A-studio: Talk (esitetty 5.9.2013)
Onks pakko tehdä töitä ? Vieraina yrittäjäneuvos Riitta Antinmäki, kokoomusnuorten pj. Susanna Koski, Suomen Lukiolaisten Liiton Improbatur-lehden päätoimittaja Robert Sundman ja opiskeluun valmentavaa koulutusta suorittava Linda-Maria Roine.
Faktat nuorten syrjäytymisen syistä saivat jäädä jyrkkien mielipiteiden yliajamiksi, kun kaksi kovia arvoja edustavaa naista saivat suunsa auki A-studiossa. Yrittäjäneuvos näki syrjäytyneet nuoret vain laiskoina, jotka tarvitsevat potkun persuksiin, niin jopas ura urkenee. Kokoomusnuorten puheenjohtaja näki myös syrjäytyneet nuoret vain laiskoina. Hän tarjosi lääkkeeksi sosiaaliturvan leikkaamista, niin jopas ura urkenee.
Keskustelijoiden valinta oli epäreilu; kaksi telaketjuporvaria vastaan kaksi nuorta. Ehkä ohjelman tekijät halusivat lisätä ohjelman viihdearvoa luomalla jyrkän vastakkainasettelun keskustelijoiden välille. Olisin kaivannut keskusteluun syrjäytymisen asiantuntijaa tukemaan nuorten näkemyksiä. Sanavalmis räppäri
Linda-Maria Roine pärjäsi kyllä hyvin ylivoiman edessä. Hän laukoi karuja totuuksia. Vaan eipä se kovien arvojen naisia hetkauttanut. Ei yhtään. Vanhat, jo monta kertaa vääriksi todistetut käsitykset ja mielipiteet syrjäytymisestä istuvat yhä sitkeässä suomalaisten jääräpäiden ahtaissa mielissä.
Suurten ikäluokkien aikoina työ palkitsi tekijänsä. Yrittäjäneuvos on henkisesti juuttunut kadonneeseen maailmaan, ”vanhaan hyvään aikaan.” Maailma on muuttunut. Yhteiskunta on mädätetty sisältäpäin, kiitos kulttuurimarxismille ja feminismille. Jäljelle on jäänyt kovien arvojen kilpailuyhteiskunta. Kilpailemme koulutuksesta, työpaikoista, parisuhteista, lähes kaikesta. Etuoikeutettujen ei tarvitse kilpailla. Heille tarjoillaan hopealautaselta. Muut kilpalevat, tai ne kilpailevat ketkä siihen pystyvät. Häviäjät jätetään yhteiskunnan ulkopuolelle. Palkinnot ovat suuret, tappiot vielä suuremmat. Pää sekaisin psyykenlääkkeistä, paskatyö ei palkitse, käteen jää hyvinvoinnin sijasta armoton vitutus. Suuret ikäluokat eivät koskaan tule sitä tajuamaan, kun iso osa nuoremmistakaan ei sitä tiedosta. Vielä. Onneksi heräämisiä tapahtuu jatkuvasti.
A-studion lähetyksestä ei ehtinyt kauaa kulua, kun sama Kokoomusnuorten puheenjohtaja ylitti uutiskynnyksen kovaa ja korkealta, vai pitäisikö sanoa kaukaa äärioikealta:
Kokoomusnuorten talouslääkkeet:
Säästöjä tulisi vaikkapa siitä, kun päihdeongelmaisten tuet muutettaisiin ruokakupongeiksi.
Saanen tässä välissä huomauttaa, että ”Suomen vihatuin nainen” -titteli on tältä vuodelta vielä jakamatta. Aatesisko Piia-Noora Kauppi ansaitsi tittelin aikoinaan möläyttelemällä
vastaavanlaisia ajatuksia toimeentulosta:
Yhteiskunnan kuuluu turvata minimi, mutta ei sellaista elämää, jossa viihtyy ja nauttii ja pystyy puhumaan kännykkään ja käymään elokuvissa.
Mutta asiaan. Ylläolevat kaksi lainausta paljastavat mitä Kokoomusnuoret todella haluavat. Kokoomus-Suomessa vuonna 2022 sosiaaliturvaa ei jaettaisi rahana, jonka tuensaaja voi itsenäisesti käyttää, vaan valtio päättäisi kaikesta mitä tuensaajalla olisi oikeus hankkia. Mitä jos unohdetaan kupongit ja laitetaan kurjat suoraan telttaleireille kauas korpeen, piiloon hyvien kansalaisten katseilta ? Ruokaa ja tarvikkeita tarvitsisi jakaa vain minimi hengissäpysymiseen. Ruoka ja tarvikkeet olisi valittu kolmannen valtakunnan keskitysleirien huollosta vastanneiden viranomaisten suurella viisaudella. Toki ylellisyystarvikkeitakin olisi leiriläisten käytössä: Leirin puhelimella voisi soittaa vain yhteen numeroon; työvoimatoimistoon, ja tietokoneella pääsisi vain yhteen nettiosoitteeseen; työvoimatoimistoon. Hei oikeesti, mitä muuta me kurjat laiskat paskat tarvitaan ? Ei meidän tarvitse nauttia elämästä, kunhan pysytään hengissä ! Tai unohdetaan samantien kaikkien muiden kuin sataprosenttisesti työelämässä mukana olevien elättäminen ja lähetetään tarpeeton ihmismassa ruokatehtaalle raaka-aineeksi.
Kauanko me syrjäytetyt kestämme katsoa vierestä etuoikeutettujen mässäilyä materiaalisilla ja henkisillä nautinnoilla, tarpeiden tyydytyksellä, joita me emme ikinä tule kokemaan, kun samalla etuoikeutetut halveksivat meitä, syyttävät meitä, ja pakottavat meitä kiristämään vöitämme ja ajavat meitä yhä syvemmälle epätoivon ja henkisen tyhjyyden kuiluun ? Mitä etuoikeutetuille, mitä koko yhteiskunnalle tulee tapahtumaan, kun tarpeeksi moni syrjäytetty tajuaa ettei menetettävää ole, ja päästää patoutuneen raivonsa irti ?
Hyvä sosiaaliturva turvaa yhteiskuntarauhaa. Joten huomio Kokoomusnuoret, libertaarit, aynrandilaiset, sosiaalidarvinistit ynnä muut, siitä vaan leikkaamaan.