tiistai 19. joulukuuta 2017

Jari Sinkkonen someraivon silmässä – Poikien puolustaminen tasa-arvolain vastaista


Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen puhuu nyt järkeä. Hän ottaa kantaa sukupuolten häivyttämiseen ja poikien asemaan. Seurauksena on someraivoa, mutta myös paljon kiitosta.

MTV: Jari Sinkkonen: Sukupuolineutraali kasvatus on älyvapaa ajatus mutta valmiita sukupuolimuotteja ei ole – "Pojalla pitäisi olla vapaus tanssia balettia sukupuolensa sisällä":

”Lastenpsykiatrian dosentti Jari Sinkkonen herätti viime viikolla keskustelua sosiaalisessa mediassa kommentoituaan sukupuolineutraalia kasvatusta.

Sinkkonen puolustaa mielipiteitään myös Peter Nymanin haastattelussa. Sinkkosen mielestä sukupuoli on niin tärkeä osa ihmistä, ettei sitä pidä vähätellä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että lapsia pitäisi laittaa valmiisiin muotteihin sukupuolen perusteella.

– Sukupuolen sisällä pitäisi olla vapaus pojan tanssia balettia ja soittaa viulua ilman, että häntä siitä kiusataan, Sinkkonen sanoo.

– Minäkään en ollut tyypillinen poika. Liikunnanopettaja antoi voimistelusta vitosen ja sain lumipesuja, kun soitin huilua.

Sinkkonen korostaa, että biologiset ja anatomiset erot ovat asioita, joita ei ihmisistä voida poistaa. Siksi niistä pitää voida myös puhua. Sinkkosen mielestä sukupuolen vähättely ei ole lapsen etu.

– Se ei lähde näistä pienistä ihmisistä, jotka sitä omaa tyttönä tai poikana olemistaan yrittävät rakentaa.

Hän ei usko sosiaalisen konstruktion teoriaan, jonka mukaan ihmisten käyttäytymisen erot johtuvat ympäristötekijöistä, eivätkä biologisista eroista sukupuolten välillä.

– Sosiaalisen konstruktion teoria jos joku on aikansa elänyt ja pitäisi kuopata kokonaan.

"Joistakin asioista ei ole sopivaa puhua"

Sinkkonen kertoo saaneensa feministisiltä tutkijoilta kielteistä palautetta jo lähes kolmekymmentä vuotta sitten, kun hänen esikoiskirjansa Pienistä pojista kunnon miehiä julkaistiin. Sikäli hän ei ollut yllättynyt viime viikolla Vantaan Sanomissa esittämiensä mielipiteiden aiheuttamasta kommenttivyörystä. Kommentteja on tullut puolesta ja vastaan.

[Näin Sinkkonen tarkalleen sanoo Nymanin haastettelussa: ...Tämä oli kyllä tiedossani. Se sanottiin mulle melkein 30 vuotta sitten, kun esikoiskirjani Pienistä pojista kunnon miehiä ilmestyi, niin silloin feministitutkijaa haastateltiin ja hän sanoi että nämä näkemykset, poikia koskevat, ovat tasa-arvolain vastaisia. Siis meillä on tasa-arvolaki, jonka tarkoitus on nostaa tyttöjen ja naisten asemaa ja pojista puhuminen on sen lain vastaista, siis melkein 30 vuotta sitten. Ja nyt me ollaan jotenkin samantapaisessa tilanteessa...]

Hän toivoo, että Suomen keskusteluilmapiiri olisi avoimempi.

– Meillä Suomessa on tietyllä tavalla tällainen ei-uskonnollinen hurskaus, että joistakin asioista ei ole sopivaa puhua. Tai jos puhuu, niin sitten on konservatiivi, joka haahuilee jotain mennyttä aikaa.

Kysyttäessä suomalaisen kasvatuksen ongelmista Sinkkonen kertoo olevansa erityisen huolestunut perheistä, joissa mennään liikaa lasten ehdoilla eikä osata laittaa lapsille rajoja.

– Ei osata sanoa ei ja olla turvallisia vanhempia, jotka päättävät silloin, kun lapsesta ei siihen ole.”

Ilta-Sanomat: Jari Sinkkonen ei ymmärrä, miksi lasta ei saisi sanoa tytöksi tai pojaksi: ”Nämä asiat eivät lähde lapsesta”

Kasvatustieteen tohtori Jukka Kujalan mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa: Koulussa poikien pään sisään yrittävät naisopettajat, joiden oma lapsuus on keskittynyt tyttöjen hoivaleikkeihin ja kasvavan tytön kokemusmaailmaan:

”Suomen juhlavuotena keskustelu tasa-arvosta sivuuttaa täysin poikien negatiivisuuspolun ääripäät. Suomi 100 on hiljaa poikien koulueriarvoisuudesta.

Puoli vuosisataa yhdenvertaista koulua alkaa olla riittävä matka uudistaa perusteellisesti mitä tahansa instituutiota. Monista onnistumisista huolimatta peruskoulu on syvästi epäonnistunut sukupuoliin kohdentuvassa yhdenvertaisessa tehtävässään.

Onnistunut yhdenvertaisuus näkyy myös mittareissa. Suomalaisuuden ihanne yhdenvertaisuudesta on peruskoulun kautta saamassa yhden syvimmistä ongelmistaan. Aavistan peruskoulun olevan aikajanansa loppupäässä, mikäli ihanteena edelleen on kaikkien yhteinen yhteiskunta.”