Mielenrauhaa vääristä uskomuksista II

Vanhat uskomukset saavat kyytiä professori Keltikangas-Järvisen kirjassa. Vesa Linja-aho jatkaa kirjan esittelyä blogissaan: Liisa Keltikangas-Järvinen: Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot.

Siis ne lapset, jotka eivät koskaan häiritse muiden oppimisrauhaa, eivät käy käsiksi muihin lapsiin eivätkä riko koulun sääntöjä, ovat nykykoulun suurin haaste ? "Haasteellisimpia ovat liian empaattiset lapset, koska heillä tulee olemaan myöhemmin vaikeuksia", kirjoitti eräs opiskelija. Kilpailuyhteiskunnan arvomaailma on mennyt hyvin perille. Miten opettaja vastaisi tähän haasteeseen ? Miten hän poistaisi lapsesta liiallisen empatian ?

Väärät käsitykset istuvat sitkeässä päinvastaisesta todistusaineistosta huolimatta. Ihmisille on vaikeaa uskoa, että kiusaajat eivät kiusaa oman pahoinvointinsa takia, vaan koska kiusaaminen on hauskaa ja sillä noustaan koulunpihan hierarkiassa. Sitkeässä istuu myös uskomus, että päiväkotihoidosta on lapselle vain hyötyä. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, ja ovat osoittaneet jo 70-luvulta alkaen, että uskomus on väärä. Linja-aho jatkaa kirjaesittelyä: Jos päiväkoti keksittäisiin tänään, kiellettäisiinkö se terveydelle haitallisena ?

Lisäselvityksiä uusien tutkimuksien muodossa ja selityksiä sille, mistä kaikesta tulos voisi johtua, suorastaan tulvi. Mikään ei kuitenkaan kyennyt osoittamaan tätä tutkimustulosta virheelliseksi.

Tulokset osoittavat paradoksin: lapsen laittamista päiväkotiin perustellaan usein päivähoidon hyvällä vaikutuksella lapsen sosiaaliseen kehitykseen. Tutkimustulos sen sijaan osoittaa, että vaikutus on juuri päinvastainen.

Olen itsekin kirjoittanut aiheen vierestä. Mutta se siitä tällä kertaa. Tässä tulee muutama lukuvinkki:

Peruskoulun nousu ja tuho -blogissa on jo komea määrä hyviä tekstejä. Jos blogi ei ole vielä syötteenlukijassa, on nyt hyvä aika lisätä se sinne.

Pariutumismarkkinoihin voi tutustua Laasasen uudessa blogissa.

Näin paremminvointivaltio kohtelee heikoimpiaan. Sivuilta löytyy myös linkki nettiadressiin.

OIKEUTTA KOULUKIUSATUILLE !

Mielenrauhaa vääristä uskomuksista

Tässä on muutama poiminta erinomaisesta tekstistä: Raiskaaja ja kiusaaja tarvitsevat apua – ja johan tuli parempi mieli !

Mistä tämä pahantekijän roolittaminen uhriksi oikein johtuu? Minulla on tähän oma keittiöpsykologinen selitys: raiskausuutisen lukijan, kiusaamisen uhriksi joutuneen nuoren tai kiusaamista sivusta katselevan kukkahattutädin oma olo helpottuu, kun hän ajattelee, että syyllinen on ressukka. Väärä tieto uskotaan, koska se tuntuu kivammalta kuin oikea.

Koulukiusaamiseen puuttumisen pitäisi alkaa tosiasioiden tunnustamisesta. Koulussa kiusataan, koska se on hauskaa ja koska kiusaamalla yritetään nostaa omaa sosiaalista statusta. Kiusaamiseen puuttuminen onkin sitten asia erikseen. Olen sitä mieltä, että koulukiusaaminen on pitkälti koululaitoksen rakenteellinen ongelma: kaikkialla muualla ihminen saa valita oman seuransa, mutta koulussa lapset lyödään samaan läjään (vanhempien valitseman) asuinpaikan perusteella. Paras keino puuttua omaan kiusaamiseen on jäädä pois koulusta ja toivoa, että silloin asia rupeaa ehkä kiinnostamaan koulua ja sosiaaliviranomaisia.

Kirjoittaja on Metropolia Ammattikorkeakoulun autoelektroniikan lehtori.

Koulusta poisjääminen on myös Ohjeita kiusatulle -sivun ensimmäisenä ohjeena.

OIKEUTTA KOULUKIUSATUILLE !

Syyttömät sivulliset uhrit

Väkivaltaisessa yhteiskunnassa tapahtuu väkivaltaisia asioita. Olen turtunut. En jaksa tuntea surua tai tuskaa Norjan terrori-iskujen takia. Harmittaa vain. Harmittaa, että uhrit olivat syyttömiä sivullisia. Jokelan joukkomurhan uhrit olivat syyttömiä sivullisia, samoin Kauhajoella. Ja Columbinessa, WTC-torneissa, irakilaisella torilla, israelilaisessa bussissa...

Koulukiusatut ovat myös syyttömiä sivullisia uhreja. Lopulta on yhdentekevää, kuoleeko uhri pommin räjähdyksessä vai tekeekö itsemurhan kiusaamisen takia, tai vammautuuko yksittäisen psykopaatin tulituksessa vai koulutoverien henkisen väkivallan seurauksena. Lopputulos on syyttömän sivullisen uhrin tuhoutuminen.

Breivik oli päättänyt tehdä maksimaalista tuhoa ja tappaa mahdollisimman monta ihmistä. Mikään väkivallattomuuspuhe ei olisi tuon psykopaatin päätä kääntänyt. Hän oli päättänyt tuhota ihmisiä ajaakseen omaa asiaansa. Melkein mikä tahansa muu teko olisi ollut parempi. Pommista olisi pitänyt varoittaa, jotta ihmiset olisi ehditty evakuoida. Talot voidaan aina rakentaa uudelleen, ihmisiä ei. Tämä saattaa kuulostaa julmalta täydelliseen väkivallattomuuteen uskoville, mutta olisi ollut pienempi paha, jos Breivik olisi murhannut vain sen yhden poliitikon jota hän eniten vihasi. Sillä olisi saanut yhtä paljon näkyvyyttä mediassa kuin tällä hirvittävällä joukkomurhalla.

Luuliko Breivik ihan oikeasti, että hän aloittaa vallankumouksen ? Nyt näyttäisi käyneen päinvastoin. Teko oli niin hirvittävä, että Breivikiä seuraavat enää vain täydet sekopäät. Potentiaaliset vallankumoustoverit ympäri Eurooppaa ovat kilvan irtisanoutuneet Breivikin yhden miehen sodasta.

Yksi terrori-iskun uhreista on sananvapaus. Radikaaleimmat sananvapauden vastustajat vaativat koko internetin sulkemista. Jopa eturivin poliitikot ovat vaatimassa sananvapauden rajoittamista, jotta vihapuhe saadaan tukahdutettua. Tolkuton vihakirjoittelu on asia erikseen, mutta samalla tukahdutetaan myös asiaa sisältävä mutta poliittisesti epäkorrekti kirjoittelu. Sensuuri ei toimi, koska taustalla olevat ajatukset eivät katoa, vaikka kirjoittelu lopetetaan. Ajatukset löytävät aina toisen kanavan purkautua. Miten vihakirjoittelu edes määritellään ? Jotkut tulkitsevat naisten parinvalintakäyttäytymisen arvostelun vihapuheeksi. Kiusatun vastaisku on vihablogi. Kirjoitan avoimesti vihasta, jota tunnen tätä yhteiskuntaa kohtaan. Oman ansaitun osansa vihastani saa iso joukko ihmisiä, instituutioita ja ideologioita. Vaihtoehdot ovat vähissä, jos minulta viedään sananvapaus.

Jo nyt useat ihmiset sensuroivat tekstejään siinä pelossa, että kirjoitukset tulkitaan vihapuheeksi tai että käy vielä pahemmin; Joku yksittäinen kiihkoilija ymmärtää väärin ja saa innoitusta terroritekoon. Esimerkiksi voi ottaa Lars von Trierin reaktion. Hän sanoo katuvansa Dogvillen tekemistä jos käy ilmi, että Breivik sai siitä innoitusta joukkomurhaan. Dogville kertoo naisesta, joka hakee turvapaikkaa pienestä kylästä. Kylä näyttää idylliseltä onnelalta, mutta todellisuus on jotain ihan muuta. Kylä on kuin suomalainen yhteiskunta pienoiskoossa. Dogville on mestariteos, jota ei pidä sensuroida minkään syyn takia.

Minä en pelkää, että joku saisi väärää innoitusta kirjoituksistani. Varmuuden vuoksi korostan vielä yhtä tärkeää asiaa: Jokaisen koulukiusatun on syytä muistaa, että myös me olemme syyttömiä sivullisia uhreja. Meidän velvollisuutemme on suojella muita syyttömiä sivullisia joutumasta terrorin uhreiksi.

OIKEUTTA KOULUKIUSATUILLE !