sunnuntai 18. heinäkuuta 2010

Pituudella on merkitystä

Henry Laasanen julkaisi Uuden Suomen blogissaan tekstin pituuden ja tulojen merkityksestä nettideittailussa. Laasanen kirjoittaa loppukommentiksi:
Mitä tästä opimme? Emme juuri mitään, sillä tulokset vahvistavat sitä, minkä tiesimme jo ennestäänkin.
Ketä Laasanen mahtaa ”meillä” tarkoittaa ? Luultavasti muita miesasiamiehiä, koska muut ihmiset (varsinkin tytöt ja naiset) ovat koko ikäni koettaneet vakuuttaa, että pituus ei merkitse mitään. Tietysti olin jo lastentarhaiässä huomannut että se todellakin merkitsee. Silti asiasta on lähinnä vaiettu tai lässytetty jotain typerää tyttöjen jumalaisesta oikeudenmukaisuudesta poikaystävän valinnassa. Ja lässytettäisiin yhä, mikäli vaikenemiselta jotain kuulisi.

Viime aikoina on kuitenkin tapahtunut käänne parempaan. Telkusta on tullut kaksi lyhyistä miehistä kertovaa dokumenttia: Ykkösdokumentti Koolla on väliä ? ja Tosipaikkadokkari Lyhyet vihaiset miehet.

Yhtä aikaa sekä pituusjakauman että tulojakauman väärässä päässä, sosiaalisesti kömpelönä ja kokemattomana, ei ole mukavaa olla. Lyhyys johti koulukiusaamiseen, kiusaaminen psykiatriseen hoitoon, hoito mielenterveysongelmiin, mielenterveysongelmat työkyvyttömyyteen, ja työkyvyttömyys köyhyyteen.

Thanks for nada, bitches !

8 kommenttia:

Tomaz kirjoitti...

Hyvä kirjoitus.

"Silti asiasta on lähinnä vaiettu tai lässytetty jotain typerää tyttöjen jumalaisesta oikeudenmukaisuudesta poikaystävän valinnassa."

Tässä kiteytyy oleellinen viisaus.

Nynny Nyhverö kirjoitti...

Panu Höglundin tekstit ovat innoituksen lähteenä kirjoituksiini. Hän on kirjoittanut paljon sekä kiusaamisesta että syrjäytymisestä pariutumismarkkinoilta. Ja tyttöjen oikeudenmukaisuudesta :

"Pohjimmiltaan jokainen nuori nainen tuntee häpykielensä hyppäävän riemusta, kun vahva, fyysisyyttään säteilevä mies lyö heikompansa pään pirstoiksi tiiliseinään - tyttö vain ei voi myöntää sitä ääneen, koska tyttönä hänen kuuluu teeskennellä olevansa lempeä, hellä ja heikkojen puolella. Hänen emättimensä, se ruumiinosa, jolla hän todellisuudessa ajattelee, tietää asian kuitenkin aivoja paremmin." http://plaza.fi/ajassa/kolinaa-panuhuoneesta/nuorten-miesten-vakivaltainen-maailma

Unknown kirjoitti...

"Silti asiasta on lähinnä vaiettu tai lässytetty jotain typerää tyttöjen jumalaisesta oikeudenmukaisuudesta poikaystävän valinnassa."

Tuota, kuka kumma tuollaisia on puhunut, eihän tytöt ja naiset tietenkään ole mitään jumalaisen oikeudenmukaisia parivalinnassa sen kummemmin kuin pojatkaan tai siis ihmiset yleensä. Yksilöinä toiset ovat "kranttuja" enemmän ja toiset suhtautuvat muulla lailla. Väittäisin aika usean naisen suhtautuvan niin, että mies saisi olla about naisen itsensä pituinen vähintään. Lyhyt mies löytää siis seuraa tod.näk. lyhyiden ja sirojen naisten joukosta. Moni nainen myös toivonnee että miehellä olisi sen verran raamia, ettei nainen itse kokisi itseään ihan "justiinaksi". Kaikenlaisia poikkeuksia löytyy monenlaista. Isoa ja komeaa rakastajaa naiset huutelee monesti satunnaiseen sexiin samaan tyyliin kuin monet miehet huutelevat kuoreltaan (klassisesti)hyvännäköisten naisten perään(?) Pitemmässä parisuhteessa on taas kokonaisuus tärkeää, eli sikäli joo,. Kyllä lyhyys karsinnee joitain naisia pois vaihtoehdoista, tosiaan varmaan niin, mutta eihän siinä hätää(?, sillä onhan pieniä naisia paljon. Vai mitä?

Nynny Nyhverö kirjoitti...

Meille pojille on aina iskostettu ajatusta, että tytöt ovat kaikin puolin ylivertaisia meihin verrattuna. Jotkut ovat sanoneet sen suoraan, toiset vihjaillen ja kierrellen, ja joidenkin käyttäytymistä seuraamalla on voinut asian päätellä. Naisten nostaminen jalustalle on enemmänkin maan tapa kuin yksittäisten ihmisten puhetta. Laasanen kirjoitti: Feministinen bias on usein läsnä. Biasta voi olla vaikea huomata, ellei sitä erikseen osoiteta.

Olen todennut saman, eli naiset haluavat mieluiten itseään pitemmän miehen. Luin jostain tilaston pariskuntien pituudesta. En muista mistä, enkä tarkkaa lukua, mutta pareja joissa mies on lyhyempi taisi olla vain muutama prosentti tai vieläkin vähemmän. Joka tapauksessa niitä oli tosi vähän.

Eräässä tutkimuksessa naisille näytettiin photoshopattuja kuvia miehen kasvoista. Kuvia oli koko skaala feminiinisistä maskuliinisiin. Naisia pyydettiin valitsemaan kasvoista miellyttävin. Mielenkiintoista oli, että naiset valitsivat erilaisen kuvan kuukautiskierron eri vaiheissa, maskuliinisen lisääntymisajan lähestyessä ja pehmeämmän muulloin. On olemassa biologinen perusta sille, että yhden yön juttuun valitaan kova mahtisonni ja pitkäaikaiseen suhteeseen pehmeä nallekarhu.

Todisteet osoittavat, että lyhyen miehen on löydettävä kumppani pienten naisten joukosta. Mutta kilpailu pienistä naisista on todella, todella kovaa, koska heistä kilpailevat kaikki miehet, eivät vain lyhyet. Ja kukaan näistä harvoista sopivan kokoisista naisista ei todellakaan huoli itselleen alhaisimman statuksen miestä.

Minua ei haittaisi yhtään vaikka nainen olisi pitempi, tai vaikka ylipainoinen.

Nynny Nyhverö kirjoitti...

Pistetään tähän vielä kommenttini Laasasen blogiin:

Minua on useasti yritetty lohduttaa kertomalla lyhyistä miehistä, jotka ovat menestyneet. Mutta… ei se paljoa minua auta, että joku muu on menestynyt. Yhtä hyödyllistä olisi kertoa syöpään kuolevalle, että suurin osa ihmisistä ei koskaan sairastu syöpään. Tai leipäjonossa kertoa köyhälle että Suomessa on tuhansia miljonäärejä joilla on samanväriset hiukset kuin hänellä. Minä en pysty mitenkään samaistumaan menestyneisiin miehiin. Minulla ja jollain huippumuusikolla ei ole muuta yhteistä kuin sukupuoli ja kuuluminen pituusjakauman väärään päähän.

Onneksi tämä samaistuminen ei toimi myöskään toiseen suuntaan. Ne miehet, joissa on eniten samoja ominaisuuksia kuin minussa, ovat sitten todellisia suurmiehiä: Adolf Hitler (lyhyt, pitää enemmän koirista kuin ihmisistä, kasvissyöjä), Pekka-Eric Auvinen (koulukiusattu, epäonnistunut naisasioissa), Eric Harris (loser, omega-male) jne.

Anonyymi kirjoitti...

Olen nainen ja vaikka kulkisin alasti kadulla, ei se miehiä kiinnosta. Blogi on hyvä, mutta terä puuttuu siitä, Nynny ei ole vielä huomannut, ettei tästä kiusaamisasetelmasta hyödy loppupeleissä juuri kukaan.

Anonyymi kirjoitti...

Tuli tässä mieleen 3 yleistä ryhmää, jotka mielestäni vähättelevät kaikista eniten kiusaamista ja väkivaltaa kouluissa. Näitä ryhmiä on niin tavallisissa kansalaisissa kuin ns.virallisissa asiantuntijoissa ja lastensuojelualan ammattilaisissa.

1. Suvaitsemattomat väärinajattelijat

He ovat sitä mieltä, että vika on kouluväkivallan uhrissa, koska heidän mielestään kouluväkivallan uhrissa on silloin aina jotain vikaa, jos häntä ei hyväksytä.

2. Anarkotyrannian kannattajat

He ovat sitä mieltä, että vika on uhrissa, koska hän ei osaa tai uskalla puolustautua oikein. Armoa uhria kohtaan he eivät tunne edes siinä tilanteessa, vaikka 2 metrinen ja 100 kiloinen henkilö hyökkäisi 1,60 senttisen ja 50 kiloisen kimppuun.

3. Hälläväliätyypit

He sulkevat kokonaan korvansa ja silmänsä kouluväkivallalta sanomalla, että "kiusaaminen on vain lasten leikkiä" tai "en mä ole mitään huomannut" tai "ei sille mitään voi" tai "asia ei kuulu meille" tai ei reagoida mitenkään.

Nynny Nyhverö kirjoitti...

Joo, tuossa on asiaa.