lauantai 21. lokakuuta 2017

Valopilkun tapaaminen Tampereella 11.11.2017


Kiusaamisasioiden tuki- ja neuvontakeskus Valopilkku tiedottaa:

”Tervetuloa valtakunnalliseen vapaaehtoisten tapaamiseen Tampereelle 11.11.2017 klo 10-14. Tapaaminen on avoin kaikille vapaaehtoistyöstä kiinnostuneille sekä toiminnassa jo mukana oleville. Ilmoittauduthan pian Tinalle, Katrille tai valopilkkuja@harjulan.fi

Voin kai Valopilkun puolesta sanoa, että tapaamiseen voi tulla, jos edes aihe ja samanhenkisten ihmisten tapaaminen kiinnostaa.

Tapaamiset ovat olleet minulle samalla epävirallisia blogitapaamisia, koska joukosta löytyy aina blogin lukijoita.

Näiden ihmisten kohtaaminen saa minut muistamaan yhden tärkeän asian: Hyviä ihmisiä on vielä olemassa.

maanantai 2. lokakuuta 2017

Tutkimukset psykoterapioista samaa luokkaa masennuslääketutkimusten kanssa


Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ja Turun kaupungin psykiatrian fuusio muuttaa psykoterapian myöntämisperusteita. Moni turkulainen mielenterveyskuntoutuja joutuu tilanteeseen, ettei pitkäkestoista terapiaa tulla enää myöntämään.

Turun Sanomissa on viime aikoina julkaistu useita psykiatriaa käsitteleviä kirjoituksia. Niistä avautuu näkymä psykiatrian nykytilaan ja samalla selviää, miksi pitkiä psykoterapioita ajetaan alas. Resurssipula ei ole ainoa syy. Masennuslääkkeiden tehosta ja lääketutkimusten laadusta on puhuttu jo vuosia, mutta terapiatutkimuksista on vaiettu tähän asti.

Turun Sanomat 29.8.2017: Itsemurhayrityksiä päivittäin:

”Turun yliopistollisessa keskussairaalassa hoidetaan joka vuorokausi 3-4 itsemurhaa yrittänyttä.

Psykiatrian avohoidon resurssit laahaavat pahasti perässä hoitoa tarvitsevien määrän kasvaessa.

Turun mielenterveyspalveluiden resurssit eivät tällä hetkellä vastaa hoitotarvetta. Suurimpien kaupunkien vertailussa psykiatrian avohoidon käyntejä oli viime vuonna Turussa kaksi kertaa enemmän kuin Espoossa, Vantaalla ja Tampereella. Vuoden 2015 tilastojen mukaan avohoidon resurssit olivat kuitenkin kaupunkien keskiarvoihin verrattuna yhdeksän miljoonaa euroa, eli noin 40 prosenttia muita vertailukuntia pienemmät.

Turussa hoitoa vaativat erityisesti itsemurhayritykset. -Turun yliopistollisessa keskussairaalassa kirjataan tällä hetkellä 3-4 itsemurhayritystä joka vuorokausi. Useimmiten kyseessä on lääkeyliannostus, psykiatrian toimialueen ylilääkäri Jyrki Heikkilä kertoo.

Turun psykiatriseen hoitoon tulleiden lähetteiden määrä kasvaa tällä hetkellä noin 15 prosentin vuosivauhtia. Viimeisen kolmen vuoden aikana työikäisten psykiatrian poliklinikan potilasmäärä lisääntyi 43 prosenttia, mutta psykiatrian toimialueelta odotetaan kustannusten vähentämistä.

Kesäkuun tilaston mukaan keskimääräinen odotusaika aikuispsykiatrialle oli jo noin 3,5 kuukautta. Heikkilän mielestä aika on aivan liian pitkä.

Sairaanhoitopiirin ja kaupungin psykiatrian palveluiden yhdistämisen myötä psykiatrian tulosalueen toimintoja pyritään muuttamaan niin, että hoitoon pääsy helpottuu. Muutokset tehdään kuitenkin vasta vuodenvaihteen jälkeen. Erityisesti perustasolle kaivataan lisää vaihtoehtoisia mielenterveyspalveluita erikoissairaanhoidon paineiden helpottamiseksi.”

Turun Sanomat: Mielenterveyspalveluiden resurssit huolestuttavan pienet Turussa

Edes lääkäriopiskelija ei ole turvassa huonoilta terapeuteilta: Taitamaton terapeutti voi aiheuttaa pahaa jälkeä

Työuupumukseen sairastunut esittää kritiikkiä: Työuupumuksen nykyhoito on järjetöntä

Psykologian tohtorikoulutettava arvostelee lääkkeellisten hoitojen ylivaltaa ja toivoo enemmän sijaa lääkkettömille hoidoille: Lääketeollisuudella vaikutus mielenterveyshäiriöiden hoitoon

Turun yliopiston psykiatrian professori Jyrki Korkeila avaa syitä tutkimusrahoituksen kohdistumiseen ja terapioiden saatavuusongelmiin, mutta tulee samalla paljastaneeksi todellisuuden psykoterapiatutkimusten taustalla: Mielenterveyshäiriöiden hoito riippuu monesta tekijästä:

”TS Mielipiteet-sivulla (11.6.) Sonja Kumlander kiinnittää huomiota psykoterapeuttisten hoitojen saatavuuteen. Lääketeollisuus ja lääkkeiden määrääminen ei tässä ole kuitenkaan merkittävä este. Psykiatrian avohoidon rakenteet ja työtavat ylläpitävät tehottomuutta, jonka vuoksi hoitojen asianmukainen kohdentaminen on puutteellista.

Hollannissa vähennettiin ohjelmallisesti epäintensiivisiä hoitokontakteja, joiden vaikuttavuus arvioitiin hyvin heikoksi. Tilalle on tullut vuosikausia sitten syntynyt mahdollisuus toteuttaa vaikuttaviksi todettuja psykoterapioita. Kaiken lisäksi potilaat eivät joudu odottamaan palvelujen piiriin pääsyä, koska muun muassa harvajaksoiset käynnit eivät enää vie tarpeettomasti voimavaroja.

Akuutit ja pitkäaikaisprosessit voidaan erottaa toisistaan menestyksellisesti. Suomessa on varsin tavallista, että huomattavan suuri osa avohoidon työntekijöiden työpanoksesta kohdistuu vuosia kestäneisiin harvajaksoisiin käynteihin. Suomessa psykoterapioiden saatavuus on viime vuosien aikana kohentunut huomattavasti, ja terapioiden valikoima on selvästi lisääntynyt. Kuten muussa terveydenhuollossa, kysyntä ylittää pysyväisluontoisesti tarjonnan.

Psykoterapiakaan ei auta kaikkia potilaita eikä kaikissa sairauksissa. Alan tutkimukseen liittyy samanlaisia ongelmia kuin lääketutkimukseen. Sidonnaisuus tutkittuun menetelmään selittää valtaosan tuloksista vertailuhoitoon nähden. Kielteisiä tutkimuksia jätetään julkaisematta ja mitä paremmin tutkimus on tehty, sitä pienempi vaste havaitaan. Meta-analyyseissä havaittu ero vielä entisestään pienenee. Usein vertailuna käytetty terapian jonottaminen taas hidastaa tai estää häiriön lievittymistä itsestään.

Häiriön tausta ja oireisto vaihtelevat yksilöllisesti, jolloin tuloksissa on vääjäämättä vaihtelua. Osa hyötyy runsaasti, osa vähäisesti ja osa ei lainkaan tai saa lähinnä jonkinlaisia haittoja. Huomiota kiinnitetäänkin lisääntyvästi siihen, kuka hyötyy juuri tietynkaltaisesta hoidosta: lääkkeellisestä, psykoterapiasta tai jostain muusta.

Hollannissa käynnissä olevassa tutkimuksessa selvitetään juoksuterapian tehoa epätyypillisen masennuksen hoidossa. Myös muita lääkkeettömiä hoitoja kuten virtuaalitodellisuuden ja viihdepelien käyttöä tutkitaan lisääntyvästi.

Lääkeyritysten taloudellisia voimavaroja käytetään luonnollisesti valmisteiden tutkimukseen, joka on voittojen tuottamiseksi peruste näiden yritysten olemassaoloon. On selvää, ettei teollisuus ohjaa rahavirtojaan muuhun tutkimukseen.

Hoitojen tehoa käsittelevä keskustelu usein sisältää viittauksia markkinatalouden etiikkaan. Vaikka etiikasta keskusteleminen on aiheellista, niin ”monikärkisen” keskusteluun on useimmiten vaikeaa vastata lyhyelti. Teollisuus ei julkaise kaikkia tietoja lainsäädännön vuoksi.

Jyrki Korkeila

Psykiatrian professori TY”

Mainitsin tekstin alussa, että moni turkulainen mielenterveyskuntoutuja joutuu tilanteeseen, ettei pitkäkestoista terapiaa tulla enää myöntämään. Myös käynnit psykiatrin vastaanotolla tulevat vähenemään merkittävästi. Vaikka suhtaudun kriittisesti psykiatriaan ja terapioihin, ymmärrän hyvin, että monelle ihmiselle hoitosuhde on erittäin tärkeä. Se on ehkä ainoa elämää ylläpitävä voima. Järkytys on suuri, kun useita vuosia kestänyt säännöllinen hoitosuhde katkeaa äkillisesti. Mitä siis näille potilaille tarjotaan tilalle?

Nyt se on käynyt ilmi. Heidät työnnetään paikallisten mielenterveysyhdistysten ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden huoleksi. Näin se yhteiskunta säästää.