sunnuntai 13. maaliskuuta 2011

Kauhua hammaslääkärissä

Potilaan hammaslääkäripelko voi olla potilaalle niin ylitsepääsemätön, ettei potilas hakeudu hoitoon kuin äärimmäisessä hädässä.
Minulla, kuten monella muullakin suomalaisella, on hirvittävä hammaslääkäripelko. Se sai alkunsa kouluaikojen hammashoidosta. Pelko piti nyt kohdata kovan hammassäryn iskettyä pari viikkoa sitten. Hoito ja antibiootit auttoivat ja tilanne alkaa olla ohi. Näin jälkikäteen on helppo sanoa, että olisi pitänyt hoidattaa särky ajoissa. Vaan enpä tehnyt mitään. Lopulta kipu oli niin kovaa, että päivystykseen oli pakko mennä. Silloin tilanne oli kyllä paha. Alaleuan kipeä puoli oli turvonnut paksuksi kuin limppu ja särkylääke ei enää auttanut.

Koulun hammashoitola oli kamala paikka. Käyntiä odotti kauhulla jo viikkoja etukäteen. Pelkkä hoitolasta kantautunut steriili haju sai voimaan pahoin. Poraaminen sattui. Se todellakin sattui. Mutta pienen pojan oli kestettävä kipua kuin mies. Puuduttamisesta ei mainittu sanallakaan. Ja jos muistan oikein, joskus jopa pyysin puudutusta, mutta hammaslääkäri kieltäytyi antamasta piikkiä. Oleppa nyt urhea poika. Eihän se satu, eihän ? Sitten pora käynnistyi. Sitä kamalaa ääntä ei unohda ikinä, yhdistettynä tunteeseen kun on tukehtumassa omaan sylkeen ja poran vesisuihkuun.

Nyt hammaslääkäreillä on käsissään iso joukko pelkääviä potilaita, joiden hampaat mätänevät suuhun pelon takia. Mitä järkeä on aiheuttaa lapselle niin kovaa pelkoa, että hän kantaa sitä mukanaan hautaan asti ? Onko lapselle annettava kivunhoito niin kallista yhteiskunnalle, että tulee halvemmaksi ratkoa potilaan vaikeita ongelmia sitten aikuisiällä ? Aikuisille sitten tarjotaan kaikenlaisia kalliita pelonlievityksiä ilokaasusta anestesiaan, mikäli heidät edes saadaan hammaslääkärin tuoliin istumaan, psykoterapian kautta tottakai. Jos olisi vähän panostettu siihen, että hammaslääkärissä käynti olisi ollut miellyttävämpi kokemus, sillä olisi itse asiassa säästetty aika paljon. Ei aikuisiakaan potilaita voi kohdella tuolla tavalla.

Suomi on kivunhoidon takapajula. Kuulin joskus, että kipulääkkeiden antamisessa pihtaillaan jopa terminaalivaiheessa olevien syöpäpotilaiden saattohoidossa. Kuolemaa odottavat ihmisparat joutuvat kärsimään hirvittävistä kivuista, etteivät vain tule riippuvaisiksi vahvoista lääkkeistä. Heistähän voisi tulla, hui kauhistus, narkomaaneja ! En tiedä koulujen hammashoidon nykytilaa, mutta eräs tuttuni sanoi, että meininki oli samaa vielä 2000-luvun alussa.

Koulun hammashoidossa oli vielä yksi arveluttava piirre. Eikös jokaisella olekin oikeus päättää haluaako kertoa terveydentilastaan muille ? Se oli mahdotonta, koska jokainen meidän luokalla tiesi miten monta reikää keneltäkin paikataan. Itse sijoituin turvallisesti keskikastiin, joten hampaiden reikiintymisestä ei minulle seurannut paljoa ylimääräistä häpeää, toisin kuin aknesta. Yleinen käsitys oli, että reikiintyminen oli jokaisen oma vika, seurausta omasta piittaamattomuudesta. Hyi hyi, on jätetty hampaat harjaamatta ja mussutettu karkkia ja litkitty limonadia. Ei edes tullut mieleen, että ihmiset ovat erilaisia, ja toisilla hampaat vain reikiintyvät helpommin kuin toisilla. Ei auttanut, vaikka niitä kuinka harjasi. Nurinkurisesti eniten reikiä tuli aikana, jolloin olin erityisen tarkka hampaiden harjaamisessa.

OIKEUTTA KOULUKIUSATUILLE !

8 kommenttia:

Puollustaja kirjoitti...

Mielenkiintoinen kirjoitus taas kerran, ja vaikkei itselleni ole hammashoidosta mitään traumoja jäänyt, niin toi kieltämättä mieleen kuinka suuri osa ihmisistä kärsiikään siitä hammaslääkäripelosta ihan oikeasti. Suomi on kivunhoidon takapajula, tai ainakin tuntuu siltä. Ja kiusaamiseen puuttumisen takapajula.

http://peruskoulunnousujatuho.blogspot.com/

Nynny Nyhverö kirjoitti...

Hienoa, uusi blogi !

Vesa Linja-aho kirjoitti...

Päivän kiusaamisaiheiset uutiset:
http://www.iltalehti.fi/perhe/2011031813390230_pr.shtml

Kommenttini: paskat syytteistä, kunhan kiusaaminen loppui :-).

http://www.tietoviikko.fi/tividuunit/article593958.ece

Anonyymi kirjoitti...

Tapaus Casey saattaa kiinnostaa tämän blogin lukijoita:
http://www.caseyheynes.com/the-video/

Nynny Nyhverö kirjoitti...

Kiitos linkkivinkeistä. Minulta jää paljon tärkeitä uutisia näkemättä, joten on hyvä että niitä kerätään isommalla porukalla.

Katja kirjoitti...

Mielenkiintonen blogi :)

Nynny Nyhverö kirjoitti...

Kiitoksia kehuista. Voisin vielä mainita tekstin aiheeseen liittyen, että olen jonottanut viime keväästä alkaen tarkastuskäynnille Turun julkiseen hammashoitoon. Hitto mikä jono.

Anonyymi kirjoitti...

Itse olen kokenut töykeää käytöstä myös terveyskeskuslääkäreiltä.

Ala-asteaikoina jouduin käymään kovan yskän takia lääkärissä pari kertaa ja pahinta oli se, kun kurkkuun katsotaan ja lastalla painetaan kieltä, niin, että meinaa oksennus tulla. Lääkärit molemmilla kerroilla olivat hyvin vihaisia, kun oksennusrefleksini oli niin voimakas, että kurkkuun he eivät kunnolla nähneet. He huusivat mm: "kattotaanko sinne kurkkuun vai ei", "kyllä mä tiedän, että se tekee pahaa, mutta sun täytyy vaan kestää". Sama toistui ylä-asteella, kun jouduin käymään siellä poskiontelotulehduksen takia ja myös talvella 2009 lääkäri sanoi: "koita nyt kerrankin avata se suus" ja työnsi väkisin lastaa suuhun niin, että teki oikein pahaa. Myös terveyskeskuslääkäreiden käytöksestä on ainakin itselle jäänyt traumoja.