Kyräily koulumurhien jälkeen

Turun Sanomat, Tuomas Rimpiläinen 15.4.2010

Kiristynyt ilmapiiri näkyy lähes kaikissa kyselytutkimuksen vastauksissa

Kyräily alkoi koulumurhien jälkeen nopeasti Jokelassa ja Kauhajoella

Ensin tuli shokki, joka levisi Jokelasta koko yhteiskuntaan. Sitä seurasi mittavan kriisiarmeijan valjastaminen auttamaan Jokelan lapsia, nuoria ja aikuisia. Kirkon ovet olivat auki, ja puhuttiin paljon yhteisöllisyydestä. Järkytyksestä huolimatta Jokelassa vallitsi hyvä henki: me selviämme tästä yhdessä. Kun uusi shokki iski Kauhajoella, Jokelassa oli jo siirrytty kriisin toiseen vaiheeseen, joka tulisi pian myös Kauhajoelle. Turun yliopiston taloussosiologian professorin Pekka Räsäsen mukaan se vaihe on kielteinen ja paljon pidempi kuin alun yhteisöllisyys. - Tapahtumat näyttävät hyvin selvästi nostaneen esiin vastakkainasetteluja: riidellään kotiintuloajoista ja siitä, kenen seurassa saa olla, Räsänen selittää. Turun yliopiston sosiologian laitos tutkii kouluampumisten vaikutusta sosiaalisiin suhteiisiin Jokelassa ja Kauhajoella. Molempiin yhteisöihin on lähetetty kahteen otteeseen kyselykirje 700 ihmiselle, jotka on valittu edustamaan väestöpohjaa kattavasti väestörekisterin avulla.

Hyvääkin kontrollia on

Räsäsen mukaan kiristynyt ilmapiiri näkyy selvästi kyselytutkimuksessa. Erityisen selvästi nousee esiin vanhempien ja lasten kiristyneet välit, mikä näkyy lähes kaikissa tutkimukseen liittyvissä haastatteluissa. Vanhemmat ovat lisänneet lastensa kontrollointia, ja se aiheuttaa kitkaa. Kontrollin lisääminen kuulostaa Helsingin yliopiston lastenpsykiatrian professorista Mauri Marttusesta normaalilta vanhemman reaktiolta. - Se että vanhemmat haluavat tietää, missä lapset ovat, on sinänsä ihan hyvä asia. Mutta se ei varmaankaan voi mennä niin, että nuorille tulee vain määräyksiä. Nuorten kanssa pitää päästä sopimuksiin niin, että he myös ymmärtävät, mihin ne perustuvat, Marttunen sanoo.

Apua Yhdysvalloista

Tutkimusryhmään kuuluvat johtaja Räsänen, sosiaalipsykologian dosentti Atte Oksanen Tampereelta sekä kaksi väitöskirjantekijää. Ryhmä tekee yhteistyötä kenenpä muun kuin Yhdysvaltojen Virginia Tech -yliopiston kanssa. Yhdysvalloissa koulusurmia on tapahtunut kymmeniä; Virginia Tech koki omansa keväällä 2008. Räsäsen mukaan Yhdysvalloissa alun me-henki on joukkomurhan kokeneissa yhteisöissä kestänyt kauemmin kuin Suomessa. Se selittyy kulttuurieroilla, sillä Yhdysvaltain pikkupaikkakunnilla on totuttu olemaan yhdessä. Ja koulusurmathan tapahtuvat usein pienemmillä paikkakunnilla. - Yksi looginen selitys on se, että isommalla paikkakunnalla erilainen hieman syrjäytynyt nuori löytää helpommin oman ryhmänsä. Pienellä paikkakunnalla syrjäytyminen voi olla totaalista, Räsänen arvioi.

Yhteisöllisyys on hukassa

Tutkimusryhmä on havainnut myös sen, että suhtautuminen erilaisuuteen on muuttunut. - Nuorten kesken tällaisia ennen nörtteinä pidettyjä kavereita on alettu pitää mahdollisina kouluampujina, Räsänen sanoo. - Tämä kuulostaa kauhean huolestuttavalta, koska eihän se näin kuitenkaan mene, Marttunen kommentoi. Kyselyn vastauksista käy ilmi, että vanhemmat pitävät hyvin suurena syynä tapahtumiin internetiä. Näyttää siltä, että kyseessä on oikean ilmiön väärä pää. Kyselyvastaukset nimittäin tukevat sitä olettamusta, että perinteinen yhteisöllisyys on vähentynyt. Se on yhteistä ateriointia ja television katsomista. Juuri sitä Stakeskin korosti toimintaohjeissaan Kauhajoen jälkipuinneissa syksyllä 2008: "Perheen omat tutut rutiinit tuovat turvallisuuden tunnetta: elämä jatkuu."

Pari poimintaa tekstistä:

Se että vanhemmat haluavat tietää, missä lapset ovat, on sinänsä ihan hyvä asia

Ei perhana ? Vasta joukkomurha saa vanhemmat ottamaan vastuuta kakaroistaan ? Vanhempien kuuluu tietää missä kakarat ovat, koska vanhemmat ovat vastuussa kakaroistaan ja niiden tekemisistä. Jos vanhemmat olisivat pitäneet kakaransa erossa Pekka-Ericistä ja Matista, ei näitä murhenäytelmiä olisi koskaan edes tapahtunut, ja pojat, kuten myös heidän uhrit, eläisivät vielä, ehkä jopa onnellista normaalia elämää.

Nuorten kesken tällaisia ennen nörtteinä pidettyjä kavereita on alettu pitää mahdollisina kouluampujina

Onneksi en ole enää koulussa. Minua varmasti pidettäisiin potentiaalisena kouluampujana. Toisaalta nyt kiusaajat ovat vaihtuneet koulukakaroista poliiseiksi.

Isommalla paikkakunnalla erilainen hieman syrjäytynyt nuori löytää helpommin oman ryhmänsä

Niinpä. Isossa kaupungissa kiusaaminen ei kohdistunut vain minuun, vaan myös kavereihini.

Vanhemmat pitävät hyvin suurena syynä tapahtumiin internetiä

 Joo, pistetään listaan vielä rock-musiikki, toimintaleffat ja tietokonepelit, niin saadaan syylliset kiikkiin ja töpselit vedettyä irti näistä helvetinkoneista. Sitten eivät erilaiset hieman syrjäytyneet nuoret ainakaan löydä toisiaan ja suunnittele yhdessä joukkomurhia kun weppikaapelit on katkaistu. Vuonna 1918 suomalaisia kuoli kuin kärpäsiä, mutta miten väkivalta oli mahdollista ilman internettiä ?

Pidän kouluammuskeluja kuitenkin hyvänä asiana, koska ne rikkoivat kansan valheellisen turvallisuudentunteen. Uhreiksi valitettavasti joutuivat väärät, siis syyttömät sivulliset koululaiset, joilla oli elämä vielä edessään. Ei tämä maa mikään lintukoto ole. Täällä tapahtuu paljon pahaa. Uhreina ovat useimmiten hyvät ihmiset. Hyvät ihmiset ajautuvat myös epätoivoisiin tekoihin pitkäaikaisen ja vakavan piinaamisen seurauksena.

Seuraavaa joukkomurhaa odotellessa...

OIKEUTTA KOULUKIUSATUILLE !