Koulu kiusatuille

Feeniks-koulun perustaja Ylen haastattelussa:

– Suomalaisessa koulussa lapsille opetetaan, että heidän ei tarvitse ottaa vastuuta mistään. Sisällöt ja opetusmenetelmät ovat vanhentuneita; sellaisia, millä ei ole juurikaan tekemistä nuorten oman elämän kanssa. Oppilaat ovat kuin robotteja, jotka suorittavat koulua tunnista toiseen.

Bulimiaoppiminen. Ahmitaan pää täyteen nippelitietoa ja oksennetaan se koepaperille. Pää tyhjenee, ja sitten sama suoritetaan uudelleen.

Suomalaisen peruskoulun tärkeimpänä tehtävänä on toimia lasten pysäköintilaitoksena aikuisten työpäivän aikana. Sen lisäksi aivopesu vaatii aikaa. Siksi lapsia kaiketi pidetään laitoksessa yhdeksän vuotta.

– Meillä oli oppilas, joka suoritti osan kasiluokasta ja koko ysiluokan kahdessa kuukaudessa.

Ajankohtainen kakkonen kysyi lähetyksessään 23.9.2014, tarvitsevatko koulukiusatut oman koulun. Jutussa haastateltiin Feeniks-koulun perustajaa Marko Koskista ja koulukiusattujen koulua suunnittelevaa Markku Tikkaa. Ohjelman voi katsoa Yle Areenasta rajoitetun ajan. Juttu alkaa kohdasta 32:30 ja Tikan haastattelu kohdasta 36:33. Miehet puhuvat täyttä asiaa.

Toivotaan, että Tikka saa koulunsa perustettua. Se antaisi kouluväkivallan uhreille uuden mahdollisuuden helvetistä poispääsyyn.

Ohjesivun ensimmäinen ohje, ”Älä mene kouluun”, saa kannattajia. Markku Tikka vaatii lasten ottamista pois väkivaltaisesta ympäristöstä. Samaa esitti psykiatri Juha Lehti aiemmin kesällä.

Jutussa toimittaja käytti heikko-sanaa puhuessaan kouluväkivallan uhreista. En pidä kyseisen sanan käytöstä tuossa yhteydessä. Minun on pitänyt jo useamman vuoden ajan kirjoittaa aiheesta, ja ehkä kirjoitan siitä vielä joskus.

Tulossa 7.10.2014: A2 Koulukiusaamis-ilta

A2 Koulukiusaamis-ilta tiistaina 7.10.2014 kello 21:00 alkaen

Näkökulma: Miksi opet ovat nynnyjä?

Kenet haluat nähdä A2 Koulukiusaamis-illassa?

Näin eteni A2 Koulukiusaamis-illan avoin toimituskokous

A2 Koulukiusaamis-chat: "Olin sisältä rikki, hajonnut"

Pikku vinkkinä: Ohjelman sisältöön voi vaikuttaa. Toimittajat ovat fiksuja ihmisiä ja kuuntelevat järkipuhetta.

Psykiatria kaaoksessa

Psykiatrisen hoidon tila ahdistaa mielenterveyskuntoutujia Turussa

Turun Mielenterveysyhdistyksen mukaan juuri pysyvän lääkärisuhteen puute on suurin varsinaista hoitoa koskeva ongelma. Jarmo Pulli itse on tilanteessa, jossa hänen lääkärinsä on jälleen vaihtumassa. Hän laskee, että kyseessä on kolmastoista tai neljästoista kerta kolmen vuoden sisällä.

– Tilalle tulee uusi lääkäri, jolle saa ajan sitten, jos joskus saa.

Turun kaupungin psykiatria on kaaoksessa. Ylilääkärin kommentti tilanteesta kummastuttaa: ”Jotkin katkerat kommentit liittyvät käsittääkseni lähinnä yksittäistapauksiin. On ikävää, että koko toiminta on joidenkin silmissä leimautunut näiden tapausten kautta. Kokonaisuutena tämä toiminta on ihan normaalilla tasolla, Heikkilä kertoo.” Niin, onko heitteillejättö normaali taso ? Kyseessä ei ole vain muutama yksittäistapaus. Samankaltaisia tarinoita kuulee jatkuvasti muilta turkulaisilta mielenterveyspalvelujen käyttäjiltä. Eikä siinä vielä kaikki, niinkuin ostoskanavalla sanotaan. Lääkärien joukkoon mahtuu sekä ammattitaidottomia pölvästejä, että huonosti suomea osaavia ulkomaalaisia, jotka eivät ymmärrä potilaiden puhetta.

”Itsemurhayrityksiä ei oteta vakavasti” – turkulaisnaista pompoteltiin vuosikymmen tehottomissa hoidoissa

– Psykiatrini sanoi, että nykyinen diagnoosi olisi ollut oikea jo vuonna 2007, mutta silloin ehdottomasti kiellettiin, että minulla voisi olla kaksisuuntainen mielialahäiriö. Keskimäärin oikeaa diagnoosia saa odottaa 8 vuotta. Kymmenen vuoden aikana olen syönyt ainakin 33 eri lääkettä. Myös sellaisia, jotka eivät todellakaan sovi sairauteeni.

Lindros uskoo, että oikean diagnoosin ja hoidon saaminen kesti, koska hoitojaksot olivat lyhyitä. Lääkärit ja hoitopaikat vaihtuivat. Terapiaa sai vaatimalla vaatia. Kesti pitkään, että joku otti potilaan vakavasti.

– Itsemurhayritys ei takaa hoitoa. Päivystävälle psykiatrille ei riitä se, että sanoo haluavansa tappaa itsensä tai yrittää sitä. Pitää vielä kyetä perustelemaan, miksi juuri minä tarvitsen hoitoa. Suurin osa yksinäisistä potilaista jää ilman hoitoa, koska ei kykene vaatimaan sitä.

Lindros kertoo taistelustaan fyysisen sairauden kanssa:

– Lääkäri sanoi, että kipuni ovat heijastuksia ahdistuksestani. Minut siirrettiin Tyksin psykiatriselle osastolle, missä kipulääkkeeni lopetettiin, koska käypähoitosuosituksen mukaan epävakaasta persoonallisuudesta kärsivälle ei saa antaa opiaatteja. Siirron tarkoitus oli opettaa minut elämään kipujen kanssa.

Endometrioosin aiheuttamien kipujen hoitaminen jäi toiselle sijalle mielenterveysongelmien vuoksi, vaikka Lindrosia oli hoidettu aiemmin endometrioosin vuoksi. Seuraavana vuonna hän meni sairauden vuoksi leikkaukseen.

- -

– Psyykkisesti sairas ihminen leimataan niin, että kaikki muutkin sairaudet johtuvat hänen mielestään.

* * * * *

Mainitsin keväällä aivan uskomattomasta tapahtumasta. Koko naissukupuolta syvästi halveksinut Hardcore-ATM Nynny Nyhverö löysi tyty-yden. Puoli vuotta on kulunut ja parisuhde voi hyvin. Psykiatrini sanoi, että parisuhteen tuoma muutos näkyy minussa. Viha on selvästi laantunut.

Feministit, haistakaa paska ! Naisettomuuteen kuolee. Päinvastaisista väitteistä huolimatta, suhde Naisen kanssa tekee hyvää vihaiselle miehelle.

Aloitin loppukesästä säännölliset käynnit EMDR-terapiassa. Terapian mahdollisti Turun kaupungin psykiatrian myönteinen ostopalvelupäätös, jonka allekirjoittajana on ylilääkäri Heikkilä. Kiitos siitä. Terapian mahdollisia tuloksia saadaan odottaa. Jos tuloksia edes tulee. Suhtaudun hoitoon skeptisesti. Jotain hoidossa silti tapahtuu. Terapiaistunnon jälkeen olen henkisesti ja fyysisesti aivan loppu, ja väsymys tuntuu vielä seuraavana päivänä.

Tutkimus: Koulukiusaaja on hierarkian huipulla

Turun yliopisto pukkaa ulos uusia tutkimustuloksia. Opettaja-lehti uutisoi:

Hierarkkisuus suosii kiusaajia

Koulukiusaajilla on usein korkea sosiaalinen status. Heidän nauttimansa suosio syö asiaan puuttumisen tehoa: esimerkiksi Kiva koulu -ohjelma tehosi parhaiten niihin koulukiusaajiin, joiden sosiaalinen status oli keskitasoa heikompi. Jos kiusaaminen on sosiaalisesti palkitsevaa, kiusaaja ei ole motivoitunut muuttamaan käytöstään. Kiusaajan sosiaalisen aseman merkitystä lisää se, että kiusaamista sivusta seuraavat oppilaat puuttuvat siihen sitä epätodennäköisemmin, mitä suositumpi kiusaaja on.

Tutkimuksen tiivistelmä ja latauslinkki Turun yliopiston sivuilla: School Bullies’ Quest for Power: Implications for Group Dynamics and Intervention