Hommahan menee nykyään yleensä näin:Tuolla tavalla se suunnilleen menee. Kertomisesta ja aikuisten ”väliintulosta” ei useinkaan ole hyötyä. Tilanne vain pahenee kiusaajien huomattua, että aikuiset eivät voi heille mitään, ja että kiusattu on helppo uhri. Kirjoittaja ehdottaa ratkaisuksi kiusaajien erottamista koulusta. Todellisen epätoivon näkee hänen toisesta ehdotuksesta kiusaamisen lopettamiseen:
1. Ensimmäiseksi jotain tiettyä kohdehenkilöä aletaan kiusaamaan.
2. Kiusattu kertoo opettajalle.
3. Opettaja tekee pelkän muodollisen eleen, jonka jälkeen asia unohdetaan.
4. Tämän takia kiusaajat alkavat kiusata lisää ja pahemmin, koska heitä ei rangaista, ja he pitävät kiusattua kantelijana.
5. Kiusattu kertoo taas opettajalle.
6. Opettaja tekee taas pelkän muodollisen eleen.
7. Tämä aiheuttaa koko ajan pahenevan kierteeen, josta kiusattu ei pääse ulos.
Kiusaajalle annetaan 9mm lyijykapseli suoraan aivorunkoon suunnattuna.Kirjoitin aiemmassa tekstissä pahan olon purkamisesta ja kuinka siitä joutuu vaikeuksiin. Olen täysin varma, että kirjoittaja ei missään olosuhteissa suorittaisi itse ehdottamaansa ratkaisua. Olen myös varma, että rangaistuksen pelossa kirjoittaja ei lähtisi edes kivittämään koulunsa ikkunoita. Mutta epätoivo ajaa pienen ihmisen epätoivoisten ajatusten äärelle. Mitä muutakaan nurkkaan ahdistettu pieni ihminen voisi tehdä, kuin edes ajatuksissaan saada oikeutta ja olla vapaana kiusaamisesta ?
On väärin, että jotkut lapset, yleensä ne kaikkein herkimmät, joutuvat miettimään elämän ja kuoleman kysymyksiä, koska aikuiset eivät piittaa. On uskomatonta, että Suomessa, maassa johon syntymisen sanotaan olevan lottovoitto, tuhannet lapset joutuvat keskitysleirivankeutta vastaaviin olosuhteisiin. Tilanne on koko ajan niin vakava, että koulut pitäisi välittömästi sulkea lasten suojelemiseksi.
OIKEUTTA KOULUKIUSATUILLE !
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti