoalojen ammattilaiset näe niitä. Kanta-palvelussa voit tehdä myös hoitotahdon koskien mielenterveyshoitoa. Hoitotahto otetaan käyttöön, jos joudut tilanteeseen, jossa sinua pidetään kykenemättömänä ilmaisemaan omaa tahtoasi.

Mielenterveysongelmaiset jäävät usein väliinputoajiksi, kun eläkkeelle ei pääse, mutta työkyky ei riitä työelämään. Yhteiskunnalle tulee halvemmaksi pitää työkyvyttömät ja vajaakuntoiset työttöminä työnhakijoina tai toimeentulotuen varassa kuin maksaa takuueläkettä. Yksilölle se tarkoittaa jatkuvaa epävarmuutta tulevaisuuden suhteen. Vaikka puhutaan, että nuoria jää paljon eläkkeelle mielenterveyssyistä, on eläkkeelle pääsy tosiasiassa erittäin vaikeaa. Mielenterveysongelmien vaikutuksia työ- ja toimintakykyyn vähätellään. Jos yksilö elää vähänkin aktiivista elämää, tulkitaan hänet helposti työkykyiseksi. Siksi kannattaakin olla kertomatta esimerkiksi erikoisista ja taitoa vaativista harrastuksista. Rima eläkkeelle pääsemiseen on niin korkealla, että lausunnot on kirjoitettava pahimman mukaan, ja silti vakuutuslääkärit voivat tulkita henkilön täysin työkykyiseksi.


* * * * *

LOPPUSANAT

Mieti tarkkaan, mikä tuottaa elämääsi hyvinvointia ja mikä ei. Tee elämästäsi mielekästä. Etsi omat juttusi ja nauti elämästäsi. Vapauta itsesi.

Tee kaikkesi, ettei yksikään lapsi ja nuori joutuisi enää kouluväkivallan uhriksi.