Tyly kohtelu ei rajoitu pelkästään sosiaalitoimeen. Oman kokemukseni mukaan se kulkee läpi koko systeemin.
Otsikon sanavalintaa sossutädeistä voin perustella sillä, että tutkimukseen osallistuneista 92 % oli naisia. Sukupuolijakaumasta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastotiedote kertoo seuraavaa: ”Miesten osuus oli 5 prosenttia sosiaalipalveluissa ja 12 prosenttia terveyspalveluissa.” Ehkä se on hyvä asia, koska tutkimuksen mukaan miehet syyllistävät asiakkaitaan naisia enemmän.
Olisi kiva saada oikein tutkittua tietoa, muuttuuko sossun, työkkärin, Kelan ym. työntekijöiden suhtautuminen asiakkaan sukupuolen mukaan. Ovatko miesasiakkaat syyllisiä omaan tilanteeseensa, mutta naisasiakkaat yhteiskunnan rakenteiden ja olosuhteiden uhreja ? Oikeusistuimissa ero on selvästi nähtävissä. Valta-asemassa olevat, kuten tuomarit, kokevat suojelevansa naisia, ja samalla nostavat omaa arvoaan naisten silmissä, tuomitsemalla alempiarvoisia miehiä koviin rangaistuksiin.
Viimeksi työkkärissä käydessäni väitin, että saisin parempaa kohtelua ja olisin jo aikoja sitten päässyt pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle, jos olisin nainen. Virkailija vakuutteli, että ei sukupuolella ole merkitystä, mutta hänen vaivautuneesta asenteesta huomasin osuneeni kipeään kohtaan. Väitteeni on todennäköisesti oikea, mutta sitä on lähes mahdotonta todistaa.
Yksi asia matkalla kohti parempaa kohtelua on ylitse muiden. Se on lapsen hankkiminen. Eräs tuntemani nainen sai lapsen, ja sosiaalityöntekijöiden suhtautuminen oli muuttunut täysin. Nainen oli ennen joutunut tappelemaan toimeentulostaan, mutta nyt virkailijat oikein tyrkyttävät kaikkia mahdollisia tukia ja palveluita. Vaikka kaikkien ihmisten pitäisi olla samanarvoisia, sossutätien mielestä on yksinhuoltajaäiti lapsineen huomattavasti arvokkaampi kuin yksinäinen mies. Minulle ei ole mitään etuuksia tyrkytetty. Paitsi terapiaa. Terapiaa, jonka omavastuuosuuden olen itse joutunut maksamaan. Kustannus siitä turhuudesta oli vähintään sata euroa kuukaudessa. Se oli iso lovi köyhän budjettiin.
Kysymys kuuluu: mistä tämä ääretön julmuus toinen toisiamme kohtaan johtuu ? Miksi me kuuntelemme kiltisti, kun joku björnwahlroos saarnaa meille työaikamme vähäisyydestä ? Miksi me kadehdimme sosiaalitoimiston asiakkaita niin, että vallitsevassa henkisessä ilmapiirissä sosiaalivirkailijatkin muuttuvat mieluummin teurastajiksi ja nitistäjiksi kuin uskaltavat olla edes ystävällisiä kohtaamilleen huono-osaisille ? Mikä ihme meitä oikein vaivaa ? [Sossutätimme häijyimpiä, työuupujamme ahkerimpia]OIKEUTTA KOULUKIUSATUILLE !
..Sosiaalitoimistossa hän kohtaa teräksisen feministin, joka kohtelee häntä kuin koiraa. Virkanaisen, jonka mielestä kaikki on asiakkaan omaa syytä mutta joka näkee itsensä sorrettuna uhrina. Tilanne, jossa olosuhteet eivät kelpaa köyhyyden syyksi mutta ehdottomasti naisten huonon aseman syyksi kyllä, on läpeensä absurdi. [kommentti]
1 kommentti:
Omalla paikkakunnalla eräs sossutäti aikoinaan vain syyllisti sanomalla: "höh, mitä sä semmosia kiusaamisia mietit" ja huusi vielä "ei ny ruveta sohlaamaan". Kiusaajissa ei hänen (niin kuin monen muunkaan) psykiatrian henkilökunnan mielestä ei koskaan ollut mitään vikaa. Ja mikä erottaa kiusaatun kohtelun kiusaajasta? Se, että kiusattuja suljetaan kuukausiksi psykiatrisiin sairaaloihin ja kiusataan pahimmassa tapauksessa vielä lisää. Kiusaajille sen sijaan ei tehdä paljon mitään, vaan he saavat kulkea vapaana ja etsiä seuraavan uhrin. Ja monien psyk. henkilökunnan kuulee sanovan, että "kyllä kiusaajat siitä aikuistuvat", mutta niin ei aina ole. Viimeksi törmäsin kaupan kassalla lauantaina erääseen tyttöön, joka kävi mun kanssa aikoinaan samaa koulua. Mun edellä ja perässä tullutta asiakasta hän kyllä tervehti ja kiitti, kun maksoivat, mutta kun mä olin vuorossa, niin kassatyttö katsoi vallan muualle, kun maksoin, ei kiittänyt tervehtimisestä puhumattakaan.
Lähetä kommentti