perjantai 29. lokakuuta 2010

Katoamisilmoitus


Niinpä. Ei tarvitse palauttaa.

OIKEUTTA KOULUKIUSATUILLE !

keskiviikko 27. lokakuuta 2010

Ole hiljaa ja syö lääkkeesi

Koulukiusattuna et voi mitenkään välttyä psyykenlääkkeiltä. Joko otat niitä vapaaehtoisesti, tai sinut pakotetaan ottamaan niitä.

Psyykenlääkkeet sekoittavat pään. Ne tunkeutuvat käyttäjänsä mieleen ja tappavat ihmisen sisimmän. Lääkkeitä käyttävä ei ole enää se sama ihminen kuka hän joskus oli.

Lääkäreitä pidetään kaikkitietävinä, mutta useat eivät ole muuta kuin ammattiinsa kyllästyneitä reseptinkirjoitusautomaatteja ja lääketehtaiden sätkynukkeja. Mielenterveyteen liittyvissä asioissa määrätään lääkkeitä aina ja ilman enempiä selvityksiä. Automaatti lyö reseptin kouraan ja käskee tulla takaisin kun lääkkeet kolmen kuukauden päästä loppuvat.

Lääkkeisiin liittyy valtavasti eriasteisia sivuvaikutuksia. Vaikka masennuslääkkeiden väitetään olevan turvallisia, aiheuttaa niiden käyttö koviakin sivuvaikutuksia varsinkin ensimmäisten viikkojen aikana. Hoitovaikutuksen alkaminen voi kestää kuukauden tai kauemmin, tai vaikutusta ei edes tule. Piinaa voi kestää siis kauan, kun pitää odottaa lääkkeen mahdollisia hyötyjä. Ei ole olemassa lääkettä, millä ei olisi sivuvaikutuksia. Ja sivuvaikutuksia on niin kauan kuin lääkkeitä käytetään.

Neljän ensimmäisen vuoden aikana julkisessa terveydenhoidossa lääkkeitä syötettiin oikein urakalla. Pakkosyöttöä perusteltiin hyvillä aikeilla, että he haluavat vain auttaa minua ja kaikki tehdään vain minun parhaaksi. Ilmeisesti tarkoitus oli huumata ja lamaannuttaa minut tilaan, jossa vaatimukset oikeudenmukaisuudesta saatiin vaiennettua. Seuraavana on vain muutama esimerkki. Rauhoittavia piti syödä ja paljon. Olo oli aina sekava ja tokkurainen. Yhteistä rauhoittaville oli, että ne olivat voimakkaita. Eläminen oli epätodellista puoliunessa oloa. Erilaisia lääkkeitä kokeiltiin huonoilla tuloksilla. Jokaiseen liittyi sivuvaikutuksia. Eräskin masennuslääke aiheutti todella voimakkaita fyysisiä oireita. Silmät tuntuivat kääntyvän ympäri ja olo oli sekava ja rauhaton. Vasta pitkällisen anomisen ja pyytelyn jälkeen lääke suostuttiin vaihtamaan toiseen. Eräs lääke aiheutti lähes jatkuvaa nenäverenvuotoa. Siitä luovuttiin jonkin ajan kuluttua, mutta tietysti sitä piti koettaa uudelleen, vaikka ensimmäisen kerran haittavaikutukset olivat tiedossa. Mikäli olisin kieltäytynyt lääkkeiden ottamisesta, olisi ne syötetty minulle väkisin. Alistuminen väkivaltakoneiston mielivallalle oli ainoa keino välttää joutuminen suljetulle osastolle, eikä se aina edes riittänyt.

Pääsin neljän vuoden kärsimyksen jälkeen eroon julkisesta mielisairaanhoidosta, mutta lääkkeiden syöttäminen jatkui myös yksityisellä puolella. Eräs lääkkeistä aiheutti tilan, mikä tunnetaan nimellä levottomat jalat. Lääkettä ei tietenkään lopetettu tai vaihdettu, vaan levottomuuden hoitoon määrättiin toinen lääke. Söin vuosikausia useita erimerkkisiä masennuslääkkeitä. Yhtäläistä kaikille oli, että ne olivat kalliita ja tehottomia. Hinta ei minua haitannut, koska Kela maksoi masennuslääkkeet. Ilman Kelan myöntämää ylempää erityiskorvausta olisi köyhän budjetti ollut tiukilla. Kalliit unilääkkeet minun piti maksaa itse. Viimeisimpänä piti kokeilla lääkettä, jonka käytössä oli suuri maksavaurion vaara. Sitä riskiä en halunnut enää ottaa.

Minulle lääkkeistä ei ollut apua. Käytin erilaisia psyykenlääkkeitä yli vuosikymmenen. Masennuslääkkeitä, unilääkkeitä, ahdistuslääkkeitä, antipsykoottisia, rauhoittavia, lista on pitkä. En edes muista kaikkien käyttämieni masennuslääkkeiden nimiä, mutta sillä ei ole merkitystä, koska millään niistä ei ollut toivottua vaikutusta. Lopetin lääkkeiden käytön omatoimisesti. Vointini parani huomattavasti, kun lääkkeiden sivuvaikutukset loppuivat.

Lähipiirissä oli äskettäin tapaus, jossa työpaikan huono ilmapiiri masensi erästä tuttua. Hän meni reseptinkirjoitusautomaatille ja sai tietysti kasan reseptejä. Ja siitä se alamäki vasta alkoi. Hän muuttui masennuslääkkeiden myötä energisestä nuoresta ihmisestä puoliunessa horrostavaksi – joksikin. Hän pystyi vaivoin käymään töissä, mutta kotona vain kaatui sänkyyn ja nukkui. Siitä nuoresta ihmisestä ei ollut paljoa jäljellä, hän muistutti enemmän dementiaosaston vanhuksia. Vaikutus parisuhteelle oli tuhoisa. Tehtiinkö työpaikalla sitten jotain ilmapiirin parantamiseksi ? Vastaus on ei. Mutta nyt hän oli mielenterveysongelmainen, eikä sellaisen puheita tarvitse uskoa, tai edes kuunnella. Työpaikan vaihtaminen olisi ollut ainoa apu tilanteeseen, mutta alaa vaivasi työttömyys, joten uutta työtä olisi ollut mahdotonta löytää ja laskut ja lainanlyhennykset oli silti maksettava.

Kannattaa lukea käyttäjien kokemuksia netistä ennenkuin ottaa ensimmäistäkään pilleriä. Netti on täynnä kauhutarinoita lääkkeiden sivuvaikutuksista. Tarinat ovat totta. Olen kokenut saman itse.

Niinpä. Miksi meille syötetään lääkkeitä asioihin, joihin auttaisi ainoastaan elämänmuutos ? Lääke ei poista kiusaamista tai yksinäisyyttä.

”Lääke” on harhaanjohtava sana. Pitäisi puhua myrkyistä, koska sellaisia psyykenlääkkeet ovat.


OIKEUTTA KOULUKIUSATUILLE !

torstai 21. lokakuuta 2010

Valkoinen raivo III

Ruukinmatruuna jatkaa kiusaamisen käsittelyä. On hienoa, että hänellä on antaa oikeasti toimivia ohjeita kiusaamisen kitkemiseen. Kotikoulu toimii varmasti. Olen jo niin kyllästynyt lukemaan tekstejä, joissa toistellaan niitä samoja vanhoja kliseitä anteeksiannosta ja psykiatrian kaikkivoipaisuudesta.

Pahinta on se, että kiusatulta viedään mahdollisuus puolustautua ja hänet syyllistetään, jos hän nostaa eväänsäkään kiduttajiaan vastaan.

On todettu, että peruskoulussa koulukiusaamisen kohteeksi joutuneilla on yhtä paha post-traumaattinen stressioireyhtymä kuin natsien keskitysleireiltä selvinneillä, ja heidän oireensa ovat identtiset.
Nuo kaksi ylläolevaa asiaa on vaiettu kuoliaaksi. Kukaan aikuinen ei halua kuulla, että lapsi voi olla toiselle lapselle niin julma.

Ehkä vain on kyynisesti todettava, että Suomessa on syytäkin pitää aseenkanto tulevaisuudessa suunnilleen vapaana; sen pelko, että jollakulla kiusatulla todella naksahtaa ja hän ottaa pyssyn ja alkaa räiskimään, pitää myös huolta siitä, että asialle tehdään jotain ennenkuin jollakulla naksahtaa; jos tällaista pelkoa ei ole, kiusaaminen voi jatkua täysin esteettä ja seuraamuksitta. Ehkä vain on niin että päättäjät ottavat hallintoalamaisensa huomioon vasta silloin, kun he omakohtaisesti joutuvat pelkäämään hallintoalamaisiaan ja heidän kostoaan. Tämä on USA:n perustuslain 2. lisäpykälän viisaus - aseistetulla kansalla on kohteliaat johtajat.
Toivottavasti niin pitkälle ei tarvitse mennä. Minä en kuitenkaan suostu sulkemaan aseellisen kapinan mahdollisuutta pois käytettävien keinojen listalta. Se olkoon viimeinen keinoista, kun kaikki muut ovat pettäneet. Homman toimivuus riippuu paljon siitä, kenellä aseita on, ja ketä vastaan niitä käytetään. Olen saanut käsityksen, että Natsi-Saksassa olisi ollut liberaalit aselait. Vallanpitäjille uskollisia ryhmittymiä aseistettiin innokkaasti. Juutalaisille ei aseita annettu. Jenkeissä on liberaalit aselait, mutta siellä kuitenkin saa vapaasti kyykyttää köyhiä ja kurjia ilman vaaraa kostosta. Jenkeissä aseväkivalta on enimmäkseen kurjien afroamerikkalaisten, latinalaisamerikkalaisten ja white trashin ryhmien sisäistä ja välistä väkivaltaa. Kurjat on usutettu toisiaan vastaan taistelemaan korttelin herruudesta. Los Angelesin mellakoissa vuonna 1992 afroamerikkalaiset tuhosivat omat asuinseutunsa ja vihan kohteeksi joutui korealaiset, ei Beverly Hillsin rikkaat. Solidaarisuus kurjien välillä puuttuu, ja vallanpitäjät käyttävät sitä armottomasti hyväkseen. Se on hajoita ja hallitse – valtaa parhaimmillaan ja pahimmillaan.

En tiedä missä on vika, kun ihmisiä saa kyykyttää ilman pelkoa kostosta. Michael Mooren elokuvassa Sicko esiteltiin toinen toistaan järkyttävämpiä tapauksia, joissa vakuutusyhtiöt olivat evänneet korvaukset sairaille. Vaikka päätös olisi kuolemantuomio ilman hoitoa jäävälle sairaalle, saavat vakuutusyhtiöt tehdä miljardivoittoja heidän kuolemallaan ilman pelkoa, että katkera omainen kostaisi. Miten ihmeessä se on mahdollista aseiden luvatussa maassa ?

Eugen Schauman jäi viimeiseksi. Death of a President -elokuvan skenaario ei ole nykyaikana mahdollinen. Poliitikoilla ei ole muuta pelättävää kuin vaalirahoitukseen liittyvät epäselvyydet, paljastuskirjoja kirjoittavat ex-naisystävät, tekstiviestit eroottisille tanssijoille ja hetken päähänpistosta toimivat sekopäät, kuten Anna Lindh joutui jälkimmäisen omakohtaisesti kokemaan.

Facebookin yleislakkoryhmä antoi poliitikoille selvän signaalin: Kyykytys jatkukoon. Sadantuhannen uho surkastui parinkymmenen ruikutukseen. Kyykytetty kansanosa ei voi mitään poliitikkojen mielivallalle.

Jos yhteiskunta pettää sen kaikkein perustavanlaatuisimman sopimuksensa yksilön kanssa - sopimuksen taata yksilölle rauha, turvallisuus ja negatiivinen vapaus kiusanteosta, uhkailuista, väkivallasta ja transgressioista - tällöin yksilöllä ei ole enää mitään velvollisuutta sitoutua mihinkään yhteiskunnan vaatimuksiin.
Tämä on useimmille liian radikaalia. Minulle se on vapauttavaa. Yhteiskunta on ihmistä varten, ei toisinpäin.

Si vis pacem, para bellum.

OIKEUTTA KOULUKIUSATUILLE !

tiistai 19. lokakuuta 2010

Valkoinen raivo II

Tuhannet ja taas tuhannet ihmiset pohtivat virastoissaan ratkaisuja. He eivät koskaan tule saavuttamaan samaa viisautta, vaan he tuottavat uusia hyväntahtoisia hölmöilyjä ja kovien otteiden vainokampanjoita, tajuamatta ollenkaan mitä lasten maailmassa tapahtuu.

Takkirauta: Valkoista raivoa

Tässä tulee muutama kuoliaaksi vaiettu totuus:

Lasten maailma on anarkia, jossa pätee viidakon laki ja vahvimman oikeus.

Koulukiusattujen kokemukset ovat täysin rinnastettavissa sekä vakavuudeltaan että syvyydeltään keskitysleirivankien kokemuksiin. [Kokemuksiani on aina vähätelty.]

Maan tapa on ollut, että koulukiusaamiseen ei puututa mitenkään tai se vaietaan kuoliaaksi. [Ja jos puututaan, puututaan väärin, jolloin kiusatun tilanne vain pahenee.]

Suuriääniset kampanjat kiusaamisen lopettamiseksi ovat ilmeisesti olleet pelkkää lässynläätä. [Ja ovat yhä. Ja tulevat aina olemaan.]

Keskitysleireillä ei ole Jumalaa, eikä myöskään peruskoulussa. [Jumalan on oltava todella sadistinen mielipuoli, että hän antaa kaiken tämän tapahtua pienelle lapselle. Minun Jumalani on kuollut.]

Me olemme eläimiä, ja meihin on sisäänkoodattu oikeudenmukaisuuden vaatimus. [Tämä on ehkä koko tekstin tärkein havainto. Raivoni takana on aina ollut kokemus valtavasta epäoikeudenmukaisuudesta. Vaatimukseni oikeudenmukaisuudesta tulkittiin väärin ja se vei minut lopulta mielisairaalaan.]

Valkoinen raivo on seurausta siitä, kun tunne-elämä tapetaan mutta järkeä ei.

Se, mitä olen kokenut, on epäoikeudenmukaista ja se täytyy kostaa. [Tuon voi ymmärtää ainoastaan kokemalla sen itse. Hyväntahtoiset hölmöt vaativat koston sijasta anteeksiantoa.]

Me kaikki olemme luoneet Auvisen ja Saaren hyväksymällä kouluväkivallan ja koulukiusaamisen. Joko kiusaamalla itse, katsomalla muualle tai hiljaa hyväksymällä. Me jokainen saamme nyt lusikoida sitä soppaa, minkä olemme itse keittäneet. [Myös minä olen tämän yhteiskunnan tuote.]

Ehkäpä koulukiusaamista ei pitäisi kutsua kiusaamiseksi. Kouluterrori on ruukinmatruunan mielestä parempi sana, sillä kyse on brutaalista, systemaattisesta terrorista, jolle yhteisö antaa hiljaisen hyväksynnän nahkiaisineen ja muine kiusaamisrituaaleineen.

Mitä tällaiselle valkoiselle raivolle voidaan tehdä? Vastaus on, että ei oikeastaan yhtään mitään. [Olemassaolevaan raivoon voisi auttaa, jos ihmiselle annettaisiin täydellinen oikeudenmukaisuus. Mutta kyykyttämällä ihmistä lisää raivo kasvaa kunnes murtumispiste saavutetaan. Vastaus on ennaltaehkäisy. Ei kiusaamista, ei raivoa.]

Tämän blogin pitäminen on minulle hyvin terapeuttista. Olen oppinut tuntemaan itseäni paremmin kuin koskaan ennen.

Odotan koko ajan, että poliisit tulevat, sulkevat tämän blogin ja vievät minut ”tahdosta riippumattomaan hoitoon.” Ilmeisesti täällä hyvinvointivaltiossa tämä aihe ja aiheen kokeneet pitää vaieta kuoliaaksi.

OIKEUTTA KOULUKIUSATUILLE !

maanantai 18. lokakuuta 2010

Valkoinen raivo

Nyt olisi mahdollisuus ymmärtää. Minä ymmärrän. Minä olen kokenut saman.

Suomen Kuvalehti: Lauri on mahdollinen joukkomurhaaja

Tuolla tavalla puhumalla joutuu mielisairaalaan. Vaikene ! Vaikene kuoliaaksi ! Todellista identiteettiäsi et saa paljastaa. Muuten valkotakkiset tulevat, ja he tulevat poliisien kanssa hakemaan sinua. Lopulta on täysin yhdentekevää, että toteutatko fantasiasi vai et. Sinä olet joka tapauksessa tuhoutunut.

Lauri haluaa auttaa yhteiskuntaa kertomalla kokemuksistaan. Kirjoitin aiemmassa tekstissä, että minulla on hiljaista tietoa, jonka vain minä tiedän, mutta josta olisi hyötyä kaikille kiusatuille ja koko yhteiskunnalle. Mutta minun mielipiteeni eivät ole ketään koskaan kiinnostaneet, kuten ei kiinnostanut opetusministeri Henna Virkkustakaan.

Mitä on kiusaamisesta selviytyminen ? Lauri on menestynyt myöhemmässä elämässään, mutta elää painajaisensa kanssa kuolemaansa asti. Lauri on elossa, mutta onko hän selviytynyt ?

Suomen Kuvalehden artikkelista löytyi taas sama asia, mikä löytyy aina kun käsitellään koulukiusaamista. Ongelmaa koetetaan ratkaista etsimällä ja auttamalla väkivaltaa kokeneita. Se on liian myöhäistä, koska peruuttamaton tuho on jo tapahtunut. Yksi elämä on jo pilalla, peruuttamattomasti. ”Mutta syvällä sisimmissäni olen tappaja, kuolemaani asti.”

Ongelmaan on yksinkertainen ja varma ratkaisu: ennaltaehkäisy. Ei kiusaamista, ei valkoista raivoa. Ohjeita kiusatulle -sivu antaa siihen yksityiskohtaiset ohjeet.

OIKEUTTA KOULUKIUSATUILLE !

perjantai 15. lokakuuta 2010

Laki ja oikeus III

Tämä teksti liittyy aiempaan kirjoitukseeni Laki ja oikeus.

Poliisi-TV on kuulunut Nynnyn suosikkeihin jo kaksi vuosikymmentä. Torstaina 14.10. esitetyssä ohjelmassa toimittajat osoittivat erityistä rohkeutta uutisoimalla, että musiikki on Suomessa henkeä ja terveyttä arvokkaampaa.

Raportin lopussa ruudulle lyödään hintalappuja ja toimittaja kysyy: ”Rikos on rikos, mutta miksi musiikki on niin paljon henkeä ja terveyttä rahallisesti arvokkaampaa.”

Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö 3938 €

Tapon yritys 2300 €

Pahoinpitely 0 €

"Syytetty velvoitetaan suorittamaan tekijänoikeuslain 57 § 1. momentissa tarkoitettuna hyvityksenä asianomistajille yhteensä 307 450 € korvauksia". Näin lukee papereissa, jotka asianajaja on lähettänyt Mikalle käräjäoikeuden istunnon jälkeisenä päivänä. Korvausten lisäksi tuomio sisälsi 4 kk ehdollista vankeusta.

- Olisin toivonut korvauksia, jotka olisi edes mahdollista suorittaa. Tuosta summasta en saa edes korkoja maksettuja ikinä.

- Jos korvaukset pysyvät noin suurina, mun ei kannata käydä töissä. Jään työttämäksi enkä ota enää ikinä mitään vastaan.

Tekijäoikeusrikos on rikos muiden joukossa, mutta miksi musiikki on niin paljon henkeä ja terveyttä rahallisesti arvokkaampaa? Pahoinpidellyt eivät usein saa tekijältä mitään ja esimerkiksi tapon yrityksestä uhri saa vahingonkorvauksia keskimäärin hieman yli 2000 €.

Väkivaltakoneistoa ei kiinnosta kansalaisten suojelu, mutta rikkaiden omaisuuden suojelussa on käytössä järeät keinot. Vartioliike ja poliisit olivat äkkiä paikalla, kun olin kaverini kanssa dyykkaamassa erään ison marketin roskalavaa. Rikkaiden roskat ovat ihmistä arvokkaampia.

OIKEUTTA KOULUKIUSATUILLE !

keskiviikko 13. lokakuuta 2010

Mielisairaus on kuolemantuomio

Mielenterveyden keskusliitto julkaisi Mielenterveysbarometrin. Turun Sanomat uutisoi:

Mielenterveyspotilaan muut sairaudet jäävät vaille hoitoa

Mielenterveyspotilaiden muut sairaudet saatetaan laittaa liian helposti mielenterveysongelmien piikkiin. Jopa neljännes mielenterveyspotilaista kertoi jääneensä ilman lääkärin hoitoa fyysisissä sairaustapauksissa. Vielä suurempi osa katsoi, etteivät lääkärit ottaneet heitä vakavasti. Tiedot käyvät ilmi Mielenterveyden keskusliiton maanantaina julkistamasta Mielenterveysbarometrista.

Liiton toiminnanjohtaja Timo Peltovuori uskoo, että hoidon puutteella pystytään ainakin osin selittämään mielenterveyspotilaiden keskimääräistä lyhyempi elinikä. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimus paljasti, että naispuoliset mielenterveyspotilaat kuolevat keskimäärin kymmenen vuotta ja miehet jopa kaksikymmentä vuotta aiemmin kuin valtaväestö.

Mielenterveysongelmaisen ei kannata sairastua fyysisesti. Priorisointi on päivän sana. Hulluun on turha haaskata yhteiskunnan resursseja. Parempi on, että kuolevat pois, mokomat loiset. Hullun valitusta kivuista ja säryistä ei tarvitse kuunnella. Lääkärit voivat selittää oireiden olevan sairaan mielen tuotoksia. Kuka nyt hullua uskoisi ?

Miespuolinen mielenterveyspotilas kuolee keskimäärin 20 vuotta valtaväestöä aiemmin. Mielenterveysongelma on kuolemantuomio miehelle. Kiusaajat tappoivat minusta 20 vuotta ilman, että siinä on mitään juridisesti moitittavaa. Minun on yhä vaikeampaa löytää mitään hyvää tästä yhteiskunnasta ja muista ihmisistä.

Ylläolevien todisteiden valossa väitän, että mielenterveysongelmat ovat ennenkaikkea miesten tasa-arvon ongelma.

OIKEUTTA KOULUKIUSATUILLE !

Lisää pakkohoitoa

Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry:n mielenosoitus eduskuntatalolla keräsi parisataa omaista näkyvään mielenilmaukseen. Järjestön vaatimukset omaisten aseman parantamiseksi ovat perusteltuja, koska mielenterveyspotilaan omaisen elämä on helvettiä. Kauhistuin järjestön vaatimusta lääkärien oikeuksien lisäämisestä pakkohoitoon määräämisessä. Järjestö vaatii lisää pakkohoitoa, vaikka suuntaus maailmalla on pakkohoidosta luopuminen. Olisi myös omaisten etu, jos taantumuksellisuuden sijasta ajettaisiin nykyjärjestelmän täydellistä remonttia. En ole tutustunut järjestön toimintaan, enkä enää edes halua. Onko järjestö psykiatriauskovaisten turvapaikka, vai mistä moinen taantumuksellinen hölmöily johtuu ? Järjestöä johtaa tunnettu vasemmistolainen radikaalifeministi Minna Sirnö, ja järjestön hallituksen kaikki varsinaiset jäsenet ovat naisia. Kaikki toimihenkilöt ovat naisia.

OIKEUTTA KOULUKIUSATUILLE !

tiistai 12. lokakuuta 2010

Pakkohoitoa

Koulukiusaaminen on ajoittain esillä mediassa, mutta psykiatrian väärinkäytöksistä harvemmin kerrotaan. YLE:n ajankohtaisohjelma MOT on vihdoin tehnyt ohjelman tästä vakavasta aiheesta. Psykiatria on vaarallisin osa yhteiskunnan väkivaltakoneistoa. Koneisto toimii mielivaltaisesti. Pakkohoitoa käytetään rangaistuksena niille, jotka eivät suostu alistumaan koneistolle. Koneiston uhriksi joutuneella ei ole minkäänlaista oikeusturvaa.

Antipsykiatrista liikettä ei ole olemassa Suomessa, vaikka netti pursuaa järkyttäviä tarinoita ihmiskohtaloista systeemin armoilla. Yhden tarinan voi lukea tämän blogin ensimmäisestä tekstistä. Suomi on täynnä mielenterveyspotilaiden ja -omaisten järjestöjä, mutta ne tarjoavat pelkkää psykiatriauskovaista lässytystä. Antipsykiatrisen liikkeen perustaminen Suomeen on yhtä vaikeaa tai mahdotonta, kuin on syrjäytyneiden kansannousu. Systeemin uhreja on kymmeniä tuhansia, mutta me olemme niin nujerrettuja, että me emme jaksa järjestäytyä, ja varsinkaan lähteä taisteluun oikeuksiemme puolesta.

MOT: Pakkohoitoon tuomitut

TV1 11.10. klo 20:00

Tahdonvastaiseen psykiatriseen hoitoon joutuneen oikeusturva ei toteudu. Viranomaiset puolustavat toisiaan sokeasti.

Suomessa määrätään psykiatriseen pakkohoitoon lähes 10 000 ihmistä vuodessa. Osa joutuu suljetulle osastolle ilman kunnollisia perusteita. Kukaan ei tiedä kuinka moni. Kun ihminen on määrätty pakkohoitoon, hänen vapauttaan voidaan rajoittaa erilaisilla pakkotoimilla kuten huone-eristyksellä tai lepositeillä. Potilaan mahdollisuudet valittaa hoitopäätöksestä tai pakkotoimista ovat heikot. MOT avaa nyt kahden ihmisen kokemuksia pakkohoidosta.

Uusinnat TV1 tiistaina 12.10. kello 14:30 ja perjantaina 15.10. klo 10:20
YLE:n blogeista löytyy ohjelmantekijöiden blogi ja mahdollisuus kommentoida ohjelmaa.

OIKEUTTA KOULUKIUSATUILLE !

lauantai 9. lokakuuta 2010

Suomen suurin turvallisuusuhka: Minä ?

Iltalehti - Näin eletään köyhyysrajan alapuolella

Syrjäytyminen Suomen suurin turvallisuusuhka

Kaikkein köyhimpien ja syrjäytyneiden miesten asialle omistautunut lääkäri ja poliitikko Ilkka Taipale varoittaa seurauksista, jotka uhkaavat yhteiskuntaa, ellei köyhien asemaa paranneta.

- Suomen pahin turvallisuusuhka ovat yksinäiset, syrjäytyneet 30-40-vuotiaat miehet. Tämä ei ole vain minun mielipiteeni, vaan sisäministeriön selvityksen tulos, hän sanoo.

Paljon kurjemmissakaan oloissa suomalaiset eivät ole nousseet kapinaan, miksi siis nousisivat nyt?

- Eivät he kapinaan nousekaan, siihen tarvittaisiin ensinnäkin johtaja. Yhteiskuntarauha ei järky, vaan se rapautuu vähitellen. Sattumanvarainen väkivalta ja yleinen turvattomuuden tunne lisääntyvät, Taipale selittää.

- Rikkaat asuvat jo monissa Afrikan ja Etelä-Amerikan kaupungeissa korkeiden muurien, valvontakameroiden ja monien vartijoiden takana. Jos rikkaat eivät ajoissa katso köyhiä silmiin, he lopulta kohtaavat silmästä silmään.

Keinot tiedetään

Taipale muistuttaa, että köyhyyden vähentäminen olisi Suomessa toistaiseksi verraten helppoa ja halpaa.

- Köyhyyden puolittaminen maksaisi miljardin vuodessa. Jos köyhiä on yhteensä 600 000, miljardista riittäisi keskimäärin vajaat 150 euroa kuussa jokaiselle.

Keinotkin ovat Taipaleen mukaan tiedossa.

- Kaikkein heikoimpien aseman parantamiseen tarvittaisiin heti tarkoin kohdistettu ja voimakas impulssi. Se olisi suunnattava esimerkiksi mielisairaisiin ja kansaneläkkeellä eläviin vammaisiin.

- Työttömyystilastoissa on yhä tuhansia sellaisia, jotka kuuluvat eläkkeelle. Eläke parantaa näiden ihmisten toimeentuloa 100 eurolla kuussa. Eli 10 000 sellaista tapausta maksaa yhteiskunnalle 12 miljoonaa vuodessa, Taipale laskee.

Miljardista jää vielä 988 miljoonaa jäljelle.

- Niin jää ja kaikki muutkin kohdennetut ja ratkaisevasti vaikuttavat toimet ovat yhtä halpoja.

Hän listaa niitä seuraavat kolme varttia. Työmarkkinatuen nosto niin, että muita luukkuja ei tarvita, asialliset asunnot asunnottomille, vangeille täysi palkka työstä ja valvottu velvoiteasuminen vankilan vaihtoehtona, koulupudokkaille nuorille mielekästä työtä, iäkkäiden naisten hoitotukien korottaminen ja niin edelleen. Pitkä lista pieniä, mutta tarkasti kohdennettuja toimia.

- Mutta näitä ei tehdä siksi, että kohdentamisen viereen jäävä rajaporukka valittaa. Jos esimerkiksi työmarkkinatukea korotetaan, pitää myös ansiosidonnaista työttömyyskorvausta korottaa. Kaikki tällaiset kytkennät pitäisi purkaa, Taipale sanoo.

- Se puolue, joka ottaa näiden ihmisten asian hoitaakseen nousee aika helposti suurimmaksi puolueeksi. Köyhät äänestämättömät ovat politiikan suuri resurssi, hän jaksaa muistuttaa.

(kuvateksti) Toivottomien työllistettävien siirtäminen eläkkeelle parantaa heidän toimeentuloaan ja itsetuntoaan, eikä maksa paljon, sanoo Ilkka Taipale.

Iltalehti Jouni Vilermo

Suomen suurimmat turvallisuusuhat eivät ole Venäjä, Venäjä ja Venäjä, vaan yksinäiset, syrjäytyneet 30-40-vuotiaat miehet. Minä kuulun tuohon sekalaiseen sakkiin. Olen yksinäinen, syrjäytynyt ja 30-40-vuotias.

Olen saanut osani luukulta toiselle juoksemisesta. 12 vuotta sitten oli jo täysin selvää, että olen pysyvästi työkyvytön ja kuulun eläkkeelle. Silti minua pompotettiin sairauspäivärahan ja työmarkkinatuen välillä vuosikausia. En ole vieläkään eläkkeellä, vaan hypin määräaikaiselta kuntoutustuelta seuraavalle. Viranomaiset (lähes kaikki naisia) ilmeisesti haluavat pompottaa minua jatkuvasti nousevaan vanhuuseläkeikään asti, jos edes elän niin vanhaksi. Elinajanodote yksinäiselle, syrjäytyneelle miehelle ei ole korkea.

Alistettujen kansannousua on turha odottaa. Täällä paha olo tukahdutetaan juomalla kaljaa ja katsomalla Eurosportia. On turha odottaa edes mielenosoituksia. Täällä mielenosoitukset hoidetaan Facebookissa liittymällä ”Jos 100000 liittyy niin ajan traktorilla järveen”-ryhmään. Ei rikkaiden sieppauksia, ei autopommi-iskuja, ei poliittisia murhia. Vain kaljaa ja Eurosportia. En silti suosittele yhteiskuntaa koettamaan onneaan.

”Vaan eihän täällä liekit uhkaa, täällä pikkuhiljaa pohjaan poltetaan.”

OIKEUTTA KOULUKIUSATUILLE !

tiistai 5. lokakuuta 2010

Tulta munille !



Miksi poliisi ei tee rynnäkköä Tulva-lehden toimitukseen ? Miksi poliisi ei tutki suunnitteleeko Tulva-lehden toimitus miesaktivistien joukkomurhaa ? Miksi poliisi ei takavarikoi toimituksen tietokoneita ja tutki löytyykö sieltä joukkomurhasuunnitelmaa ?

Tulta munille -miesvihasarjaan kuuluu myös ohjelma YLE Radio Ykkösellä.

OIKEUTTA KOULUKIUSATUILLE !

perjantai 1. lokakuuta 2010

Poliisi vainoaa kiusattuja

Kiusaaminen.fi -sivustolta löytyi vinkki Ajankohtaisen kakkosen 2.6.2009 esittämästä jutusta. Kopioin sivustolla olevan referaatin tänne. Väärät ilmiannot eivät suinkaan ole mikään uusi asia. Kaverini joutui kiusaajien tekemän väärän ilmiannon kohteeksi ysiluokalla. Aikaa siitä on kulunut lähes 20 vuotta. Minä en ole asiaa unohtanut. Enkä unohda !

Jokelan ja Kauhajoen koulusurmien jälkeen on tehty satoja ilmoituksia uhkatilanteista kouluissa. Poliisi suhtautuu näihin kaikella vakavuudella, kuten sen kuuluukin. Mutta ovatko nämä kaikki epäilykset ja ilmiannot perusteltuja, vai onko joissain tapauksissa kyse siitä, että koulukiusaamista jatketaan raa'alla tavalla?

Ruoveteläisen Samulin tarina:

"Kiusaaminen alkoi jo seitsemännellä luokalla. Alettiin nimittelemään mm. läskiksi, sitä jatkui koko yläasteaika aina abiturienttivuoteen saakka. Alettiin sanomaan myös kouluampujaksi."

Samuli Saarinen täytti 18 vuotta 7.11. Hän oli vapaalla koulusta, päivästä oli tarkoitus tulla ikimuistoinen. Samuli kävi mummolassa kahvilla ja ostamassa isänpäivälahjaa. Kotiin tultuaan poliisit soittivat ja kysyivät missä Samuli menee ja kertoivat, että koululla on paniikki ja Samuli on ollut siellä kuulemma aseen kanssa riehumassa. Samuli ja vanhemmat olivat ihmeissään. Äiti tuumasi, että "eikö kiusaamiselta saa olla rauhassa". Samuli oltiin nähty kulkemassa koulun ohitse nahkatakissa ja taakse kammatuissa hiuksissa, joten oppilaat olivat yhdistäneet hänet Jokelan koulusurmaajaan. Samuli ei kuitenkaan missään nimessä tekisi mitään tällaista, minkäänlaisessa mielentilassa. Hätäkeskukseen oli soitettu, että "Samuli lähestyy koulua aseen kanssa".
Samuli lähetettiin mielentilatutkimuksiin. Samulin isä lähti mukaan terveyskeskukseen. Vastassa oli sairaanhoitaja, mielenterveyshoitaja ja lääkäri. Kysyttiin, miksi Samuli oli piirittänyt koulua. Samuli selitti, ettei ollut edes käynyt koulun alueella vaan kulkenut jalkakäytävää koulun ohi. Samuli alkoi jo itsekin miettimään, että mihin tässä oikein mennään. Samuli käskettiin huoneesta ulos ja hänelle kirjoitettiin lähete Pitkänniemen mielisairaalaan tarkkailuun. Lähetteessä hänet todettiin mielisairaaksi ja olevansa hoidon tarpeessa. Vanhemmat olivat asiasta järkyttyneitä.

Odottelun jälkeen päästiin lääkärin puheille. Lääkäri päätyi siihen, ettei havainnut Samulissa mitään lähetteessä olevaa ja päästi Samulin kotiin. "Lisätutkimuksiin ei ollut syytä." Lääkäri oli heti ymmärtänyt, mistä on kyse.

Mukana oli saattava poliisi. "Jos ei oteta sisään Pitkäänniemeen, niin on vietävä Tampereen poliisiasemalle lisätutkimuksia varten. Pidätettävä." Samulia kuulusteltiin, mutta hekään eivät ottaneet Samulia sisään. Samuli pääsi kotiin illalla, mutta hänen tietokoneensa otettiin haltuun.

Tällaisella asialla pilattiin nopeasti Samulin maine, mutta sitä ei ole haluttu korjata.

Lähetteessä todetaan mm., että "Samuli on puhunut jatkuvasti itsemurhasta ja ammuskeluun liittyvistä asioista". Samuli ei kuitenkaan ole kuitenkaan puhunut tällaista. Nämä ovat keksittyjä juttuja. Samuli ei ymmärrä, millä perusteella nämä on kirjoitettu.

Samuli sopi koulun kanssa, että opiskelu muutetaan itsenäiseksi, ja kokeet järjestetään erikseen koulun tiloissa. "Varastossa, kuulutuskopissa, niin että oven takana on aina vahti. Välillä tuntuu, että kuinka paha ihminen tässä onkaan, kun joutuu tällaisia järjestämään. Vähän on katkera. Ei sille mahda mitään"

Tällä hetkellä Samuli työskentelee autonkuljettajana. Hän aikoo iltalukioon. Samulia kiinnostaa oikeustieteet, pankkiala, sijoitustoiminta. "Sen sitten näkee, ei tulevaisuutta pysty ennakoimaan, kuten ei tätäkään olisi pystynyt aamulla aavistamaan".

Maan korkeimman poliisiviranomaisen Mikko Paateron kommentti asiaan:

Koska noudatetaan ns. nollatoleranssia, jolloin kaikki tietoon tulevat tapaukset johtavat esitutkintaan, niin "siihen liittyy ongelmia. Joukossa on tietysti tapauksia jotka eivät johda pitkälle. Alkuvaihe otetaan aina tosissaan"

Puolentoista vuoden aikana koulu-uhkauksia on ollut liki 300, kuinka suuri osa näistä on ollut vääriä hälytyksiä? "Suuri osa on vääriä hälytyksiä. Käytännössä erilaisia leikkiuhkauksia ja vastaavia, jotka ovat vaarallisia tai kiusallisia asioita."

Miten yleistä tällaiset Saarisen tarinan kaltaiset väärät syytteet ovat? "Kyllä niitä varmasti tulee, kuten kaikessa esitutkinnassa tapahtuu. Se kuuluu luonteeseen. Kaikki jutut täytyy tutkia tiettyyn pisteeseen saakka. Tärkeintä olisi, että nuoret ymmärtäisivät, ettei näiden asioiden kanssa voi leikkiä."

Ja rangaistus tulee myös siitä, jos levittää tällaisia huhuja, eikö niin? "Kyllä, jos aiheetta levittää huhua." Ja yhtä lailla on rangaistava teko, jos jättää ilmoittamatta tällaisen rikoksen, jos sen valmistelu on tiedossa. Minkälainen ristiriita tässä on? "En tiedä onko siinä ristiriitaa, kaikkia huhuja ei tarvitse poliisille kertoa, mutta jos kokee vakavan tapahtuman olevan teon alla, niin sillon siitä pitäisi poliisille kertoa. Tämä on tärkeä aihe sinänsä kaiken kaikkiaan, että millä voitaisiin estää turhat prosessit. Kun tällainen nollatoleranssilinja valitaan, joka mielestäni on oikea linja, niin silloin väkisin tulee tapauksia joiden ei olisi tarvinnut mennä niin pitkälle. Toinen vaihtoehto on että jos poliisi ei puuttuisi ja jotain tapahtuisi, sitä riskiä poliisi ei voi ottaa."

(Referaatissa olevat lainaukset eivät ole sanasta sanaan kirjoitettuja ja joitakin kommentteja on lyhennelty.)

Kirje Samuli Saarisen koulusta, josta luettiin osia myös Ajankohtaisen kakkosen jutussa:

Oppilaiden huoltajille tiedoksi

Koulussamme on kuluneen viikon aikana levinnyt huhu, että perjantaina 7.11. eli Jokelan kouluammuskelun vuosipäivänä koulussamme "tapahtuu jotakin". Monet oppilaat ja oppilaiden huoltajat ovat ilmaisseet asiasta huolestuneisuutensa.

Asia tuli tietooni keskiviikkoaamuna 5.11. Heti tiedon saatuani kutsuin useita koulun oppilaita kertomaan asiasta sen, mitä he ovat itse omakohtaisest kuulleet. Minulle esitettyjen samansisältöisten kertomusten mukaan eräs koulun oppilas oli puhellut koulun käytävällä maanantaina 3.11. välitunnin aikana kouluammuskelusta, erilaisista aseista ja tulevasta perjantaista sanoen siihen tyyliin, että tilanteessa paikalla olleet olivat huolestuneet siitä, että 7.11. mahdollisesti "tapahtuisi jotakin". Paikalla olleet oppilaat olivat kertomansa mukaan myös saaneet sellaisen käsityksen, että asiasta puhunut henilö olisi itse suunnitellut jotain "tapahtuvaksi".

Kuultuani oppilaita olin yhteydessä Poliisiin. Poliisi totesi, että asia pitää ottaa vakavasti ja selvittää kiireellisesti. Poliisi tutki tapauksen ja kuuli asianosaisia. Tutkinnanjohtaja komisario Timo Välimäki totesi, että asiassa ei ole tapahtunut mitään rikosta tai rikokseen viittaavaa, eikä asia anna aihetta poliisitoimiin.

Näin ollen asia on koulun ja poliisin toimesta selvitetty loppuun ja koulutyö jatkuu normaalisti.

Ruovedellä 6.11.2008

OIKEUTTA KOULUKIUSATUILLE !