perjantai 27. syyskuuta 2013

Valopilkku - vertaistukea ja vertaistukiohjaajakoulutusta


Valopilkku tarjoaa vertaistukea, keskusteluapua sekä tietoa kiusaamisen vaikutuksista lapseen ja perheeseen.

Kolmevuotisen hankkeen tarkoituksena on muodostaa tukiverkosto, jonka kotipaikkana on Lahden alue. Toimintamme perusajatuksena on käsi-kädessä toimiminen, yhteyksien rakentaminen ja kiusattujen lasten vanhemmille äänikanavan muodostaminen.

* * * * *

VERTAISTUKIOHJAAJA-KOULUTUS KÄYNNISTYY VIIKOLLA 44 HARJULASSA

Koulutuksessa on lähiopetusjaksoja muutamana lauantaina ja arki-iltana. Koulutus on ainutlaatuinen Suomessa jakaen tieto-taitoa ja kokemusta kiusaamisesta toipumiseen. Opintoja on 46 tuntia, joista 29 tuntia lähiopetusta. Koulutus antaa valmiudet toimia vapaaehtoisena vertaistukiohjaajana kiusaamisesta toipuville. Koulutus soveltuu ammattilaisille, opiskelijoille, omakohtaisen kiusaamiskokemuksen omaaville sekä muille asiasta kiinnostuneille. Koulutusajat: Maanantai 28.10 klo 17-20 Juniorikabinetti 2 krs., Lauantai 2.11 klo 10-16 Takkahuone 1 krs., Keskiviikko 6.11 klo 17-20 Juniorikabinetti, Lauantai 9.11 klo 10-16 Takkahuone, Keskiviikko 13.11 klo 17-20 Juniorikabinetti, Keskiviikko 20.11 klo 18-20 Juniorikabinetti, Lauantai 30.11 klo 10-16 Takkahuone ILMOITTAUDUTHAN MEILLE PIAN, KOSKA PAIKKOJA ON RAJOITETUSTI!

On pakko jättää koulutus väliin. Täältä Turusta asti ei kannata sinne lähteä. Seitsemän kertaa kuusi tuntia suolaisen hintaisessa junassa ei houkuttele. Mutta.

Hyviä uutisia ! Valopilkku lupasi suunnitella ensi kevääksi koulutuksen, tiivistettynä yhteen viikonloppuun. Lisätietoja kevään koulutuksesta pitäisi tulla tammi-helmikuussa.

* * * * *

Tein ohjesivulle pienen muutoksen. Nostin Feeniks-koulun ohjelistan kärkipäähän.

Linkkisivulla on uusia linkkejä. Esimerkiksi MGTOW-asiasta kirjoittaa suomeksi jo kaksi blogia. Uuden blogin nimi on Satunnainen mies.

lauantai 21. syyskuuta 2013

Kouluterveyskysely 2013: Koulukiusaaminen vähentynyt


Ilta-Sanomat: Hyviä uutisia ! Näin paljon koulukiusaaminen on vähentynyt:

Kiusaaminen on vihdoinkin lähtenyt laskuun. Kymmenen viime vuoden ajan noin 10% oppilaista on joutunut koulukiusatuksi. Kiusattujen määrää ei aiemmin ole saatu juurikaan pienentymään, vaikka koulukiusaamisen kitkemiseksi on tehty paljon työtä. Nyt hyvä työ on alkanut tuottaa tulosta.

Uusimman Kouluterveyskyselyn mukaan lukiolaisista vain 1% on joutunut kiusatuksi, ammatillisissa oppilaitoksissa kiusattuja on 4 % ja peruskouluissa noin 7%.

Väärin meni. Ylläolevat luvut eivät kerro kouluväkivallan uhrien kokonaismäärästä. Ne kertovat vähintään kerran viikossa kouluväkivallan uhriksi joutuneiden määrästä. Taulukossa tosiaan näkyy lievää laskua viime vuosien ajalta. Peruskoulussa toistuvasti kiusattujen poikien osuus on pudonnut kymmenestä prosentista kahdeksaan, tyttöjen osuus seitsemästä kuuteen prosenttiin. Laskua alkoi tapahtua KiVa Koulun levitessä Suomen kouluihin. Näkyykö tuloksissa siis KiVa Koulun vaikutus, vai johtuuko lasku muista syistä ? Riemuun ei vähäisen laskun takia ole syytä, katsokaa vaikka allaolevia lukuja.

Katsotaan mitä Excel-taulukko sanoo lukumääristä. THL päivittää uusimmat tulokset taulukoihin myöhemmin, joten nämä luvut ovat vuosilta 2010/2011.

Vähintään kerran viikossa kiusatut:

Peruskoulu, pojat: 9 %
Peruskoulu, tytöt: 7 %
Amis, pojat: 6 %
Amis, tytöt: 3 %
Lukio, pojat: 2 %
Lukio, tytöt: 1 %

Kiusatut yhteensä:

Peruskoulu, pojat: 39 %
Peruskoulu, tytöt: 32 %
Amis, pojat: 26 %
Amis, tytöt: 18 %
Lukio, pojat: 14 %
Lukio, tytöt: 11 %

Vähintään kerran viikossa kiusanneet:

Peruskoulu, pojat: 11 %
Peruskoulu, tytöt: 3 %
Amis, pojat: 7 %
Amis, tytöt: 2 %
Lukio, pojat: 3 %
Lukio, tytöt: 0 %

Kiusaajat yhteensä:

Peruskoulu, pojat: 52 %
Peruskoulu, tytöt: 30 %
Amis, pojat: 37 %
Amis, tytöt: 20 %
Lukio, pojat: 21 %
Lukio, tytöt: 10 %

Kiusaamismuodot peruskoulussa: Jos sinua on kiusattu tai olet osallistunut muiden oppilaiden kiusaamiseen tämän LUKUKAUDEN aikana, miten se on tapahtunut ?

Nimitelty ilkeästi, tehty naurunalaiseksi tai kiusoiteltu loukkaavasti: pojat 47 %, tytöt 39 %

Jätetty huomiotta tai kaveriporukan ulkopuolelle: pojat 24 %, tytöt 33 %

Lyöty, potkittu tai tönitty: pojat 20 %, tytöt 6 %

Levitetty valheita toisille oppilaille loukkaamistarkoituksessa: pojat 17 %, tytöt 21 %

Viety rahaa tai tavaraa tai rikottu tavaroita: pojat 8 %, tytöt 6 %

Uhkailtu tai pakotettu tekemään asioita vastentahtoisesti: pojat 6 %, tytöt 3 %

Loukattu kännykän tai internetin kautta; viestit, soitot tai kuvat: pojat 9 %, tytöt 11 %

Jollakin muulla tavalla: pojat 18 %, tytöt 15 %

Paljon huomiota herättäneen cyberkiusaamisen suhteellisen vähäinen osuus hämmästyttää. Tulokset näyttävät, ettei kouluväkivalta olekaan siirtynyt enimmäkseen nettiin, vaan vahingoittaminen tapahtuu yhä perinteisillä keinoilla.

Kiusaajien suuri määrä yllättää. Ei siksi, että heitä on niin paljon, vaan siksi, että niin moni myöntää kiusanneensa.

Kouluterveyskysely antaa synkän mutta realistisen kuvan lasten ja nuorten maailmasta.

* * * * *

Janne J. M. Muhonen: Heikoimpien polkemisella ei ole mitään rajaa !

Takkirauta: Koulukiusaamisen alhaisin muoto

keskiviikko 11. syyskuuta 2013

Syrjäytetyt nuoret, Kokoomusnuoret ja Suomi vuonna 2022


A-studio: Talk (esitetty 5.9.2013)

Onks pakko tehdä töitä ? Vieraina yrittäjäneuvos Riitta Antinmäki, kokoomusnuorten pj. Susanna Koski, Suomen Lukiolaisten Liiton Improbatur-lehden päätoimittaja Robert Sundman ja opiskeluun valmentavaa koulutusta suorittava Linda-Maria Roine.

Faktat nuorten syrjäytymisen syistä saivat jäädä jyrkkien mielipiteiden yliajamiksi, kun kaksi kovia arvoja edustavaa naista saivat suunsa auki A-studiossa. Yrittäjäneuvos näki syrjäytyneet nuoret vain laiskoina, jotka tarvitsevat potkun persuksiin, niin jopas ura urkenee. Kokoomusnuorten puheenjohtaja näki myös syrjäytyneet nuoret vain laiskoina. Hän tarjosi lääkkeeksi sosiaaliturvan leikkaamista, niin jopas ura urkenee.

Keskustelijoiden valinta oli epäreilu; kaksi telaketjuporvaria vastaan kaksi nuorta. Ehkä ohjelman tekijät halusivat lisätä ohjelman viihdearvoa luomalla jyrkän vastakkainasettelun keskustelijoiden välille. Olisin kaivannut keskusteluun syrjäytymisen asiantuntijaa tukemaan nuorten näkemyksiä. Sanavalmis räppäri Linda-Maria Roine pärjäsi kyllä hyvin ylivoiman edessä. Hän laukoi karuja totuuksia. Vaan eipä se kovien arvojen naisia hetkauttanut. Ei yhtään. Vanhat, jo monta kertaa vääriksi todistetut käsitykset ja mielipiteet syrjäytymisestä istuvat yhä sitkeässä suomalaisten jääräpäiden ahtaissa mielissä.

Suurten ikäluokkien aikoina työ palkitsi tekijänsä. Yrittäjäneuvos on henkisesti juuttunut kadonneeseen maailmaan, ”vanhaan hyvään aikaan.” Maailma on muuttunut. Yhteiskunta on mädätetty sisältäpäin, kiitos kulttuurimarxismille ja feminismille. Jäljelle on jäänyt kovien arvojen kilpailuyhteiskunta. Kilpailemme koulutuksesta, työpaikoista, parisuhteista, lähes kaikesta. Etuoikeutettujen ei tarvitse kilpailla. Heille tarjoillaan hopealautaselta. Muut kilpalevat, tai ne kilpailevat ketkä siihen pystyvät. Häviäjät jätetään yhteiskunnan ulkopuolelle. Palkinnot ovat suuret, tappiot vielä suuremmat. Pää sekaisin psyykenlääkkeistä, paskatyö ei palkitse, käteen jää hyvinvoinnin sijasta armoton vitutus. Suuret ikäluokat eivät koskaan tule sitä tajuamaan, kun iso osa nuoremmistakaan ei sitä tiedosta. Vielä. Onneksi heräämisiä tapahtuu jatkuvasti.

A-studion lähetyksestä ei ehtinyt kauaa kulua, kun sama Kokoomusnuorten puheenjohtaja ylitti uutiskynnyksen kovaa ja korkealta, vai pitäisikö sanoa kaukaa äärioikealta: Kokoomusnuorten talouslääkkeet:

Säästöjä tulisi vaikkapa siitä, kun päihdeongelmaisten tuet muutettaisiin ruokakupongeiksi.

Saanen tässä välissä huomauttaa, että ”Suomen vihatuin nainen” -titteli on tältä vuodelta vielä jakamatta. Aatesisko Piia-Noora Kauppi ansaitsi tittelin aikoinaan möläyttelemällä vastaavanlaisia ajatuksia toimeentulosta:

Yhteiskunnan kuuluu turvata minimi, mutta ei sellaista elämää, jossa viihtyy ja nauttii ja pystyy puhumaan kännykkään ja käymään elokuvissa.

Mutta asiaan. Ylläolevat kaksi lainausta paljastavat mitä Kokoomusnuoret todella haluavat. Kokoomus-Suomessa vuonna 2022 sosiaaliturvaa ei jaettaisi rahana, jonka tuensaaja voi itsenäisesti käyttää, vaan valtio päättäisi kaikesta mitä tuensaajalla olisi oikeus hankkia. Mitä jos unohdetaan kupongit ja laitetaan kurjat suoraan telttaleireille kauas korpeen, piiloon hyvien kansalaisten katseilta ? Ruokaa ja tarvikkeita tarvitsisi jakaa vain minimi hengissäpysymiseen. Ruoka ja tarvikkeet olisi valittu kolmannen valtakunnan keskitysleirien huollosta vastanneiden viranomaisten suurella viisaudella. Toki ylellisyystarvikkeitakin olisi leiriläisten käytössä: Leirin puhelimella voisi soittaa vain yhteen numeroon; työvoimatoimistoon, ja tietokoneella pääsisi vain yhteen nettiosoitteeseen; työvoimatoimistoon. Hei oikeesti, mitä muuta me kurjat laiskat paskat tarvitaan ? Ei meidän tarvitse nauttia elämästä, kunhan pysytään hengissä ! Tai unohdetaan samantien kaikkien muiden kuin sataprosenttisesti työelämässä mukana olevien elättäminen ja lähetetään tarpeeton ihmismassa ruokatehtaalle raaka-aineeksi.

Kauanko me syrjäytetyt kestämme katsoa vierestä etuoikeutettujen mässäilyä materiaalisilla ja henkisillä nautinnoilla, tarpeiden tyydytyksellä, joita me emme ikinä tule kokemaan, kun samalla etuoikeutetut halveksivat meitä, syyttävät meitä, ja pakottavat meitä kiristämään vöitämme ja ajavat meitä yhä syvemmälle epätoivon ja henkisen tyhjyyden kuiluun ? Mitä etuoikeutetuille, mitä koko yhteiskunnalle tulee tapahtumaan, kun tarpeeksi moni syrjäytetty tajuaa ettei menetettävää ole, ja päästää patoutuneen raivonsa irti ?

Hyvä sosiaaliturva turvaa yhteiskuntarauhaa. Joten huomio Kokoomusnuoret, libertaarit, aynrandilaiset, sosiaalidarvinistit ynnä muut, siitä vaan leikkaamaan.

tiistai 3. syyskuuta 2013

Armoton vitutus


Partakäkipaholainen: Lastasi saattaa vituttaa

Hänet herätetään kiireeseen kesken unien. Unikaveri kainalossa pieni ihminen yrittää käsitellä kuulemaansa. Kuuleminen on vaikeaa sillä isompi ihminen loikkii kireästi huoneesta toiseen: ”ylös nyt... kiire... syö... kohta kyllä myöhästytään... vaatteet päälle nyt... äiti myöhästyy... isi myöhästyy... tädit suuttuu”. Pienet luomet ovat liian raskaat. Ne haluavat vielä painua kiinni. Lisää kehotuksia ja lopulta isot kädet nostavat pienen ihmisen lämpimästä sängystä kylmälle lattialle. Pääsee itku.

perjantai 10. toukokuuta 2013

Kansalaisaloite koulukiusaamista vastaan


Kansalaisaloite.fi: Adressi Koulukiusaamista Vastaan

Kannatusilmoituksia kerätään 1.11.2013 asti.


* * * * *


Blogi pitää kesätaukoa. Jatkan kirjoittelua elokuun loppupuolella.

Morjes !

lauantai 13. huhtikuuta 2013

Yhteenveto Alppilan tapauksesta


Sähköpostia blogin lukijalta:

Mitä mieltä olet tästä ? Mun mielestäni homma menee aina vaan naurettavammaksi. Tuo ihme nössöily pitäisi saada loppumaan. Häirikköjen ei pidä antaa hyppiä opettajien silmille. Mitenköhän tuon tyypin muka olisi muuten saanut poistumaan kuin käyttämällä voimaa ? Ei mitenkään. Sälli olisi vain nauranut päin naamaa.

Tuntuu että kaikessa, varsinkin koulussa, ollaan menossa enemmän ja enemmän sellaiseen suuntaan, että mihinkään ei saa puuttua. Millaisen viestin tämä lähettää lapsille ? Tuollainen vaan pahentaa sitä mitä sinä olet kutsunut vankilahierarkiaksi. Lakia ja järjestystä ei ole, ja niitäkin jotka yrittävät sitä ylläpitää, rangaistaan. Isoimmat ja häijyimmät lapset hallitsevat.

Miten opettajien sitten halutaan reagoivan ? Ilmeisesti ainoa sallittu tapa on vain uhriutua. EI pidä puuttua mihinkään, ainoastaan voivotella kun kukaan ei piittaa enää mistään, eikä mihinkään tavoitteisiin päästä kun pitää antaa kurittomien kakaroiden vetää omaa showtaan. Tulee mieleen tämä kohtaus elokuvasta Demolition Man. "We are police officers ! We aren't trained to handle this kind of violence !"

Alppilan tapaus herättää keskustelua koulujen rauhattomuudesta.

Europarlamentaarikko Hannu Takkula kommentoi Iltalehdelle:

Takkula kertoo järjestäneensä useille kansainvälisille kasvatusalan tuntijoille vierailuja suomalaisissa kouluissa. Takkulan mukaan vieraat ovat järjestään ihmetelleet, miten heikot sosiaalisen käyttäytymisen taidot suomalaisilla oppilailla on muuten hyvin toimivissa kouluissaan.

- Vastaavaa käyttäytymistä ei suvaittaisi millään työpaikalla. Koulun on voitava myös käytännössä totuttaa oppilaat yhteiskunnan toimintakulttuuriin. Koulussa ei voi toimia toisin kuin yhteiskunnassa yleisesti.

- Jos koulunkäyntiä johtavat aikuiset ovat kädettömiä häirikköoppilaan asiattoman käyttäytymisen edessä, se aiheuttaa kaikille oppilaille erittäin suuren turvattomuuden.

Kansanedustaja Tom Packalen: Opettajalla pitää olla oikeus turvata oppilaille turvallinen koulu

Vaikuttaa siltä, että meillä on tärkeissä asemissa joukko hurskastelijoita. Ihmisiä, joille häiriköiden ja kiusaajien suojelu kurinpidolta on tärkeämpää kuin muiden lasten hyvinvointi.

Kenkää saanut opettaja toimi mielestäni esimerkillisesti, jos lehtitiedot tilanteesta pitävä paikkansa. Uskon, että suurin osa koululaisista ja heidän vanhemmistaan on kanssani samaa mieltä. Myös kilteille oppilaille on annettava mahdollisuus turvalliseen opiskeluun.

Kouluturvaa järkevästi suojelevan opettajan potkut on viesti, että häiriköt voivat hyppiä pöydille ja kiusata muita oppilaita ja opettajia eikä heitä saa laittaa kuriin.

Opettajan puolesta kerättävän adressin on allekirjoittanut yli 200000 ihmistä.

Vastakkaisia näkemyksiä edustaa esimerkiksi kirjoitus Ei todellakaan sankariopettaja-ainesta:

Minusta opettaja A. Korhoselle irvinyt oppilas osoitti tässä kohtaa varsin tervettä suhtautumista puolustamalla kaveriaan opettaja A. Korhosen mielivaltaa vastaan. Sarkasmin käyttö oli tilanteessa varsin ymmärrettävä ja älykäskin veto.

Miksi kouluissa häiriköidään ja miten häiriköinti lopetetaan ? Annetaanko opettajille lisää kurinpito-oikeuksia, vai lisätäänkö lasten asennekasvatusta ? Vai onko vika itse järjestelmässä, pakkolaitoksessa, lasten vankilassa ?

Takkirauta: Alppilan koulusokora

Ja tämä on asia, jota aikuiset eivät ymmärrä. He eivät ymmärrä, että koulu on lasten vankila ja että suurin osa lapsista todellakin suhtautuu kouluun kuin vankilaan - ja myös opettajiin kuin pamppuihin. Aikuiset näkevät vain koulun "virallisen" hierarkian, joka muotoutuu arvosanojen ja koenumeroiden kautta. He eivät näe koulua samalla tavoin kuin mitä lapset näkevät. He eivät näe, että lapset kokevat opettajat vihollisikseen ja kiduttajikseen.

Potkujen taustalla olevia todellisia syitä arvaillaan. ”Erotettu opettaja oli opettajien luottamusmies, rehtorille selvä kohde sen sijaan että tunnustaisi ongelmaoppilaiden ja heidän ongelmavanhempiensa harrastaman terrorin olemassaolon.” Halusivatko rehtori ja opetusvirasto päästä hankalasta luottamusmiehestä eroon, mutta hyväksyttävää syytä erottamiseen ei ollut ? Siinä tapauksessa oppilaiden järjestämä ansa viraalivideoineen tuli kuin hopealautaselta tarjoiltuna.

Finnsanity: Porvarillista yhteiskuntaterroria - tapaus Alppila ja rehtori Sari Aarniokoski häiriöiden peittelijänä

Fundamentti: Tapaus opettaja Antti Korhonen ja Vastaus Kysymykseen: Miksi?

Hampaankolosta: Helsingin opetusvirasto antaa signaaleja

Päreitä: Olipa kerran pedagoginen auktoriteetti

Päreitä: Olipa kerran pedagoginen auktoriteetti 2

Heli Hämäläinen: Alppilan opettajan irtisanominen ja kasvatuksellinen väkivalta

Yllättävimmän ääneenajattelun ajattelee ääneen Pro Peruskoulun isäntä, äskettäin vuoden luokanopettajaksi valittu Kai-Ari Lundell: Alppilan Korhos-gate Salo-gateksi?

Joskus on ajateltava ääneen sellaisiakin asioita kuin ei pitäisi.

Voiko olla mahdollista, että Antti Korhosen erottaminen liittyy misandriaan eli voimakkaaseen miehiin kohdistuvaan syrjintään?

En voi välttyä ajatukselta, että Korhosen irtisanomiseen liittyy jotain, joka ei ole tullut kunnolla julkisuuteen. On todella outoa, että Korhosen tapauksessa ei noudatettu opetusalan totuttua kaavaa, vaan hänet sanottiin irti suoraan.

Alppilagaten taustalla on huomattavia yhteiskunnallisia asioita. En ole salaliittoteoreetikko, mutta ihmettelen kuinka sopivaan aikaan medialle vuodettiin, että presidentti Putin on joutunut poliisin mustalle listalle, ja kuinka valtava kohu siitä nostettiin. Aivan kuin ylemmältä taholta olisi tullut käsky kääntää suuren yleisön huomio toisaalle, kun huomio alkoi kääntyä Alppilan tapaukseen liittyvään monikulttuurisuuteen.

Etsin netistä lisää tietoa, ja löysin kirjoituksia ja kommentteja, jotka osaltaan selittävät tapausta. Mikäli Murha.infosta, Ylilaudalta, Vauvafoorumilta ja Suomi24:stä löytyneet ”tiedot” pitävät paikkansa, ruokalassa riehunut poika on kasvanut todella vahingollisissa, suorastaan mädännäisissä, olosuhteissa. Tämänkin erityistukea tarvitsevan pojan paikka olisi jossain muualla kuin terrorisoimassa muiden koulurauhaa. Tiedot ehkä selittävät, miksi rehtori reagoi niin jyrkästi miesopettajan kiinnikäymiseen. Ehkä kyseessä ei olekaan kiista opettajan käyttämien voimakeinojen oikeutuksesta, vaan miehen kiinnikäymisestä juuri tuohon, luultavasti rehtorin erityissuojeluksessa olleeseen poikaan. Mikäli siis tiedot pitävät paikkansa. Nämä ovat vain arvailuja ja tulkintoja, koska tietolähteet ovat enimmäkseen netissä leviäviä huhuja. Ruukinmatruuna ehti jo tehdä oman (ehkä vähän hätiköidyn) tulkintansa aiheesta: Alppilan koulusokora, osa II.

Minun piti laittaa bloggauksen loppuun toteamus, että häiriköiden hyysääminen on suomalaisten kansallinen, ehkä suorastaan geneettinen erityispiirre. Ylläolevien lainausten perusteella niin ei ole. Kouluhäiriköiden hyysäämistä muiden oppilaiden kustannuksella vaatii vain osa suomalaisista. Valitettavasti osa heistä on vaikutusvaltaisissa asemissa yhteiskunnassa, kuten koulujen rehtoreina ja virastoissa päättämässä lasten hyvinvoinnista.

Alppilan yläaste vajoaa yhä syvemmälle anarkotyranniaan.

Toni Ahva: Alppilan yläasteen erityisopettajan potkuista

Eniten minua on huolestuttanut Alppilan yläasteen oppilaiden vanhemmilta tulleet viestit. Monet vanhemmista ovat huolissaan, koska heidän lapsensa eivät uskalla mennä kouluun, koska häirikköoppilaat auktoriteetillaan järjestyksessä pitänyt opettaja ei ole enää koulussa.

Antti Korhosen erottaminen on oikeusmurha, jonka uhreja ovat hiljaiset lapset kaikissa Suomen kouluissa.

sunnuntai 7. huhtikuuta 2013

Harvinaista rohkeutta II


Helsingin Sanomat:

13-vuotias kotkalainen Wenla Hohenthal on poikkeuksellisella tavalla puuttunut havaitsemaansa koulukiusaamiseen. Seitsemäsluokkalainen Hohenthal on puhunut kiusaamisesta koulun henkilökunnalle ja ollut monin tavoin kiusattujen tukena.

Koska kiusaaminen ei kuitenkaan loppunut, hän lähetti pääsiäisen alla vetoomuksen lapsiasiavaltuutettu Maria-Kaisa Aulalle.

Seiskaluokkalainen tyttö osoittaa poikkeuksellista rohkeutta. Hän on sivustaseuraaja, joka ei suostu seuraamaan sivusta, vaan taistelee muiden hyvinvoinnin puolesta. En nähnyt vastaavaa tapahtuvan omina kouluaikoinani. Silloin valveutuneiden tyttöjen suurin saavutus taisi olla limudiskon järjestäminen.

Toivottavasti Wenlan harvinaisen rohkea teko ei käänny häntä itseään vastaan. Lapset osaavat olla julmia.

Wenla Hohenthalin mukaan yläkoululaisiin kohdistuvaa kiusaamista on ollut monenlaista: välttelyä käytävällä, silmien muljauttelua kiusatun tullessa vastaan, haukkumista, tönimistä ja jopa kepillä hakkaamista ja jääpaakuilla heittelemistä.

Silmien muljauttelua, haukkumista, tönimistä, heittelemistä, sitä se oli minunkin kouluaikoina. Rehtorin mukaan koulussa tehdään valtavasti työtä kouluväkivallan lopettamiseksi. Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka koulu aikoo estää silmien muljauttelun. Aurinkolaseilla, silmälapuilla, laittamalla säkki päähän ? Tekevät aikuiset mitä tahansa, silmiä muljautellaan koulun käytävillä niinkuin ennenkin, mutta enemmän piilossa aikuisilta.

Kiusaamisen määrästä Suomen kouluissa on ristiriitaisia tietoja.

"Oppilaiden raporttien perusteella kiusaaminen on vähentynyt joka vuosi vuodesta 2009", sanoo Kiva koulu -ohjelman kehittänyt psykologian professori Christina Salmivalli Turun yliopistosta.

Tieto perustuu tuhannessa koulussa tehtyyn vuosittaiseen kyselyyn.

Maria-Kaisa Aula puolestaan muistuttaa kouluterveystutkimusten kertovan, että oppilaiden kokema kiusaaminen on viime vuosina pysynyt ennallaan. Viikoittain kiusatuksi itsensä kokee 8–12 prosenttia koululaisista.

Hesarin jutun loppuosa paljastaa surkuhupaisan ilmiön. KiVa Koulun kehittäjät väittävät, että kouluväkivalta on vähentynyt, vaikka muiden tekemät selvitykset kertovat jotain ihan muuta. Miksi surkean tehottomaksi paljastunut KiVa Koulu täytyy esittää suurena menestystarinana ?

Ja keisari asteli juhlakulkueessa kauniin kunniateltan alla, ja kaikki ihmiset kaduilla ja ikkunoissa sanoivat: Herranen aika kuinka koreat keisarin uudet vaatteet ovat !

Vaikka KiVa Koulu ei tee sitä mitä sen pitäisi tehdä, on KiVassa useita hyviä puolia. Esimerkiksi Vanhempien opas on ainakin osittain jopa erinomaista luettavaa.

* * * * *

Jos omien kokemusten jakaminen kiinnostaa, niin siihen on nyt muutama uusi mahdollisuus:

Koulumuistojen keruuhanke

Taisteluarvet -kirjaprojekti

sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

Toisenlainen totuus syrjäytymisestä


Helsingin Diakonissalaitos selvitti 16-29 –vuotiaiden syrjäytyneiden nuorten ajatuksia ja kokemuksia.

Uusi Suomi: Nämä nuoret Suomi kadotti: ”Vähän toisenlainen kokemus peruskoulusta kuin Pisa-tutkimuksissa”

– Tosi moni nuori on kokenut olleensa hyvinkin kiusattu koulussa.

Lähes 40 prosenttia tutkimukseen vastanneista ilmoitti, ettei ole saanut apua joutuessaan koulukiusatuksi. Noin 30 prosenttia oli ”osin sitä mieltä”, ettei ole saanut apua.

– Suuri osa nuoristamme oli sitä mieltä, että kiusaamiseen ja oppimisvaikeuksiin ei ole koulussa saatu apua ainakaan tarvittavassa mittakaavassa, Alanen kertoo.

Alasen mukaan vahva stereotypia, jonka mukaan syrjäytyneet nuoret ovat päihdeongelmaisia, ei pidä paikkansa ”läheskään aina”.

– Meidän palveluiden piirissä on tosi paljon sellaisia nuoria, jotka eivät käytä päihteitä juuri lainkaan. Tämä ei tarkoita sitä, etteivätkö päihteet olisi osa tätä ongelmaa, mutta se stereotypia kannattaa rikkoa, Alanen sanoo.

Tutkimus paljastaa karun todellisuuden. Kouluväkivallan uhrit syrjäytyvät.

– Suurin osa näistä nuorista on käynyt läpi hyvin massiivisen palvelukaaren. Moni on saanut apua 150-200 eri ihmiseltä ilman, että mitään merkittävää muutosta on tapahtunut, Alanen sanoo.

Luvut ammattiauttajien määrästä saattavat aluksi tuntua liioitelluilta. Eivät ne ole. Minun kohdallani luku on mahdollisesti paljon suurempi. ”Saanut apua” on liioittelua. Pitäisi sanoa, että moni on ollut tekemisissä 150-200 eri ihmisen kanssa. Tai on pompoteltu 150-200 eri ihmiselle. Tai on joutunut 150-200 eri ihmisen kyykyttämäksi. Oikeasti hyödyllistä apua en saanut kuin muutamalta ammattiauttajalta, eikä sekään tuonut merkittävää muutosta elämääni. Kalliit tukitoimet eivät auta myöhemmällä iällä, kun elämä revitään riekaleiksi jo lapsuudessa.

Yhteiskunta joutuu maksamaan kovan hinnan syrjäytymisestä.

Väärin.

Syrjäytyminen on tragedia vain yksilölle itselleen ja hänen läheisilleen.

Yhteiskunnan hyvinvoivaa enemmistöä ja poliittista eliittiä asia ei voisi vähempää kiinnostaa, paitsi juhlapuheissa. Kuinka moni ”syrjäytyneistä huolestunut” tosiasiassa vain pönkittää omaa egoaan huolestuneisuudellaan, ilman aikomustakaan toimia syrjäytyneiden hyväksi ? Syrjäytymisen hinta ei ole tarpeeksi kova yhteiskunnalle, eikä muutosta kannata odottaa, jos me vain kärsimme hiljaa, näkymättömissä. Muutos tapahtuu, kun poliittinen eliitti tuntee syrjäytymisen hinnan omissa nahoissaan.

maanantai 18. maaliskuuta 2013

Menestystarina


Nykyään kuullaan paljon selviytymistarinoita julkkiksista, jotka kokivat lapsuudessaan kouluväkivaltaa. Hyvä niin. Kouluväkivallan vastainen taistelu tarvitsee esikuvia. Kun julkkikset puhuvat, menee viesti perille. Täydet pisteet Duudsoneille hyvästä yrityksestä. Yrityksestä, koska viesti näyttäisi olevan osittain vuosikymmeniä vanhaa hyväntahtoista hölmöilyä. Asennekasvatus ei toimi. Kouluväkivallan tekijöihin vetoaminen ei toimi.

Joskus hyvä tarkoitus kääntyy itseään vastaan.

Ihmisillä oli kova tarve selitellä minulle, kuinka jostain entisestä koulukiusatusta tuli vaikkapa maailman konserttilavoja kiertelevä huippumuusikko. Aikuinen selitteli hymyillen: ”Katso nyt mitä menestyjiä kiusatuista tulee.” Mitä minä sellaisella tiedolla tein ? Se oli valehtelua. Ei minusta mitään menestyjää tullut. Jos tarkoituksena oli kannustaa minua, niin pieleen meni.

Aivan kuin aikuinen olisi heiluttanut karkkipussia korkealla ulottumattomissani ja hihkunut ”Ota karkki, ota karkki !”

Vertaaminen huippumuusikkoon vain korosti entisestään kuinka surkea luuseri olin. Miten minua auttoi jos joku muu oli menestynyt ? Yhtä hyödyllistä olisi kertoa syöpään kuolevalle, että suurin osa ihmisistä ei koskaan sairastu syöpään. Minä en pysty samaistumaan menestyneisiin ihmisiin. Minä voin samaistua vain samanlaisiin ihmisiin kuin itse olen. Rankan kouluväkivallan uhreihin, yhteiskunnan syrjäyttämiin, mielenterveytensä menettäneisiin, yksin jätettyihin poikiin, joiden päälle ihanat naiset sylkivät. Poikiin, jotka uskalsivat kostaa.

Ihmiset, joihin minä olen samaistunut, ovat kaikki kuolleita.

* * * * *

Arvatkaapa toverit kuinka paljon joudun sensuroimaan kirjoituksiani ennen niiden julkaisua.

keskiviikko 13. maaliskuuta 2013

Selviytymistarina


Iltalehti: 12 vuotta anoreksiaa sairastanut: Rakkaus pelasti minut

Minua kiusattiin koko kouluaikani ulkonäöstäni. Kiusaaminen käynnisti yli 12 vuotta kestäneen anoreksian kierteen. Ajattelin, että jos muutun ihmisenä erilaiseksi, ei minua enää kiusata. Ajattelin, että tällaisena en ole oikeanlainen.

Krista on kirjoittanut tarinaansa kauan. Nykyinen blogi kulkee nimellä kävelevä sisällissota.

Jäljet johtavat sylttytehtaalle. Kuinka monen syömishäiriöisen menneisyydestä löytyy kouluväkivaltaa ? Onko sitä edes tutkittu ?

keskiviikko 6. maaliskuuta 2013

En voi vastustaa Janssonin kiusaamista


Wikisanakirja:

kiusaus

1. mielihalu yleensä jotakin kiellettyä tai sopimatonta kohtaan
2. uunissa paistettu ruokalaji, jonka perusaineena on suikaloitu peruna, sipuli ja kerma, ja johon on voitu sekoittaa lihaa, kalaa tai kasviksia
3. (puhekieli) kiusaaminen

Otteita suomi/englanti/suomi -sanakirjasta (Gummerus 1990)

kiusa (riesa) bother, nuisance; (ark) hassle, pain in the neck/ass tehdä kiusaa bother, bug, drive (someone) up the wall, around the bend, to distraction tehdä jotain ihan kiusallaan do something out of spite, to spite someone, do something out of sheer orneriness Siitä on ollut minulle pelkkää kiusaa It's been nothing but trouble to me, it's been more of a hindrance than a help

kiusaus temptation johdattaa kiusaukseen lead (someone) into temptation, tempt (someone) joutua kiusaukseen be tempted (to do something, by something) Kestän mitä tahansa paitsi kiusausta I can stand anything but temptation

kiusata 1 (ahdistella: leikillä) tease, (vaivaksi) pester, (vaatimuksilla) badger, (pienempiä) bully, pick on 2 (harmittaa) irritate, bother, trouble, nag at, bug Minua kiusaa huominen Tomorrow bothers me 3 (usk) tempt

Poliisi avautuu Vartti-lehdessä:

– Tehdäänpä yksi tärkeä asia selväksi heti kättelyssä: kieltäydyn kutsumasta kouluissa ilmenevää henkistä ja fyysistä väkivaltaa koulukiusaamiseksi. Kiusaamissana vähättelee isoa ongelmaa, joka vaikuttaa väkivallan kohteiksi joutuneiden elämään koko heidän elämänsä ajan. Muutamilla kouluväkivallan uhreilla paha olo on kanavoitunut muun muassa koulusurmiin, sanoo rikosylikomisario Tero Haapala Keskusrikospoliisista.

Tämä on yllättävä avautuminen viranomaiselta. Muilta osin Vartin juttu on enimmäkseen hölmöilyä.

Väkivaltaa vähättelevistä käsitteistä täytyy päästä eroon. Asioista täytyy puhua niiden oikeilla nimillä. Kouluissa ilmenevää väkivaltaa kuvaa parhaiten sana kouluväkivalta. Useat kirjoittajat ovat jo omaksuneet sanan. Samalla sanat koulukiusaaja ja koulukiusattu täytyy korvata sanoilla kouluväkivallan tekijä ja kouluväkivallan uhri.

Sanat kiusaus ja kiusaaminen säilyvät kielessä vielä pitkään (ikuisesti ?) kouluväkivallan synonyymeinä. Kun ihmiset etsivät tietoa tai apua, he syöttävät Googleen hakusanaksi koulukiusaaminen. Siksi näitä sanoja ei voi kokonaan poistaa käytöstä. Muuten hakutuloksissa näkyisivät vain vähätteleviä sanoja käyttävien kirjoittajien tekstit.

Otsikon sanaleikki viittaa ruokalajiin, Janssonin kiusaukseen. Ihan kuin koulunkäynti ei olisi ollut tarpeeksi kamalaa, aiheutti kouluruokailu ylimääräistä kauhua. Kouluaikoinani opettajat harrastivat pakkosyöttämistä, tietysti hyvää tarkoittaen ja lapsen omaksi parhaaksi. Kirjoitan Viilinvenyttäjäisistä joskus myöhemmin.

maanantai 18. helmikuuta 2013

Linkkejä ja sivustoja


Kiusatut.net

Metallibändi Apocalyptican tukemalla sivustolla on keskustelufoorumi koulu- ja työpaikkakiusatuille, ja ryhmä Facebookissa. Sivuston ylläpitäjät aikovat perustaa yhdistyksen ajamaan kiusattujen asiaa. Katsokaapa kuka on sivuston yhtenä yhteistyökumppanina.

* * * * *

Vapaaksi kiusaamisesta Facebook-ryhmä

Ryhmä on suljettu ja siihen voi liittyä lähettämällä liittymispyynnön ryhmän ylläpitäjille.

* * * * *

Nämä kaksi ja monta muuta löytyvät uudelta LINKIT -sivulta.

sunnuntai 6. tammikuuta 2013

Väitöstutkimus paljasti: KiVa Koulu ei toimi !


Yle uutisoi KiVa Koulun vaikutuksia selvittäneestä väitöstutkimuksesta: KiVa Koulu onnistunut kitkemään tuhansia kiusaamistapauksia

Näin on. KiVa Koulu toimii. Se on kitkenyt tuhansia kiusaamistapauksia.

Turun yliopiston tiedote:

Levitysvaiheessa ei yläkoulun osalta löydetty riittävää näyttöä ohjelman vaikuttavuudesta: otoksessa havaitut koe- ja vertailuryhmien erot eivät yleensä poikenneet sattuman perusteella odotettavissa olevasta vaihtelusta.

Näin on. KiVa Koulu...

Hetkinen.

Tulos on surkea. Ohjelma kitkee vain 14 – 15 % tutkijoiden tietoon tulleesta kouluväkivallasta. Kuinka paljon väkivaltaa jäi tältäkin tutkimukselta piiloon ? Vuosien kehitystyö, arvostettu yliopisto, iso läjä euroja, professoreja, tutkijoita, tuhansia koulutettuja opettajia, huomioliivejä, eikä tämän parempaan pystytä.

Arviointivaiheen tulosten mukaan ohjelma vähensi kiusaamisen esiintyvyyttä yhden lukuvuoden aikana viidenneksen (20 %), kun taas levitysvaiheessa ohjelman vaikutus vastaavana ajanjaksona oli hieman pienempi (14 -15 %).

Kummassakin osatutkimuksessa ohjelma vähensi kiusaamista enemmän alakouluissa (arviointivaiheessa 20–28 % ja levitysvaiheessa 16–18 %) kuin yläkouluissa (arviointi- ja levitysvaiheessa noin 5–10 %). Levitysvaiheessa vaikutukset kasvoivat ensimmäisestä neljännelle luokalle, minkä jälkeen ne pienenivät alakoulun viimeisten luokkien aikana.

Arviointivaiheen paremmat tulokset todennäköisesti johtuvat mukana olleiden paremmin motivoituneiden koulujen innosta kokeilla uutta ihmeellistä ohjelmaa. Levitysvaiheessa mukaan tuli välinpitämättömästi suhtautuvia kouluja ja tulokset heikkenivät entisestään. Ruotsalaisessa pikkukunnassa tehdyssä kokeilussa tulokset olivat huomattavasti paremmat. Ehkä lahden takana ovat resurssit ja motivaatio kunnossa, tai tulokset ja uutisointi tarkoituksella harhaanjohtavia.

Turun Sanomat selvitti KiVa Koulun tilannetta viime elokuussa. Suomalaisen huippuosaamisen uutta lippulaivaa ei siihen mennessä ollut huolinut yksikään muu valtio. TS paperilehti 19.8.2012 :

Turun Sanomat yritti tätä juttua varten saada kuvauslupaa viiteen turkulaiseen alakouluun. Viidestä koulusta neljä kieltäytyi vedoten siihen, että Kiva-toiminnan vastuuopettajat ovat vaihtuneet, kiusaamistilanteet ratkotaan koulussa pääosin toisin keinoin tai Kiva-toiminta on päässyt repsahtamaan.

KiVa Koulu on liian vaikea systeemi vähillä resursseilla toteutettavaksi. Suomalainen peruskoulu kärsii vaikeasta resurssipulasta. Ylityöllistetyt opettajat eivät yksinkertaisesti ehdi tehdä kaikkea. Joka kouluun pitäisi palkata yksi tai useampi henkilö, jonka työtehtäviin kuuluisi ainoastaan KiVa-ohjelman toteuttaminen. Valitettavasti KiVa Koulu ei ole mikään ihmelääke. Vaikka koulut saisivat kaikki mahdolliset resurssit käyttöönsä, voi aikuisten keinoilla ehkäistä vain pienen osan kaikesta kouluväkivallasta.

Viisaus alkaa tosiasioiden tunnustamisesta. KiVa Koulu ei toimi.

* * * * *

Aiemmat tekstit samasta aiheesta: Rehtorikysely paljasti: KiVa Koulu ei toimi ! ja KiVa Koulu ei toimi, osa II

maanantai 17. joulukuuta 2012

Newtown amok – Miten joukkosurmat estetään ?


Taas rysähti ja rysähti kovaa. Ja uhreina oli taas sivullisia, tällä kertaa 20 iältään 6-7 -vuotiasta lasta.

Olen useasti todennut, että sivullisia ei saa vahingoittaa missään tilanteessa. Sanon vielä kerran, että sivullisia ei saa vahingoittaa missään tilanteessa, vaikka tiedän etteivät vetoomukset auta kun katkeamispiste ylitetään. Julkisuudessa esitetyistä tiedoista voin päätellä, että ampuja oli venytetty katkeamispisteen yli, poika pimahti lopullisesti ja amok-juoksu oli väistämätön. Tietojen perusteella ampuja oli syrjäänvetäytyvä, äärimmäisen ujo ja sosiaalisesti kömpelö. Hän ei sopinut muiden joukkoon. Missään uutisissa ei ole toistaiseksi mainittu kiusaamisesta, mutta kun katsoo mitä pojasta on sanottu, niin on aika selvää että kiusattuhan tuo nyhverö oli, suorastaan helppo uhri kiusaajille.

Takkirauta:

Mutta ehkä tällaiset ammuskelut ovat kaikessa traagisuudessaan samalla hätähuuto: Seis! Älkää tehkö tuota meille! Me kärsimme ja olemme pimahtaneet siksi, että te olette kiusanneet meitä ja työntäneet meidät sinne epätoivon tapahtumahorisonttiin! Ruukinmatruuna totesi, että me kaikki olemme syyllisiä näihin ammuskeluihin - ei ainoastaan se, joka sitä liipaisinta painaa.

Lisää tietoa tapauksesta tulee koko ajan. Mielenkiinnolla odotan mitä teon taustalta lopulta paljastuu.

MTV3: ”Suomen poliisi tehostaa nettivalvontaa Yhdysvaltain eilisen kouluampumistapauksen vuoksi. Poliisiylijohtaja Mikko Paateron mukaan nettikeskustelujen tarkkailulla pyritään kitkemään mahdolliset uhkatekijät Suomessa.”

Paateron vainokampanjat eivät estä joukkosurmia. Vainokampanjoiden kohteeksi joutuvat koulukiusatut pojat. Ja taas poliisit vainoavat kiusattuja tekemättä elettäkään kiusattujen suojelemiseksi. En tiedä mikä mutta jokin asia tökkää pahasti tuossa Paaterossa. Minun täytyy usein ihmetellä hänen sanomisiaan. Niistä paistaa läpi sadistinen julmuus, vai onko se vain silkka tyhmyys.

* * * * *

Miten joukkosurmat estetään ?

Jokaisesta yhteiskunnasta löytyy mätäpaiseita. Samalla päättäväisellä julmuudella yhtäällä ajetaan hyvinvointiyhteiskuntaa alas pääministerin valtaa käyttäen ja toisaalla harvennetaan kiväärillä leirisaaren nuorisoa. En tiedä voiko heille mitään.

Jokelan ja Kauhajoen surmat olisi voitu estää. Sisäasiainministeriön vielä keskeneräisessä Miksi nuori surmaa –selvityksessä (tiedote, raportti) esitetään useita surmatekoihin altistaneita seikkoja. Niihin puuttumalla surmia voidaan estää. Mielestäni merkittävimmät selvityksen mainitsemat seikat ovat koulukiusaaminen ja hyvän seurustelusuhteen puute.

”Nuorten, syrjään vetäytyvien, koulukiusattujen ja kostoa suunnittelevien miesten kanssa pitäisi saada aikaan ennen kaikkea keskusteluyhteys ennen kuin on liian myöhäistä, ministeri Räsänen toteaa.” Ministeri Räsänen on väärässä. Silloin on jo liian myöhäistä. Surma jää tekemättä tai lykkääntyy pitkälle tulevaisuuteen, mutta nuoren miehen elämä on riekaleina, peruuttamattomasti. Ongelmien syntyminen pitäisi estää aivan alusta alkaen. Joten, vastauksena kysymykseen miten joukkosurmat estetään:

1. Koulukiusaamisen ehkäisy (no joo joo, taas se tarjoaa listaansa jonain ihmelääkkeenä kaikkiin ongelmiin, mutta nyt on hyvä syy kun listaa on juuri äsken uudistettu)

2. Lopetetaan poikien demonisointi

Näillä eväillä päästään pitkälle.

* * * * *

Katsokaas tätä: Peltsi houstaa tsättiä Feisbuukissa !

edit: Tsättiä houstasi Marja Pyykkö. Peltsin tsätti on 9.1.2013. 

keskiviikko 5. joulukuuta 2012

Hikikomori suomalaisittain


Komerot on valokuvaaja Lilja Tammisen ja tuottaja Jalmari Eskelisen taiteellis-dokumentaarinen vuoden kestänyt yhteisprojekti. Valokuvanäyttely 8.1.–2.3. kertoo tarinoita yhteiskunnan kadottamista nuorista. Tarinat perustuvat haastatteluihin. Haastateltujen nimet on muutettu.

Näyttelyn avajaiset ovat tiistaina 8.1.2013 klo 17:00–19:00, osoitteessa Luckan/Forum, Simonkatu 8, Helsinki. Lisää tietoa löytyy projektin nettisivuilta ja Facebookista.

Ajankohtainen kakkonen haastatteli näyttelyn tekijöitä. Lilja Tamminen kertoi komeronuorten taustoista:

Näistä suurin osa ehdottomasti on koulukiusattuja. Lähes kaikilla on jonkinnäköinen todettu mielenterveyden häiriö.

Tamminen osallistui Ylen Syrjäytyneet nuoret -teemailtaan (ks. Kukkalan ja Timosen tekstit). Tamminen ja pari muuta osallistujaa yrittivät kertoa syrjäytyneiden, tai syrjäytettyjen, nuorten todellisuudesta. Vastaväittelijöinä oli oikeiden asiantuntijoiden sijasta iso joukko menestyjiä. Ja sen huomasi. Keskustelua alustaneet komeroituneiden kertomukset ja itse keskustelu olivat aivan eri maailmoista. Menestyjät lähinnä vain komensivat laiskoja nuoria menemään töihin. Jälleen kerran uhreja syyllistettiin, niinkuin tässä syvästi sairaassa menestyjien kilpailuyhteiskunnassa on tapana. Yhteiskunnalliset ongelmat eivät häviä pakottamalla ihmisiä oravanpyörään. Ja pääoma ei todellakaan tarvitse kaikkien työpanosta. Kaikille ei yksinkertaisesti riitä töitä, ei terveille ja työhalukkaille, saati sitten vajaakuntoisille tai moniongelmaisille.

Menestyjien mielestä työttömien pitäisi ottaa vastaan mitä tahansa työtä. Keskustelijat kiistelivät onko paskaduuneja olemassa, ja jos on, niin mitä ne ovat. Minä määrittelen paskaduunin työolosuhteiden kautta. Esimerkiksi työpaikkakiusaaminen tekee hyvästäkin työstä paskaduunin. Samoin tekee työn stressaavuus. Mitä elämää se muka on, kun stressi ajaa ihmisen hermoromahduksen partaalle ? Pieni palkka ei tee työstä paskaduunia, mutta pienipalkkainen työ muuttuu paskaduuniksi, jos palkka ei riitä elämiseen. Palkaton pakkotyö ei ole paskaduunia. Se on orjuutta.

Jos työ tuottaa vain armottoman vitutuksen, on ihan ok haistattaa paskat protestanttiselle työetiikalle, keskiluokkaiselle elämäntavalle ja koko yhteiskunnalle. Niin minä tein ja nykyään olen paljon onnellisempi. Komeroitunut ehkä, mutta onnellisempi.