Kiusatut koulu-uhkailijat

Iltalehti

HBL: Koulu-uhkaaja kokee koston oikeutetuksi

Koulu-uhkaajalla on usein oppimisvaikeuksia, ja häntä on kiusattu, uutisoi Hufvudstadsbladet.

Suomalaiset psykiatrit rupesivat kartoittamaan suomalaisia koulu-uhkaajia Jokelan ja Kauhajoen koulusurmien jälkeen. He tutustuivat potilaskertomuksiin 13 - 18-vuotiaista, jotka ovat uhanneet surmata useita henkilöitä.

Tutkittavia tapauksia kerättiin päivästä Jokelan tapauksen jälkeen, eli 8 marraskuuta 2007 kesäkuun 2009 loppuun asti. Niitä löytyi 73.

Nuorisopsykiatrian ylilääkäri Nina Lindberg Helsingin yliopistosta on tutustunut 28 tapaukseen. Hänet yllätti tekijöiden ikä.

- Odotin, että uhkauksia tekisivät 17 - 18-vuotiaat, mutta lukemieni kertomusten perusteella nuoret uhkaajat olivatkin usein 14-vuotiaita. Yhdeksässä tapauksessa kymmenestä he olivat poikia, Lindberg kertoo sunnuntain Hufvudstadsbladetissa.

Uhkaajajoukosta yli puolta oli koulukiusattu. Lisäksi oppimisvaikeudet ja käyttäytymishäiriöt olivat yleisiä.

- Ei ole ollenkaan kaukaa haettua nähdä yhteyttä kiusaamisen, oppimisvaikeuksien ja kouluympäristöön suuntautuvan aggression välillä, Lindberg sanoo.

Noin 30 prosentilla oli diagnosoitu vaikeaa masennusta, mutta vakavat psykiatriset sairaudet, kuten psykoosi, olivat harvinaisia. Lindbergin mukaan kiusatuksi tulleet, joilla on vaikeuksia oppia, saattavat nähdä, että heillä on moraalinen oikeus kostotoimenpiteisiin.

IL

Kouluaikoinani 80-luvulta 90-luvun alkuun käsitettä koulu-uhkaus ei ollut olemassa sen nykyisessä merkityksessä. Minä en uhkaillut joukkomurhalla, mutta kaikenlaista tuli sanottua, ja varsinkin sellaista mihin en olisi edes kyennyt. Minulla ei ollut muutakaan keinoa.

Nyt on siis tutkittu, että uhkailijoista yli puolta on kiusattu. Uhkausten määrä vähenisi siis yli puolella, jos ei olisi koulukiusaamista. Ja jos koulukiusaamista ei olisi, kaikki kolme Suomessa tapahtunutta kouluammuskelua olisivat jääneet tapahtumatta. Ja koska uhkaukset perustuvat kahden viimeisen ammuskelun synnyttämään uhkaan uudesta verilöylystä, koko ilmiötä ei olisi nykymuodossa olemassakaan.

Kiusaamiselle kukaan ei tee mitään, mutta uhkailu, todellinen tai keksitty, saa koko väkivaltakoneiston hyökkäämään täydellä voimalla. Poliisien harjoittama vaino kohdistuu erityisesti kiusattuihin poikiin. Halutaanko ongelma ratkaista antamalla vain kovempia rangaistuksia kiusatuille pojille, vai ehkäisemällä kiusaamista ja syrjäytymistä ?

Minua kiinnostaisi kovasti tietää, että väheneekö kiusaaminen, kun on olemassa uhka joukkomurhasta. Kiusaajat huomaavat, että tuo nynnypoika onkin vaarallinen, ja kun sillä napsahtaa, sen jälkeen uhreja ovat itse kiusaajat. Kiusaajat eivät hae haasteita, vaan helppoja uhreja, eikä potentiaalinen kostaja ole helppo uhri. Vaikutus olisi siis samankaltainen kuin lyömällä takaisin. Kiusatun uhkaajan kannalta olisi hyvä asia, jos kiusaaminen loppuu tai vähenee uhkauksen takia. Pientä lohtua saa myös siitä, että koulu pysyy suljettuna edes yhden päivän. Edes sen yhden päivän saa olla vapaana kiusaamisesta.

Minulle on aina opetettu, että kosto ei kannata, siitä tulee vain paha mieli. Ihmiset, jotka niin sanovat, eivät itse ole joutuneet tilanteeseen, jossa kostoa tarvitaan. Ja varmaa on, että he eivät itse ole koskaan kostaneet. Ja silti he väittävät tietävänsä, miltä kostaminen tuntuu. Uhkauksen tekeminen on varmasti hyvin jännittävää. Pienelle lainkuuliaiselle nöyrälle nynnypojalle se voi olla tylsän elämän järisyttävin kokemus. Kerrankin valta-asetelma on kääntynyt päälaelleen. Hän ei ole enää uhri, vaan nyt on muiden vuoro pelätä. On varmasti huumaavaa katsella sekasortoa, kun poliisiautoja kaartaa koulun pihalle, ja oppilaat ja opettajat säntäilevät paniikissa pitkin käytäviä.

Kiusatulla on moraalinen oikeus pelon levittämiseen ja kostotoimenpiteisiin. Kosto pitää kuitenkin kohdistaa oikein, ja syyttömien sivullisten henkeä ja terveyttä ei saa vahingoittaa. Valitettavasti koulu-uhkaus tekee juuri niin. On oikeudenmukaista laittaa kiusaajat ja sivustakatsojat pelkäämään, mutta pelkäämään joutuvat myös ne, joilla ei ole osaa eikä arpaa kiusaamiseen. Pahinta on, että muut kiusatut joutuvat nyt pelkäämään kiusaamisen lisäksi myös joukkomurhan uhriksi joutumista.

OIKEUTTA KOULUKIUSATUILLE !

Laki ja oikeus IV

Turun Sanomissa oli taas mielenkiintoisia uutisia liittyen lakiin ja oikeuteen.

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus on tuominnut kaksi helsinkiläistä vankeusrangaistuksiin ja yli 800 000 euron vahingonkorvauksiin tekijänoikeusrikoksista. 35-vuotias nainen sai neljä kuukautta ehdollista vankeutta ja 21-vuotias mies sai kolme kuukautta ehdollista.

Tuomitut ovat ylläpitäneet DC-vertaisverkkopalvelinta. Suomessa omaisuus on paljon arvokkaampaa kuin henki ja terveys.

Murtovarkailla on oikeusturva kunnossa. Työtapaturman sattuessa ryöstön uhri joutuu vankilaan ja maksamaan rosvolle korvauksia henkisestä kärsimyksestä !

Murtovarasta puukottanut 26-vuotias asunnonhaltija.. ..sai puolitoista vuotta vankeutta hätävarjeluna tehdystä törkeästä pahoinpitelystä. Hän joutuu maksamaan 30-vuotiaalle murtovarkaalle 1 500 euroa kivusta ja särystä ja 500 kosmeettisesta haitasta sekä 200 henkisestä kärsimyksestä.

Murtovaras tunkeutui viime maaliskuussa Tervakoskella asuntoon, jossa olikin isäntä kotona. Sorkkaraudalla varustautunut tunkeutuja suihkutti ulko-ovella vastaajan [isännän] kasvoille pippurisumutetta, jolloin tämän näkökyky heikentyi. Vastaajalla oli veitsi kädessään ja sillä hän löi murtovarasta 14 kertaa keskivartaloon. Iskut eivät aiheuttaneet pahoja vammoja, mutta kuitenkin ilmarinnan.

Hovioikeuden mukaan asunnonhaltija saattoi perustellusti uskoa terveytensä ja henkensä olevan vaarassa varsinkin pippurisumun osuessa kasvoille, mutta iskujen määrä ylitti sen mitä voidaan pitää sallittuna hätävarjeluna välittömästi uhkaavan oikeudettoman hyökkäyksen torjumiseksi. Iskut olisivat myös voineet olla hengenvaarallisia. Vastaaja joutui paniikinomaiseen tilanteeseen tultuaan sokaistuksi, mutta siinäkin tilassa hänen piti havaita, ettei hyökkääjä käytä teräasetta ja lopettaa puukolla lyöminen.

Ryöstön uhrin pitää siis ensin odottaa, että rikollisen sorkkarauta halkaisee kallon. Vasta sitten saa jatkaa itsepuolustusta. Jokainen kehässä käynyt tietää, että yksi torjunta ei riitä. On jatkettava niin kauan, kunnes hyökkääjä ei pysty jatkamaan väkivaltaa. Hyökkääjä jatkaa kyllä hyökkäystä, kunnes sinä et pysty puolustautumaan. Pahimmassa tapauksessa sinä kuolet, mutta et ainakaan joudu syytteeseen hätävarjelun liioittelusta. Oikeus vaatii tavallisilta siviileiltä sellaista väkivallankäytön ammattitaitoa, jota on vain poliiseilla. Hyökkäyksen uhri on tilanteessa, jossa siviilillä ei ole mitään mahdollisuutta arvioida omaa toimintaansa. On vain koetettava pysyä hengissä, keinolla millä hyvänsä. Jos koetat välttää tuomiota hätävarjelun liioittelusta, kuolet tai vammaudut, mutta jos haluat vain selvitä, sinut tuomitaan siitä. Damned if you do, damned if you don't.

Viime vuosikymmenellä oli tapaus, jossa ohikulkenut mies näki naisen joutuvan raiskatuksi, meni väliin ja löi raiskaajaa. Ritarillisesti toiminut mies joutui syytteeseen pahoinpitelystä. Se taisi olla vieläpä niin, että väliinmenijää uhkasi kovempi rangaistus kuin raiskaajaa.

Islannin mielenosoittajat ovat vaarassa saada elinkautista vankeutta. Kansanedustajat olivat ajaneet maan konkurssin partaalle, mutta parlamenttiin tunkeutuneet mielenosoittajat tekivät rikoksista vakavimman. Elinkautinen tulee yleensä murhasta, mutta valtaeliitin mielen pahoittaminen on näköjään yhtä vakavaa. Omaisuus on henkeä ja terveyttä arvokkaampaa, mutta valtaeliitin hyvinvointi on kaikkein arvokkainta myös täällä itäisessä hyvinvointivaltiossa.

OIKEUTTA KOULUKIUSATUILLE !

Pakkohoitoa koulu-uhkailijoille

Turun Sanomat

Kymmeniä nuoria ohjattu psykiatreille koulu-uhkausten vuoksi

Jokelan ja Kauhajoen koulusurmien jälkeen kymmenittäin nuoria on toimitettu psykiatrisille vastaanotoille koulu-uhkausten vuoksi. Lääkäripäivillä puhunut asiantuntija muistuttaa, että virheellinen arvio nuoren vaarallisuudesta voi leimata hänet ja ohjata tarpeettomasti hoitoon.

Väkivaltariskin arvioinnissa tulisi esimerkiksi kuulla uhkaajan läheisiä, joiden antamien tietojen perusteella saadaan parempi käsitys uhan todellisuudesta. Samalla voidaan saada tietoa myös siitä, kuinka nuori on aikaisemmin reagoinut äärimmäisen kuormittaviin tilanteisiin.

– Aggressiivinen käyttäytyminen voi tarkoittaa monia eri asioita kovaäänisestä kiistelystä ja kiroilusta aseelliseen hyökkäykseen. Riskiarvioissa on syytä selkiyttää, mistä puhutaan, kun kannetaan huolta nuoren mahdollisesta väkivaltaisuudesta, sanoo professori Riittakerttu Kaltiala-Heino Tampereen yliopistosta.

Kaltiala-Heinon mukaan on eettisesti kiperää pohtia, kuinka pitkälle yhteiskuntaa voi suojella mahdolliselta väkivallalta, jos se tarkoittaa vaaralliseksi arvioidun nuoren ja hänen perheensä oikeuksien rajaamista.

TS–STT

Jaahas. Eipä tuo mikään uutinen minulle ole. Olen kirjoittanut samasta asiasta aiemmin.

”Ohjata tarpeettomasti hoitoon” on tullut varmasti muutamalle muullekin kiusatulle tutuksi. Minulle kävi juuri niin, kun minut lähetettiin ysiluokan lopulla psykiatriseen hoitoon. Nykyinen lääkärini kommentoi tapahtunutta sanomalla, että ”Et sinä ollut mielisairas, sinä olit vain niin helvetin vihainen.”

Miksi kaikkea koetetaan ratkaista psykiatrialla ? Vastaus on hyvin yksinkertainen. Aikuiset eivät osaa tehdä mitään muutakaan. Meidät suomalaiset on aivopesty uskomaan psykiatrian kaikkivoipaisuuteen. Jopa entiset kiusatut neuvovat toisiaan hakeutumaan hoitoon. Ihan kuin henkisistä vammoista voisi päästä eroon lässyttelemällä niitä näitä ja aina välillä vähän itkeskelemällä jollekin lässynlääterapeutille, pillerien maagisen taikavoiman avustuksella tietenkin. Pikku vinkkinä kaikille kiusatuille: sinä kannat kiusaamisen aiheuttamia vammoja elämäsi loppuun asti. Voi olla, että elät ihan hyvän elämän, mutta ehjä sinä et koskaan enää tule olemaan.

Koulu-uhkaukset ovat mielenkiintoinen ilmiö, koska uhkailijoista suurta osaa on kiusattu koulussa. Taidan itsekin sopia tyypillisen koulu-uhkailijan profiilin.

OIKEUTTA KOULUKIUSATUILLE !

Syyttäjä vaatii minulle vankeutta

Lain pitkä koura tulee nitistämään minut kuin hyttysen. Kävin noutamassa haasteen Turun käräjäoikeudesta. Oikeustalon ovi oli jo korjattu. Se oli rikki vielä kauan tekoni jälkeen, muistuttamassa, että joku on menettänyt uskonsa tähän yhteiskuntaan, sen lakeihin ja ihmisoikeuksiin. Oikeudenkäynti on helmikuun puolivälissä. Syytekohtia on kaksi; opetuspalvelukeskuksen tapauksessa syyte on vahingonteko, ja oikeustalon kohdalla törkeä vahingonteko. Pääkiusaaja, eikun kihlakunnansyyttäjä Ari Elmnäinen vaatii minulle ehdollista vankeusrangaistusta, koska isku oikeustalolle aiheutti erittäin suurta taloudellista vahinkoa, teko oli etukäteen suunniteltu, ja teko on ollut kokonaisuutena arvostellen törkeä. Turun käräjäoikeus on aiemmin ollut todella julma koulukiusattuja kohtaan, joten nähtäväksi jää mitä tapahtuu, kun oikeus ottaa minut nöyryytettäväksi.

Olen aiemmin kirjoittanut, että omaisuus on paljon arvokkaampaa kuin ihmisen henki, terveys ja turvallisuus. Lapsuudessa ja nuoruudessa kokemassani keskitysleirihelvetissä ei ollut yhteiskunnan mielestä mitään väärää. Rangaistusvaatimus on kova, jos sitä vertaa esimerkiksi rattijuoppojen saamiin tuomioihin. Rattijuoppo vaarantaa viattomien sivullisten hengen, terveyden ja turvallisuuden, mutta ei ole mitenkään harvinaista, että tuollainen hengenvaarallinen aikapommi saa aivan vapaasti kärähtää ratista monta kymmentä kertaa vuodessa. Myös pahoinpitelijät ja raiskaajat tuomitaan yleensä ehdolliseen vankeuteen. Minä en vaarantanut yhdenkään ihmisen henkeä, terveyttä tai turvallisuutta.

Tässä on jotain hyvääkin. Koska omaisuus on niin paljon ihmistä arvokkaampaa, kannattaa jokaisen wannabe-kouluammuskelijan muuttaa suunnitelmia, ja iskeä omaisuuteen sitten kun iskun aika tulee. Viattomien sivullisten vahingoittaminen on minun mielestäni kuvottavaa. Minä olin viaton sivullinen, kun jouduin systemaattisen kouluterrorin uhriksi, ja niin olivat myös Pekka-Eric ja Matti. On todella harmillista, että he päätyivät niin raukkamaisiin tekoihin. Vaatii käsittämätöntä kovuutta tehdä jotain niin pahaa, mutta sen kovuuden olisi voinut käyttää taisteluun kiusattujen oikeuksien puolesta.

Ikkunoita meni rikki opetuspalvelukeskuksella noin 1500 euron arvosta, oikeustalolla lähes 21000 euron arvosta. Se on mitättömän pieni summa, jos sitä verrataan työkyvyttömyyden aiheuttamiin ansionmenetyksiin. Alustavien laskelmien mukaan tappioni on yli miljoona euroa. Siinä saa kiviä heitellä, jos aikoo joskus päästä tasoihin yhteiskunnan kanssa. Entä sitten tuhoutuneen ihmiselämän arvo ? Eikä vain minun elämäni ole tuhoutunut, vaan läheiseni ovat myös kärsineet suunnattomasti.

Jos oikeus käyttäisi samoja rankaisukäytäntöjä kuin kiusaajiini peruskoulussa, olisi rangaistuksena suullinen huomautus, eikä edes tuntia jälki-istuntoa. Tekoni oli vain leikkiä. Se pitäisi ottaa huumorilla, antaa anteeksi ja kääntää toinen poski, jotta saan iskeä uudestaan kerta toisensa jälkeen, kenenkään siihen puuttumatta. Se olisi tässä tilanteessa oikeudenmukaista.

Mätäne helvetissä, rakas kotimaani Suomi !

OIKEUTTA KOULUKIUSATUILLE !

Kiusaamisen kierre ja ysimillinen ratkaisu

Otteita eräästä nettikirjoituksesta:

Hommahan menee nykyään yleensä näin:
1. Ensimmäiseksi jotain tiettyä kohdehenkilöä aletaan kiusaamaan.
2. Kiusattu kertoo opettajalle.
3. Opettaja tekee pelkän muodollisen eleen, jonka jälkeen asia unohdetaan.
4. Tämän takia kiusaajat alkavat kiusata lisää ja pahemmin, koska heitä ei rangaista, ja he pitävät kiusattua kantelijana.
5. Kiusattu kertoo taas opettajalle.
6. Opettaja tekee taas pelkän muodollisen eleen.
7. Tämä aiheuttaa koko ajan pahenevan kierteeen, josta kiusattu ei pääse ulos.

Tuolla tavalla se suunnilleen menee. Kertomisesta ja aikuisten ”väliintulosta” ei useinkaan ole hyötyä. Tilanne vain pahenee kiusaajien huomattua, että aikuiset eivät voi heille mitään, ja että kiusattu on helppo uhri. Kirjoittaja ehdottaa ratkaisuksi kiusaajien erottamista koulusta. Todellisen epätoivon näkee hänen toisesta ehdotuksesta kiusaamisen lopettamiseen:

Kiusaajalle annetaan 9mm lyijykapseli suoraan aivorunkoon suunnattuna.

Kirjoitin aiemmassa tekstissä pahan olon purkamisesta ja kuinka siitä joutuu vaikeuksiin. Olen täysin varma, että kirjoittaja ei missään olosuhteissa suorittaisi itse ehdottamaansa ratkaisua. Olen myös varma, että rangaistuksen pelossa kirjoittaja ei lähtisi edes kivittämään koulunsa ikkunoita. Mutta epätoivo ajaa pienen ihmisen epätoivoisten ajatusten äärelle. Mitä muutakaan nurkkaan ahdistettu pieni ihminen voisi tehdä, kuin edes ajatuksissaan saada oikeutta ja olla vapaana kiusaamisesta ?

On väärin, että jotkut lapset, yleensä ne kaikkein herkimmät, joutuvat miettimään elämän ja kuoleman kysymyksiä, koska aikuiset eivät piittaa. On uskomatonta, että Suomessa, maassa johon syntymisen sanotaan olevan lottovoitto, tuhannet lapset joutuvat keskitysleirivankeutta vastaaviin olosuhteisiin. Tilanne on koko ajan niin vakava, että koulut pitäisi välittömästi sulkea lasten suojelemiseksi.

OIKEUTTA KOULUKIUSATUILLE !

Suomessa tylyimmät sossutädit

Nyt se on tutkittu. On ilahduttavaa lukea, että havaintoni tästä yhteiskunnasta eivät ole olleet vain sairaan mieleni kieroutuneita tuotoksia.

Tyly kohtelu ei rajoitu pelkästään sosiaalitoimeen. Oman kokemukseni mukaan se kulkee läpi koko systeemin.

Otsikon sanavalintaa sossutädeistä voin perustella sillä, että tutkimukseen osallistuneista 92 % oli naisia. Sukupuolijakaumasta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastotiedote kertoo seuraavaa: ”Miesten osuus oli 5 prosenttia sosiaalipalveluissa ja 12 prosenttia terveyspalveluissa.” Ehkä se on hyvä asia, koska tutkimuksen mukaan miehet syyllistävät asiakkaitaan naisia enemmän.

Olisi kiva saada oikein tutkittua tietoa, muuttuuko sossun, työkkärin, Kelan ym. työntekijöiden suhtautuminen asiakkaan sukupuolen mukaan. Ovatko miesasiakkaat syyllisiä omaan tilanteeseensa, mutta naisasiakkaat yhteiskunnan rakenteiden ja olosuhteiden uhreja ? Oikeusistuimissa ero on selvästi nähtävissä. Valta-asemassa olevat, kuten tuomarit, kokevat suojelevansa naisia, ja samalla nostavat omaa arvoaan naisten silmissä, tuomitsemalla alempiarvoisia miehiä koviin rangaistuksiin.

Viimeksi työkkärissä käydessäni väitin, että saisin parempaa kohtelua ja olisin jo aikoja sitten päässyt pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle, jos olisin nainen. Virkailija vakuutteli, että ei sukupuolella ole merkitystä, mutta hänen vaivautuneesta asenteesta huomasin osuneeni kipeään kohtaan. Väitteeni on todennäköisesti oikea, mutta sitä on lähes mahdotonta todistaa.

Yksi asia matkalla kohti parempaa kohtelua on ylitse muiden. Se on lapsen hankkiminen. Eräs tuntemani nainen sai lapsen, ja sosiaalityöntekijöiden suhtautuminen oli muuttunut täysin. Nainen oli ennen joutunut tappelemaan toimeentulostaan, mutta nyt virkailijat oikein tyrkyttävät kaikkia mahdollisia tukia ja palveluita. Vaikka kaikkien ihmisten pitäisi olla samanarvoisia, sossutätien mielestä on yksinhuoltajaäiti lapsineen huomattavasti arvokkaampi kuin yksinäinen mies. Minulle ei ole mitään etuuksia tyrkytetty. Paitsi terapiaa. Terapiaa, jonka omavastuuosuuden olen itse joutunut maksamaan. Kustannus siitä turhuudesta oli vähintään sata euroa kuukaudessa. Se oli iso lovi köyhän budjettiin.

Kysymys kuuluu: mistä tämä ääretön julmuus toinen toisiamme kohtaan johtuu ? Miksi me kuuntelemme kiltisti, kun joku björnwahlroos saarnaa meille työaikamme vähäisyydestä ? Miksi me kadehdimme sosiaalitoimiston asiakkaita niin, että vallitsevassa henkisessä ilmapiirissä sosiaalivirkailijatkin muuttuvat mieluummin teurastajiksi ja nitistäjiksi kuin uskaltavat olla edes ystävällisiä kohtaamilleen huono-osaisille ? Mikä ihme meitä oikein vaivaa ? [Sossutätimme häijyimpiä, työuupujamme ahkerimpia]

..Sosiaalitoimistossa hän kohtaa teräksisen feministin, joka kohtelee häntä kuin koiraa. Virkanaisen, jonka mielestä kaikki on asiakkaan omaa syytä mutta joka näkee itsensä sorrettuna uhrina. Tilanne, jossa olosuhteet eivät kelpaa köyhyyden syyksi mutta ehdottomasti naisten huonon aseman syyksi kyllä, on läpeensä absurdi. [kommentti]

OIKEUTTA KOULUKIUSATUILLE !