torstai 27. tammikuuta 2011

Kiusatut koulu-uhkailijat

Iltalehti
HBL: Koulu-uhkaaja kokee koston oikeutetuksi

Koulu-uhkaajalla on usein oppimisvaikeuksia, ja häntä on kiusattu, uutisoi Hufvudstadsbladet.

Suomalaiset psykiatrit rupesivat kartoittamaan suomalaisia koulu-uhkaajia Jokelan ja Kauhajoen koulusurmien jälkeen. He tutustuivat potilaskertomuksiin 13 - 18-vuotiaista, jotka ovat uhanneet surmata useita henkilöitä.

Tutkittavia tapauksia kerättiin päivästä Jokelan tapauksen jälkeen, eli 8 marraskuuta 2007 kesäkuun 2009 loppuun asti. Niitä löytyi 73.

Nuorisopsykiatrian ylilääkäri Nina Lindberg Helsingin yliopistosta on tutustunut 28 tapaukseen. Hänet yllätti tekijöiden ikä.

- Odotin, että uhkauksia tekisivät 17 - 18-vuotiaat, mutta lukemieni kertomusten perusteella nuoret uhkaajat olivatkin usein 14-vuotiaita. Yhdeksässä tapauksessa kymmenestä he olivat poikia, Lindberg kertoo sunnuntain Hufvudstadsbladetissa.

Uhkaajajoukosta yli puolta oli koulukiusattu. Lisäksi oppimisvaikeudet ja käyttäytymishäiriöt olivat yleisiä.

- Ei ole ollenkaan kaukaa haettua nähdä yhteyttä kiusaamisen, oppimisvaikeuksien ja kouluympäristöön suuntautuvan aggression välillä, Lindberg sanoo.

Noin 30 prosentilla oli diagnosoitu vaikeaa masennusta, mutta vakavat psykiatriset sairaudet, kuten psykoosi, olivat harvinaisia. Lindbergin mukaan kiusatuksi tulleet, joilla on vaikeuksia oppia, saattavat nähdä, että heillä on moraalinen oikeus kostotoimenpiteisiin.

IL
Kouluaikoinani 80-luvulta 90-luvun alkuun käsitettä koulu-uhkaus ei ollut olemassa sen nykyisessä merkityksessä. Minä en uhkaillut joukkomurhalla, mutta kaikenlaista tuli sanottua, ja varsinkin sellaista mihin en olisi edes kyennyt. Minulla ei ollut muutakaan keinoa.

Nyt on siis tutkittu, että uhkailijoista yli puolta on kiusattu. Uhkausten määrä vähenisi siis yli puolella, jos ei olisi koulukiusaamista. Ja jos koulukiusaamista ei olisi, kaikki kolme Suomessa tapahtunutta kouluammuskelua olisivat jääneet tapahtumatta. Ja koska uhkaukset perustuvat kahden viimeisen ammuskelun synnyttämään uhkaan uudesta verilöylystä, koko ilmiötä ei olisi nykymuodossa olemassakaan.

Kiusaamiselle kukaan ei tee mitään, mutta uhkailu, todellinen tai keksitty, saa koko väkivaltakoneiston hyökkäämään täydellä voimalla. Poliisien harjoittama vaino kohdistuu erityisesti kiusattuihin poikiin. Halutaanko ongelma ratkaista antamalla vain kovempia rangaistuksia kiusatuille pojille, vai ehkäisemällä kiusaamista ja syrjäytymistä ?

Minua kiinnostaisi kovasti tietää, että väheneekö kiusaaminen, kun on olemassa uhka joukkomurhasta. Kiusaajat huomaavat, että tuo nynnypoika onkin vaarallinen, ja kun sillä napsahtaa, sen jälkeen uhreja ovat itse kiusaajat. Kiusaajat eivät hae haasteita, vaan helppoja uhreja, eikä potentiaalinen kostaja ole helppo uhri. Vaikutus olisi siis samankaltainen kuin lyömällä takaisin. Kiusatun uhkaajan kannalta olisi hyvä asia, jos kiusaaminen loppuu tai vähenee uhkauksen takia. Pientä lohtua saa myös siitä, että koulu pysyy suljettuna edes yhden päivän. Edes sen yhden päivän saa olla vapaana kiusaamisesta.

Minulle on aina opetettu, että kosto ei kannata, siitä tulee vain paha mieli. Ihmiset, jotka niin sanovat, eivät itse ole joutuneet tilanteeseen, jossa kostoa tarvitaan. Ja varmaa on, että he eivät itse ole koskaan kostaneet. Ja silti he väittävät tietävänsä, miltä kostaminen tuntuu. Uhkauksen tekeminen on varmasti hyvin jännittävää. Pienelle lainkuuliaiselle nöyrälle nynnypojalle se voi olla tylsän elämän järisyttävin kokemus. Kerrankin valta-asetelma on kääntynyt päälaelleen. Hän ei ole enää uhri, vaan nyt on muiden vuoro pelätä. On varmasti huumaavaa katsella sekasortoa, kun poliisiautoja kaartaa koulun pihalle, ja oppilaat ja opettajat säntäilevät paniikissa pitkin käytäviä.

Kiusatulla on moraalinen oikeus pelon levittämiseen ja kostotoimenpiteisiin. Kosto pitää kuitenkin kohdistaa oikein, ja syyttömien sivullisten henkeä ja terveyttä ei saa vahingoittaa. Valitettavasti koulu-uhkaus tekee juuri niin. On oikeudenmukaista laittaa kiusaajat ja sivustakatsojat pelkäämään, mutta pelkäämään joutuvat myös ne, joilla ei ole osaa eikä arpaa kiusaamiseen. Pahinta on, että muut kiusatut joutuvat nyt pelkäämään kiusaamisen lisäksi myös joukkomurhan uhriksi joutumista.

OIKEUTTA KOULUKIUSATUILLE !

4 kommenttia:

Vesa Linja-aho kirjoitti...

"Lisäksi oppimisvaikeudet ja käyttäytymishäiriöt olivat yleisiä."

Tuo "käyttäytymishäiriö" on merkillinen asenteellinen termiviritelmä. Jos lapsi ei tee niinkuin aikuinen haluaa, hänellä on "käyttäytymishäiriö". Samaa termiä ei kuitenkaan käytetä vaikkapa esimiehestä tai vaimosta.

Nynny Nyhverö kirjoitti...

Niinpä. Ja sitten tulevat lääkkeet ja terapiat, joilla "käyttäytymishäiriö" hoidetaan.

Sulla oli blogissasi hyvä teksti (Eko)aatteita markkinoidaan väärin. Tosiaan, usein kampanjointi tekee enemmän vahinkoa kuin hyötyä. Esim. suuri yleisö tuomitsi turkistarhaiskut terrorismina, mutta nykyään aktivistit ovat ottaneet uuden suunnan. Valokuvilla eläinten huonoista oloista he ovat voittaneet yleisen mielipiteen puolelleen. Oli siinä maatalousministerillä selittelemistä. En tiedä onko tämän blogin tyyli oikea, kun kampanjoidaan kiusaamista vastaan. Toisaalta en edes usko voivani vaikuttaa suureen yleisöön, vaan blogin kohderyhmänä ovat rankasti kiusatut pojat.

Vesa Linja-aho kirjoitti...

Erittäin hyvä esimerkki tuo turkisaktivismi, kopsasin sen tonne kommentteihin:
http://linja-aho.blogspot.com/2010/12/ekoaatteita-markkinoidaan-vaarin.html

Mielestäni blogisi tyyli on ihan sopiva. Kiusaamisesta kirjoitetaan niin vähän - puhumattakaan että joku itse kiusattu kirjoittaisi - että on hyvä, että ylipäätään joku kirjoittaa.

Snafu kirjoitti...

"Ihmiset, jotka niin sanovat, eivät itse ole joutuneet tilanteeseen, jossa kostoa tarvitaan."

Jotkut tuollaiset ihmiset soveltavat monesti vääristyneesti ja puhtaaksiviljellysti "toisen posken kääntämistä", mutta tällainen ohje johtaa vain lapsen masentumiseen ja apatiaan.

Kirjailija John Eldredge kirjoitti kerran pojastaan, joka oli välitunnilla joutunut ison ääliön tönäisemäksi ja oli kotona maissa. Ohje pojalle oli, että seuraavan kerran niin tapahtuessa "haluan sinun lyövän sitä poikaa niin lujaa kuin jaksat." Pojan silmät kirkastuivat.

Täysin pätevä ohje, mielestäni. Ja tärkeä pointti on tässä: posken kääntäminen on mahdollista vasta tämän jälkeen. Poskea ei voi kääntää, jos sitä ei ole. On käsitteellisesti mahdotonta jättää kosto tekemättä, jos koston kohteelle ei ole selvää, että kosto on täysin mahdollinen ja vieläpä kivulias vaihtoehto.