sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Vihdoinkin järkipuhetta Mannerheimin Lastensuojeluliitolta !


MLL: Kun lapsi kertoo kiusaamisesta, älä tee tätä virhettä

Älä välitä, kyllä se menee ohi.

Vastasitko näin lapselle, joka kertoi, että häntä kiusataan koulussa? Jos, voi olla, että tahtomattasi pahensit lapsen oloa, et parantanut sitä.

– Lapset tuntevat monesti häpeää kiusatuksi tulemista ja siitä, etteivät kuulu joukkoon. Jos aikuinen vähättelee tätä häpeää kokemusta tai yrittää lohduttaa sitä pois, lapsi saattaa kokea, että kiusaaminen ja siitä seuraava paha olo ovat hänen syytään, MLL:n palvelevan puhelimen päällikkö Tatjana Pajamäki sanoo.

MLL:n Tatjana Pajamäki tunnustaa tosiasiat.

– Vanhemmat voivat vaikuttaa vain vähän siihen, mitä koulussa tapahtuu. Vastuu kiusaamisen lopettamisessa on koululla.

- -

...kiusaaminen ei aina ole fyysistä – vaikka sen aiheuttamat vammat ovat yhtä vakavia.

– Esimerkiksi vuosia jatkuva sulkeminen pois luokkayhteisöstä ja täydellinen sivuuttaminen voivat satuttaa lasta aivan yhtä paljon, Pajamäki muistuttaa.

- -

– Yleinen käsityshän on, että lapsi, jolla on kotona kaikki hyvin, ei kiusaa toista.

–  Silti tällainenkin lapsi voi olla mukana kiusaamistilanteissa varsinkin silloin, jos kiusaamiseen osallistuu koko ryhmä, ei vain yksi tai kaksi oppilasta.

- -

Osa kiusaajista sen sijaan purkaa kiusaamisella omaa pahaa oloaan.

Tällöin kiusaaminen voi saada jopa hyvin sadistisia piirteitä.

Tämä on ensimmäinen kerta, kun ns. virallinen taho esittää kiusaajan pahan olon merkityksen muussa kuin vanhassa tutussa yhteydessä. Ei lohdutusta ja mielenrauhaa, vaan sadistisen väkivallan vaara.

Lukiolaisten liitto tunnustaa tosiasiat: Opettajat vastuuseen, jos kiusaamista katsotaan läpi sormien

Lukiolaisten liitto lainaa Ruotsissa tänä vuonna tehtyä selvitystä, jonka mukaan peräti puolet toisen asteen koulutuksen keskeyttäneistä oli kohdannut koulussa kiusaamista.

Sazonovin mielestä hallitus ei Suomessa näe koulupudokkuuden perimmäisiä syitä.

– Sen sijaan, että hallitus pohtii oppivelvollisuuden laajentamista, pitäisi sen keskittyä koulupudokkuuden todellisiin syihin, joista kiusaaminen on yksi merkittävimmistä. Kenenkään koulupolku ei saa katketa aikuisten laiminlyönteihin tai vertaistuen puuttumiseen.

Keskustan kansanedustaja Aila Paloniemi tunnustaa tosiasiat: Koulukiusaamisesta elinikäiset traumat

Valtaosa nuorisopsykiatrian asiakkaista on koulukiusattuja. Pitkään jatkunut kiusaaminen traumatisoi. Aivotutkimusten perusteella tiedetään, että voimakas sosiaalinen ahdistus jättää aivoihin yhtä pysyvän jäljen kuin kiduttaminen ja fyysinen kipu. Ei siis ihme, että koulukiusaaminen myös syrjäyttää nuoria yhteiskunnasta.

Vihdoinkin järkipuhetta.

Mutta kouluun on silti pakko mennä. On pakko alistua väkivaltahelvetille. On pakko traumatisoitua ja syrjäytyä. Sitten voidaan taas kauhistella kuinka rumaa jälkeä syntyy, kun koulukiusattu kostaa. Asiantuntijoiden neuvoista ja keskusteluista puuttuu kokonaan vaihtoehto ilman väkivallan riivaamaa pakkolaitosta. Missä ovat asiantuntijat, jotka tunnustavat koulun olevan vaarallinen paikka suurelle osalle lapsia ? Missä ovat asiantuntijat, jotka sanovat suoraan, että lapsia ei sellaiseen paikkaan saa laittaa ?

torstai 24. lokakuuta 2013

Hulluuden historiat, Heureka ja Mielenterveysmessut


Hulluuden historia - Valtion tiedonjulkistamispalkinnon voittanut neliosainen dokumenttisarja hulluuden historiasta pyörii Yle Teemalla uusintakierroksella.

Hulluuden historia - Oulun yliopiston aate- ja oppihistorian professori Petteri Pietikäisen kirja hulluuden historiasta

Professori Pietikäisen haastatteluja voi katsoa Maikkarin Studio55:stä ja kuunnella YleX:stä.

Turun Sanomat haastatteli Pietikäistä 20. lokakuuta. Haastattelu julkaistiin vain paperilehdessä, otsikolla ”Säädetään rakenteita, ei vain päätä.”

Tarjolla oleviin tukimuotoihin Pietikäinen suhtautuu kriittisesti. Hän kirjoittaa kirjassaan happamasti sekä ”biomedikaalisesta minuudesta” että ”psykopälpätyksestä” ja tiivistää epäilyksensä:

- Historiasta käy monin tavoin ilmi, että onnettomia, tuskaisia ja ahdingossa olevia ihmisiä on erittäin vaikea parantaa lääketieteellisesti tai psykoterapialla. Ihmiset selviytyvät ahdingostaan pikemminkin elämäntilanteensa muuttumisen, muiden ihmisten tuen tai yksinkertaisesti ajan kulumisen myötä.

Heureka tulee hulluksi

Heureka tulee hulluksi -näyttelyssä pääset tutustumaan miten mielenterveyden häiriöihin on suhtauduttu ennen ja nyt, miltä mielenterveyden häiriöt tuntuvat ja miten omasta mielenterveydestä sekä mielen hyvinvoinnista voi pitää huolta.

Mielenterveysmessut 19. - 20.11.2013

Mielenterveysmessut kokoaa eri kansalais- ja ammattiryhmät vuosittaiseen suurtapahtumaan Helsingin Wanhaan Satamaan. Messuille odotetaan 5 000 kävijää.

Messuista on tullut vuosi vuodelta yhä suositumpi mieleterveys- ja päihdealan suurtapahtuma.

Vinkki turkulaisille: Turun Mielenterveysyhdistys järjestää jäsenilleen ilmaisen matkan mielenterveysmessuille.

perjantai 11. lokakuuta 2013

Opettajan voimattomuus


Murha.info:

Re: Ammattiopiston tiloissa puukoitettu useita – Oulu
Kirjoittaja i_i » Pe Loka 11, 2013 4:10 pm

Mä opetan yläasteella, ja luonnollisesti siinä on tullut seurattua aika aitiopaikalta monen kiusatun ja kiusaajan elämää. Itse koen juuri näiden teini-ikäisten kiusaamisjutut usein tosi vaikeasti puututtavina juttuina. Erityisesti tällaisten hyvin yksinäisten, hieman porukasta erottuvien nuorten auttaminen on välillä aika haastavaa. Isoin ongelma on se, että heillä ei ole yhtäkään ystävää luokassa/koulussa, mutta mitä opettaja voi sille asialle tehdä? Pieniä lapsia voi ehkä vielä pakottaa leikkimään yhdessä, mutta eihän se noiden isompien kanssa vaan todellakaan toimi. Sitten ne konkreettiset, opettajalle näkyvät kiusaamisteot saattavat olla sitä luokkaa, että nimenhuudossa toinen oppilas hörähtää, kun tämän yksinäisen nimi mainitaan. Tuollaisesta on oikeasti todella vaikea nostaa mitään juttua, "Matti naurahti, kun Pekan nimi mainittiin nimenhuudossa". Koita nyt tuota sitten viedä eteenpäin, kun Matti väittää naurahtaneensa vieressä istuneen Villen vitsille ja Pekka vain toivoo, ettei tästä nyt tehtäisi isoa numeroa, koska se vaan pahentaisi tilannetta.

Eivät ne pahiten kiusatutkaan usein opettajalle suostu kertomaan mistään yksittäisistä teoista. Keskustelut kiusaajien kanssa auttavat joskus jonkin verran, mutta usein tilanne tuntuu olevan se, että vaikka luokan kovis saataisiinkin jättämään kiusattu rauhaan, se ei poista kiusatun oppilaan yksinäisyyttä ja muiden oppilaiden tylyjä katseita ja puheita selän takana. Joskus se kiusaaminen ja yksinäisyys on kuin musta pilvi jonkun tietyn oppilaan yllä, ja sitä pilveä tuntuu olevan hirveän vaikea karkottaa, ja siinä kyllä opettajakin kokee aikamoista voimattomuutta.

Perheiden kanssa yhteistyössä toimiminen ja kotien kanssa yhdessä kasvattaminen ovat muuten tosi kauniita ajatuksia, mutta usein tuolla koulumaailmassa aikamoisia vitsejä. Monien oppilaiden vanhemmilla itselläänkin on pahoja ongelmia elämänhallinnassa, joillain ei ole mitään otetta jälkikasvuunsa, toiset taas eivät suostu uskomaan lapsukaisistaan mitään pahaa ja joillain sitten taas huoltajana on perhekoti X. 

maanantai 7. lokakuuta 2013

Tutkimus koulukiusattuja puolustavista oppilaista


Syksyinen aurinko lämmittää aikuisen kasvoja. On lokakuu. Lasten iloinen nauru kaikuu koulun pihalla. Aikuinen kysyy: ”Mitä teet kun näet kiusaamista ?” Lapsi vastaa: ”Puolustan kiusattua !” Lapsi päästää suustaan tyhjää sanahelinää, sitä samaa sanahelinää, mitä aikuinen lapselle opetti. Aikuiselle tulee hyvä mieli. Meidän koulussa puolustetaan heikkoja. Kaikki on hyvin. Aikuinen katsoo koulun pihalla leikkiviä lapsia. Tytöt kikattavat poikajoukon raahatessa pikku Matti-Ericiä kohti vessan ovea. Pojat on poikia, hymähtää aikuinen mielessään ja katsoo kuinka ruskan värittämät lehdet putoavat puista. Kyllä elämä on ihanaa.

Turkulainen: Miksi koulukiusatun puolustaminen on niin vaikeaa ?

MTV3: Väitös: Pidetty oppilas uskaltaa puuttua kiusaamiseen

Kiusattua puolustamaan ryhtyy Virpi Pöyhösen tutkimuksen mukaan oppilas, joka pystyy ymmärtämään toisen tunteita ja luottaa omiin kykyihinsä. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä, vaan oppilaan on itse oltava hyvässä asemassa luokkaryhmässä.

Turun yliopiston tiedote: Kiusatun oppilaan puolustamiseen vaikuttavat sekä yksilön että ryhmän ominaisuudet

Väitöskirja: Defending behavior in bullying situations

Koulukiusaamiseen puuttumisen ongelmista

Siellä määräävät ne luokan suosituimmat oppilaat. Jotka ovat yleensä kiusaajia.

Tutkimus todistaa oikeaksi minun ja monen muun tekemät havainnot. Vain hierarkian huipulla olevat oppilaat voivat puolustaa kouluväkivallan uhria. Puolustamaan kykeneviä on vähän, puolustamaan ryhtyviä paljon vähemmän.

Kouluväkivallan vastainen kampanjointi perustuu yhä pitkälti lasten empatiakykyyn vetoavaan asennekasvatukseen. Puolusta koulukiusattua ! Puolustusvaatimus syyllistää turhaan suurta osaa lapsista. Useimmilla lapsilla on empatiakykyä ja halua puolustaa, mutta ei käytännön mahdollisuutta toimia omantuntonsa mukaan. Samat vaatimukset koskivat myös minua kouluaikoinani. Kilttinä lapsena tunsin voimakasta syyllisyyttä ja häpeää, kun en pystynyt vastaamaan aikuisten vaatimuksiin ja menemään väliin kun näin väkivaltaa.

Jos puolustusvaatimuksen sisältävää kampanjointia halutaan jatkaa, pitää kampanjat kohdistaa hierarkian huipulla oleviin oppilaisiin. Aikuisten käsitys vaan voi olla täysin päinvastainen siitä, kuka lapsista on pidetty ja kuka inhottu. Opettajat ihan oikeasti luulivat, että minä olin yksi koulun pidetyimmistä oppilaista !

Koen Puolusta koulukiusattua -vaatimukset lähinnä edesvastuuttomiksi. Jos keskiverto-oppilas on niin naiivi, että lähtee hölmöjen aikuisten yllyttämänä puolustamaan uhria, todennäköisesti hän itse joutuu pian kouluväkivallan uhriksi.

Varoituksen sana kaikille kouluväkivaltaa vastaan kampanjoiville: Hyvä tarkoitus voi tuottaa täysin päinvastaisen lopputuloksen.

Mandi osallistui myös Mannerheimin lastensuojeluliiton ja opetushallituksen yhteistyönä toteutettuun koulukiusaamisen vähentämiskampanjaan. Kampanjan osana televisiossa esitettiin levyn Miks kaikki kiusaa -kappaleelle tehtyä musiikkivideota. Kampanjan johdosta Mandi itse joutui koulukiusatuksi.