Aggression kaksi muotoa

On aika jakaa epävirallinen Suvaitseva ymmärtäjä 2014 -palkinto. Ja palkinnon saa...

Nuorisoväkivalta - asianomistajan puheenvuoro

Onneksi olkoon! Kirjoitus on samalla väkivallan ymmärtämisen epävirallinen Suomen ennätys!

Kirjoitus on karmeaa luettavaa. Olen nähnyt ja kokenut ihmisyyden pimeän puolen, enkä enää ylläty lasten ja nuorten tekemän väkivallan raadollisuuksista. Mutta en voi käsittää, kuinka joku voi olla niin ideologiansa sokaisema, että suhtautuu oman lapsensa pahoinpitelyyn tuolla tavalla.

Kirjoitukseen tuli paljon kommentteja, joista osa on jostain syystä poistettu. Yhdessä poistetuista kommenteista selitettiin aggressiivisuuden psykologiaa:

"Itse en hyväksy väkivaltaa. En silti syytä tekijääkään tuosta järjettömästä teosta. Uskon, että hän on omassa elämässään kohdannut vihaa, riittämättömyyttä ja pahaa oloa."

Tämä on syvälle juurtunut harhakuva, joka monella suomalaisella tuntuu olevan. Psykologia sen sijaan on jo pitkän aikaa osannut erottaa toisistaan proaktiivisen ja reaktiivisen aggressiivisuuden. Proaktiivinen aggressio on sitä, kun aggressio on vallankäytön väline ja liittyy voimakkaasti empatian puutteeseen. Kun proaktiivisesti aggressiivista henkilöä maalaillaan jonkinlaiseksi olosuhteiden uhriksi, jota muut ovat kohdelleet huonosti, ja jota ymmärtämällä saadaan aggressio kytkettyä, mennään metsään niin että hujahtaa. Tällä tavalla vain vahvistetaan proaktiivisesti aggressiivista käytöstä, sillä tekijä huomaa saavansa huomiota ja ymmärrystä väkivallan avulla ympäristöstä. (Muiden hyötyjen ohella, joita tässä tapauksessa taitaa olla kaveripiirin "rispekti".)

Reaktiiviinen aggressiivisuus taas on sitä, kun ihminen kokee ympäristön uhkaavana ja ei osaa hillitä jatkuvasti laukeavaa "taistele tai pakene" -reaktiotaan. Tähän liittyvät ne lapsuuden traumat ja kaltoinkohtelu. Tämä on myös se aggression muoto, johon päähän paijaaminen auttaa.

Voit sitten itse miettiä, kumpaa aggression muotoa edustaa käytös, jossa täysin sivullisen uhrin päälle hyökätään ilmeisesti huvin vuoksi. Tältä pohjalta suosittelen myös harkitsemaan, kannattaako oikeasti alkaa maalailla tämän kaltaisen väkivallan tekijöistä jonkin sortin uhreja, jotka kaipaavat ymmärrystä ja hellyyttä.

Eikä siinä vielä kaikki, niinkuin ostoskanavalla sanotaan. Huvin ja urheilun vuoksi tehtyihin väkivaltarikoksiin syyllistyneet nuorisorikolliset saivat osakseen niin paljon suvaitsevaa ymmärrystä, että helmikuussa 2015 kaksi heistä iski uudelleen, uhreina jälleen kerran alaikäisiä.

* * * * *

Telkkuvinkki:

Kotikatsomo: Satanen

Aaro on ratkaisemattoman ongelman edessä. Koulussa kiusataan, aikuiset eivät ymmärrä tilannetta. Kunnes pahoinpidellyksi joutuu kiusaaja.

Ihan normaalia peruskoulumeininkiä

Blogin lukija, kolmekymppinen mies, kertoo kokemuksistaan yläasteella 90-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa:

Eräs ylä-asteen kusipäistä oli mun rinnakkaisluokkalainen R. R oli 8. luokalla mun kanssa samassa kotitalous- ja teknisen työn valinnaiskursseilla. Maanantaisin oli "köksää" ja perjantaisin "puu- ja metallikässää".

R oli jo 8. luokan alussa mua päätä pitempi, eikä ollut todellakaan mikään kukkakeppi.

Heti ennen ekoja köksän tunteja olin laittamassa takkia köksän eteisen naulakkoon, kun R käveli ohi ja huusi "pöö!".

Kiusaaminen räjähti käsiin kuitenkin 2 viikkoa koulun alkamisen jälkeen. Olin juuri päässyt köksän tunnin alussa istumaan mun ryhmän kanssa samaan pöytään, kun viereisestä pöydästä R alkoi yhtäkkiä kovasti väännellä naamaansa, ilveillä ja puhua puolikovalla äänellä jotain sekavaa muminaa mun nimestä. R:n ryhmän pöytä oli mun ja opettajan välissä ja opettaja kertoi luokan edessä, mitä pitää tehdä, joten muuallekaan en voinut katsoa.

Vähitellen tuntien kuluessa R:n mumina jatkui, kun R:n ryhmä oli viereisessä välikössä kuin minä. R ei itse tehnyt mitään vaan hän häiritsi koko ajan mun ruuantekoa. R:n retoriikka koveni koko ajan ja hän alkoi muminan ohella hokea "vittu, sä oot tyhmä"-lausetta aina sopivin väliajoin.

Jossain vaiheessa alkoi hermostua R:ään ja käsienpesun jälkeen räppäsin käsistäni irtopisaroita R:n naamaa kohti. Tästä R suuttui entisestään ja huusi "jumalauta, mulle ei tehdä noin".

Muut oppilaat nauroivat R:lle ja osa yhtyi jopa R:n mukana kiusaamaan. Opettaja rouva A oli täysin tietämätön kiusaamisesta pitkälle syksyyn.

Kiusaamista jatkui tästä eteenpäin n. 4 viikkoa, kunnes oli pakko nostaa kissa pöydälle ja kertoa R:stä hänen luokanvalvojalle.

R alkoi käydä myös fyysisesti väkivaltaisemmaksi. Pahin tilanne oli köksän tunnilla, kun kumarruin ottamaan perunoita ämpäristä ja ämpäri oli kaapin oven edessä. Yhtäkkiä takaapäin R oli hiippaillut ja työnsi mut pää edellä kaapin ovea päin. Onneksi käsillä pystyin vähän pehmentämään iskua, eikä mitään vakavampaa tapahtunut.

Vasta nyt opettaja alkoi havahtua mun kiusaamiseen ja lupasi puhutella R:ää samoin kuin hänen luokanvalvoja.

R kiisti jyrkästi kaiken ja sanoi, että hän ei koskaan kiusaa ketään. Samoin R sanoi mullekin: "enhän mä sua oo kiusannu".

Tämän jälkeen jouluun asti kiusaamisessa oli pieni suvantovaihe, toki lievempää kiusaamista oli silloinkin.

Tunneilla oli todella hankalaa keskittyä, kun piti aina pitää huolta siitä, ettei R hiippaile selän takana.

Heti joululoman jälkeen taas R:n otteet alkoi taas selvästi koventua. Heti ekana päivänä jouduin kotitalouden opettajan katalan karhunpalveluksen uhriksi. Kuulin, kun hän kehoitti R:ää moittimaan mua siitä, kun olin unohtanut tyhjentää tiskikoneen. R huusi, saivarteli ja kiroili ihan siihen asti, kunnes olin saanut kaikki astiat pois tiskikoneesta.

Seuraavana päivänä olin välitunnilla, kun eräs 7.lk poika tuli puhumaan välitunnilla, että "tiedätkö sä, että R tuli kännissä riehumaan kouluun ja se sano, että se hakkaa sut heti, jos se näkee sut".

Ja tosiaan R tuli kännissä kouluun riehumaan, mutta viimeinkin opettajat alkoivat huomata millainen R on ja hän joutui 3 viikoksi kasvatuslaitokseen.

Mutta se jäi täysin epäselväksi, johtuiko R:n hoitoon joutuminen *hänen väkivaltaisesta käytöksestä **vai pelkästään **hänen alkoholinkäytöstään.*

R tuli takaisin 3 viikkoa myöhemmin ja kiusaaminen "väheni" tai "harveni".

Ysillä toki hän suunnitteli ruotsinryhmän kiusaajan J:n kanssa hyppäämistä mun selkään kaulastani kiinni pitäen. He tuli ihan mun perässä ulko-ovesta sisälle, kun kello oli soinut. Uhkaustaan ne ei onneksi ihan täysin toteuttaneet, mutta R toki huusi taas kovaan ääneen "pöö".

* * * * *

Julkaisin nämä kolmekymppisen miehen kirjoitukset nimettöminä. Nimikirjaimet ovat ehkä oikeat tai sitten eivät. Nimien julkaisu saattaisi aiheuttaa kirjoittajalle vaikeuksia, mikäli joku asianosaisista sattuisi googlaamaan nimeään, törmäisi teksteihin ja tunnistaisi kirjoittajan.

Päätin aktivistiurani alussa, että tulen jossain vaiheessa julkaisemaan tapaukseeni liittyvien roistojen nimet. Kouluväkivallantekijät, opettajat, rehtorit, poliisit, lääkärit, terapeutit, Kelan ja työkkärin virkailijat, nimilista on pitkä. Miksi minun pitäisi suojella heidän mainettaan ja yksityisyyttään? Miksei minulla olisi muka lupaa varoittaa muita ihmisiä mahdollisesta vaarasta?

* * * * *

Tomin tarina kuohuttaa:

Takkirauta: Kun lapsi murhaa

Iltalehti: Arjan poika kuoli kiusaajien vuoksi

Ylen aamu-tv: Koulukiusaamisen takia kuolleen Tomin tarina

Tomin äiti on rohkea ihminen, kun toi tragedian julkisuuteen ja yrittää taistella asiansa puolesta. Aamu-teeveessä haastatellut ”asiantuntijat” taas puhuivat lähinnä ympäripyöreitä latteuksia.

Kiusaamiskohu Salossa – (KiVa) Koulun maine meni

Stara: Raju koulukiusaamistapaus kuohuttaa Salossa: ”Koulu ei tee mitään”

Nyt sosiaalisessa mediassa kuohuttaa eräs traaginen tarina Salossa sijaitsevasta Moision yläkoulusta.

Kyseessä on 16-vuotiaan Evelinan tapaus, jossa on tapahtunut jo lukuisia synkkiä käänteitä sekä muiden nuorten että koulun taholta. Evelinan siskon koskettava kirjoitus on levinnyt laajasti sosiaalisessa mediassa. Tytön läheisten joutuessa lopulta itse puuttumaan alati pahenevaan tilanteeseen saivat he syytöksiä niskaansa sen sijaan, että koulu olisi puuttunut millään tavoin varsinaiseen ongelmaan, eli koulukiusaamiseen.

Facebook-päivitys, josta kohu lähti, menee kokonaisuudessaan näin:

!!LUKEKAA TÄMÄ KOKONAAN, JONKA JÄLKEEN JAKAKAA TÄMÄ!!

Kuvassa on rakas pikkusiskoni Evelina. Evelina on 16-vuotias, vielä yläastetta käyvä tyttö. Hän on aina ollut iloinen ja positiivinen, kunnes jotain tapahtui. Vuonna 2014 Evelinan yleiskuva alkoi muuttumaan ja hänellä todettiin masennus. Masennuksen syytä lähdettiin selvittelemään ja suurimmaksi syyksi paljastui jotain järkyttävää; Evelinaa on hyväksikäyttänyt häntä vuoden vanhempi, samaa yläastetta käyvä poika. Siskoni oli muutamia kuukausia pitänyt sisällään tämän tiedon, joka oli saanut patoutua ja paisua. Evelina ei ollut uskaltanut kertoa tätä asiaa sillä hän on pelännyt ja hävennyt tapahtumaa todella kovin. Aloimme tietenkin selvittämään asiaa jättämällä tutkintapyynnön. Poikaa kuulusteltiin samoin kuin meidän tahoa ja asia haluttiin hoitaa mahdollisimman nopeasti ohi.

Tämän jälkeen ajattelimme, että kyllä tämä tästä, annetaan savun laskea. Sitten alkoi eräs toinen kauheus tulla kuvioihin; kiusaaminen, niin koulussa kuin vapaa-ajalla. Tämä poika oli siis päättänyt tuhoavansa Evelinan elämän oikein lopullisesti. Poika selitteli montaa eri tarinaa hyväksikäytöstä Evelinan ystäville tavoitteena saada käännettyä Evelinan kaikki ystävät häntä vastaan. Ja siinä hän osalti onnistuikin. Evelinan ns. "ystävät" yksitellen kääntyivät Evelinaa vastaan antaensa syyksi: "Pojan tarina on uskottavampi ja yksityiskohtaisempi kuin sun tarina" ja "No, kerro sitte meille sun tarina uudelleen ja kerro siihen kuuluvat yksityiskohdat". Äitini kanssa sanoimme Evelinalle ettei hänen ole mikään pakko kertoa näitä "likaisia yksityiskohtia" vaan hän voi myös pysyä hiljaa. No, Evelina painostettiin kertomaan sillä uhalla, että hän menettää kaverinsa muuten jollei kerro. Nämä "kaverit" silti kääntyivät häntä vastaan vaikka Evelina pakosta kaiken kertoikin. Evelina menetti ns. "kaverinsa", mutta onneksi hänen rinnalleen jäi muutama oikea ystävä, kiitos heille todella paljon!

Kiusaajaporukaksi muodostui 11 nuoren porukka, joista yksi oli tämä poika ja yli puolet Evelinan entisiä kavereita. Porukka sai käännytettyä osia nuoria Evelinaa vastaan painostamalla: "Etkai sä oo Evelinan kaveri?" ja kertomalla pojan yli viittä eri tarinaa muille nuorille. 26.1.2015 Evelina oli erään ystävänsä kanssa paikallisessa kauppakeskuksessa kun nämä 11 nuorta kävivät Evelinan kimppuun sanallisesti. Porukasta kolme poikaa haukkuivat Evelinan pystyyn, muut entiset kaverit katsoivat vierestä olemalla poikien "taustatukena". Tämän julkisen nöyryytyksen jälkeen kiusaajat perustivat whatsapp-sovellukseen ryhmäkeskustelun, jonka tarkoitus oli Evelinan kiusaaminen. Jokainen 11 nuorta osallistui ryhmässä kiusaamiseen niin koulu- kuin vapaa-ajallaan.

Tämä jälkeen otimme Evelinan opiskelupaikkaan, Moision kouluun yhteyttä. Itse samassa koulussa opiskelleena muistan kun Moision koulu liittyi KiVa kouluun ja vielä palaaminen muistan rehtorin ja opettajien lauseet; "Moision koulu on KiVa koulu ja KiVa koulussa ei kiusata ketään." Eli KiVa koulu tulee sanasta Kiusaamisen Vastainen eli koulun yleiskuvaan ja opetukseen kuuluu että koulussa on nolla toleranssi kiusaamista kohtaan. Paskapuhetta! Rehtori, Evelinan oma opettaja, koulukuraattori taikka kukaan muukaan opettaja ei suostu puuttumaan kiusaamiseen. Aluksi meille luvattiin että asia selvitetään koulussa kiusaajien kanssa, mutta nyt meille on sanottu ettei koulu aio puuttua kiusaamiseen, sillä heillä ei ole valtuuksia puuttua tähän, koska kiusaaminen tapahtuu vapaa-ajalla, vaikka totuus on, että kiusaamista tapahtui samalla tavalla koulussa kuin vapaa-ajalla. Nuoret huutelevat ja haukkuvat Evelinaa koulupäivän aikana ja kaiken huippuna on se että nämä 11 nuorta yrittävät keksiä mitä pahaa aikovat tehdä Evelinalle kun hän kouluun palaa. On puhuttu hakkaamisesta jopa Evelinan tappamisesta, mutta koulu ei puutu! Asia painetaan täysin villasella.

Evelina ei ole nyt käynyt koulussa yli kuukauteen, sillä hän ei kouluun halua/uskalla mennä. Eräs päivä kun tulin äitini luokse käymään siskoni oli erittäin ahdistunut, itkuinen ja hänestä näki ettei hän jaksa tätä enää kauaa. Tämä koko tilanne vaikuttaa koko meidän perheeseemme negatiivisesti ja jokainen meistä alkaa olla loppu tähän. Sitten mun hermot paloivat. Päätin omasta tahdostani lähteä jututtamaan näitä kiusaajia. Menin paikalliseen kauppakeskukseen jossa hetken aikaa etsin nuoria käsiini kunnes heistä 5 löysinkin. Minut nähdessään he lähtivät minua kiireellä karkuun, mutta minä tarmokkaasti heitä seurasin parkkihalliin jossa pysäytin 2 tyttöä pyytäen heitä juttelemaan. Kysyin: "Miksi te kiusaatte Evelinaa?" Ja sanoin että "nyt tää kiusaaminen saa luvan loppua." Kiusaajilta kunnon vastausta saamatta hetken keskustelun jälkeen annoin heille ehdot: "Jos te ette tätä kiusaamista lopeta niin minä aloitan sen, mutta jos tämä nyt tähän loppuu niin saatte olla rauhallisin mielin". Tämän jälkeen poistuin paikalta ja seuraavana päivänä äitini sai soiton rehtorilta: "Muutama tyttö on tullut puheilleni ja he ovat todella itkuisia ja peloissaan kun isosisko oli kuulemma käynyt heitä uhkailemassa." Osa kiusaajista ei uskalla kuulemma mennä kouluun sillä he pelkäävät että minä menen sinne. MINÄ? Minä olen kohta 19-vuotias ja käyn päivisin töissä kun nuoret ovat koulussa ja he silti "lintsaavat". Koulua he eivät siis uskalla käydä, mutta uskaltavat kumminkin minun ja heidän vapaa-ajallaan roikkua kauppakeskuksessa taikka talomme viereisessä kebabgrillillä ilman sitä pelkoa, että minä silloin sinne saattaisin ilmestyä, mikä on 99,9% suurempi todennäköisyys kuin se, että menisin heidän kouluunsa. Tästä koulukin on kääntänyt oman versionsa; kiusaajat ovat uhreja ja Evelina syypää kaikkeen.

Olemme koko perhe aivan loppu tähän tilanteeseen. Tuntuu ettei asia edisty ollenkaan vaan sen annetaan olla ja kärjistyä. Olemme yrittäneet ottaa moneen tahoon yhteyttä, kouluun, koulutoimenjohtajaan, poliisiin niinkuin myös kiusaajien vanhempiin. Kaikki muu täysin tuloksetta paitsi poliisin puolelta. Olen puskaradion kautta saanut kuulla kuinka kiusaajien vanhemmat sanovat : "Ei meidän kultamussukka ketään kiusaa." Eli vanhemmat katsovat kiusaajien toiminnan vaaleanpunaisten lasien läpi. Äitini on yrittänyt tuloksetta ottaa yhteyttä pojan vanhempaan. Kiusaajien vanhemmat kumminkin ovat keskenään keskustelleet tästä minun tekemästä "laittomasta uhkauksesta" ja ovat kuulemma tulleet tulokseen, että Evelinan perheessä se vika on, ei meidän lapset kiusaa. Meidän perheeseen ei ole otettu mitään yhteyttä, vaan juurikin päinvastoin: minut ja äitini on estetty täällä Facebookissa niin kiusaajien kuin kiusaajien vanhempien puolesta.

Haluan tällä kirjoituksella herättää jokaisen mielessä jonkun tunnetilan. Vanhemmat, mitä jos teidän lapsenne olisi mukana kiusaajaporukassa? Haluaisitteko selvittää asian vai uskotella itsellenne ettei meidän lapsi noin tee. Ja vanhemmat, miettikää jos teidän lapsenne olisi Evelinan tilanteessa? Hyväksikäytetty ja kiusattu eikä uskalla mennä kouluun vaikka viimeinen vuosi menossa ja tuntuu ettei kukaan halua auttaa paitsi oma perhe. Eikö tämä ole jo tarpeeksi? Miten haluaisitte toimia jos oma lapsenne kokisi tätä samaa? Tunnetilat heittelevät laidasta laitaan, raivosta suruun. Ja nuoret, haluan että ymmärrätte; kiusaamiseen tulee aina puuttua, älkää olko se heikko puoli joka kiusaa. Kiusatut nuoret, älkää jääkö hiljaiseksi vaan kertokaa jos koette tulevana kiusatuiksi, tapahtui se missä vaan. Ja kiusaajat ympäri Suomen; miettikää itsenne Evelinan kenkiin, miltä se mahtaisi tuntua? Kokea kaikki se mitä Evelinalle on tehty ja silti pysyä vahvana?

Kiitos teille jotka luitte tämän ja vielä suurempi kiitos kaikille jotka jakavat tämän. Haluan että tämä saadaan kaikkialle jakoon jospa saataisiin kouluun vähän vipinää sosiaalisen median kautta. Haluan tämän kanssa myös poistaa kaikki typerät huhut tästä aiheesta ja haluan että Evelina saa taas elää normaalia elämää!

JAKAKAA!

Tapauksen saama julkisuus pakotti KiVa Koulun kehittäjät puolustuskannalle. Puolustuspuheesta paistaa läpi ylimielinen asenne.

Virallisten tahojen ylimielisyys näkyy myös Turun Sanomien haastattelusta: Poliisi tutkii Salon kiusaamistapausta:

– Ensisijaisesti näkisin, että tämä on jonkun muun kuin poliisin asia. Tietojeni mukaan kyseessä on riita, joka on paisunut suhteettomasti. Ihmiset eivät ymmärrä, mitä tekevät tuolla netissä, kun painavat enteriä, [Salon poliisi] kuvailee.

- -

Kiusatun tytön käymä salolaiskoulu on mukana Turun yliopiston kehittämässä kiusaamisen vastaisessa ohjelmassa. KiVa Koulu -ohjelman kehittäjä, professori Christina Salmivalli kertoo tutkijoiden saaneen yhteydenottoja tapauksen johdosta.

– On väitetty, että nyt meni uskottavuus koko ohjelmalta, Salmivalli kertoo.

Professori pitää kohtuuttomana, että Facebook-julkaisusta virinneessä keskustelussa koko salolaiskoulu on leimattu perusteettomasti. Hän kertoo koulun oppilaiden vastanneen kiusaamista koskevaan kyselyyn vuosittain alkaen vuodesta 2010.

Pikku riita, joka ei kuulu poliisille. Olen kuullut tuon ennenkin, monta kertaa, myös omakohtaisesti, kun yläasteella koulupoliisi levitteli käsiään ettei voi asialleni mitään.

Menikö KiVa Koululta uskottavuus tämän tapauksen takia? Onko ohjelma joskus muka ollut uskottava? Ehkä alussa, mutta ei enää vaikuttavuustutkimuksen jälkeen. Tiedotteessa, joka on sopivasti hävinnyt Turun yliopiston sivuilta, todettiin: ”Levitysvaiheessa ei yläkoulun osalta löydetty riittävää näyttöä ohjelman vaikuttavuudesta: otoksessa havaitut koe- ja vertailuryhmien erot eivät yleensä poikenneet sattuman perusteella odotettavissa olevasta vaihtelusta.”

Professori Salmivalli väittää, että Moision yläkoulu Salossa on leimattu perusteettomasti. Onko kouluväkivaltatapauksen julkinen jakaminen, siitä käyty keskustelu ja ilmeisen aiheellinen kritiikki koskien koulun edesvastuutonta toimintaa ”kohtuutonta perusteetonta leimaamista?”

Nettipoliisi yritti hillitä kuohuntaa kirjoituksessaan, johon isosisko vastaa:

Lueskelin tämän tekstin nyt muutamaan otteeseen läpi ja pakko oli tulla kommentoimaan. (Julkaisun kommenttiosiosta löytyy tämä samainen teksti)

Kirjoituksessa esiintyvän pojan ja siskoni ikäero on 1 vuosi. Muiden henkilöiden ikää en ole missään vaiheessa kertonut ja se on totta että heidän välinen ikäero on muutamista kuukausista kiinni.

Kirjoitukseni tarkoitus ei ollut leimata tekijää seksuaalirikolliseksi, suurimmaksi osaksi tekstistäni puhun kiusaamisesta ja kuinka siihen ei puututa. Ihmisten osat kommentit ovat olleet mielestäni todella rajuja ja sellaisia että ne olisi voinut jättää sanomatta. Itsehän en voi muiden ihmisten kommentointiin puuttua, jokaisella saa olla oma mielipide asiasta.

Tekstistä en mielestäni ole mitään olennaista jättänyt pois saatikka sinne mitään lisännyt. Kirjoitukseni olisin voinut erittäin rumastikin ja liioitellusti kirjoittaa, mutta en siihen halunnut ryhtyä, se ei tässä tilanteessa auta, niinkuin ei auta hyssyttelykään.

Kirjoitukseni ei myöskään ole valheellinen vaan meidän perheen viimeaikaisesta elämästä kertova.. Kun tekstin julkaisin, tarkoitukseni oli herättää tuntemuksia ihmisissä, herättää koulu/muut asiaa ajavat tahot, poistaa turhat huhut Evelinasta, saada ihmiset puhumaan kiusaamisesta ja siitä kuinka kamalaa se on, sekä kyllä, näpäyttää kiusaajaporukkaa. Minkäänlainen muu herättely ei heihin saatikka kouluun ole tehonnut ja totesin itselleni että: "jos ei hyvällä niin sitten pahalla".

Missään vaiheessa tekstiäni en ole syyllistynyt kunnianloukkaukseen. En ole paljastanut henkilöiden naamoja/nimiä/muita tietoja ellei lasketa ikää/sukupuolta (minkä tiedän että joku olisi saattanut tehdä) sillä tiedän että nämä henkilöt itsensä tekstistä kyllä tunnistavat, ilman mitään nimiä. Minulta ja perheeltäni on paljon tultu tekijöiden nimiä utelemaan, mutta kukaan meistä ei ole kertonut mitään henkilöihin liittyvää kenellekkään, sillä meidän mielestä tämä teksti on tarpeeksi kova napautus heille.

Ja kuten tekstissäni ja aikaisemmin sanoinkin, tämä julkaisu on sen takia tehty, että vihdoinkin jotain tapahtuisi. On pitkään tuntunut, että sitä päivää odotetaan koska Evelinalle sattuu jotain. Onko se vasta se mikä herättää toimimaan? Todellakin toivon ettei näin ole.

Ja vielä lisättävää; koulu ei ole meihin ottanut mitään yhteyttä liittyen tähän kiusaamiseen. Ainoastaan koulu haluaa keskustella Evelinan opiskeluista nyt ja jatkossa, mutta tähän ei vieläkään ole sanottu juuta eikä jaata.

Seuraava käänne tuskin yllättää.

Turun Sanomat: Salon kiusaamistapaus ei johda rikostutkintaan

Poliisi ei epäile rikoksia Salon koulukiusaamisjutussa.

Viranomaiset ja ”viralliset tahot” haluavat hyssytellä. Niiden mielestä kouluväkivalta-asioita ei saisi julkisesti käsitellä, ei edes yksityishenkilön Facebook-seinällä. Koulun nimeä ei saisi mainita, ettei koulun maine kärsi. Koulun yhteyttä KiVa Kouluun ei saisi mainita, ettei KiVa Koulun maine mene. Viranomaiset pitävät erityisen paheksuttavana sitä, että tyhmät tavikset (kuten minä) jakavat juttua sosiaalisessa mediassa. Että tällaista täällä yhden virallisen totuuden Suomessa.