Kiusatut koulusurmaajat
Sekä Jokelan että Kauhajoen koulusurmien tekijät olivat kärsineet henkisestä ja fyysisestä kiusaamisesta ala-asteelta lähtien. Kouluviranomaiset olivat puuttuneet asiaan, mutta kiusaaminen ei ollut loppunut. Jokelan surmaajan kiusaaminen oli jatkunut tekohetkeen eli lukioon saakka. Kauhajoen surmaajaa ei kiusattu enää ammattikorkeakoulussa, mutta hän oli keskeyttänyt varusmiespalvelun osin kiusaamisen vuoksi.
Havainnot löytyvät Suomalaisen Tiedeakatemian raporttiluonnoksesta Väkivaltakäyttäytyminen ja koulusurmat. Tiedeakatemian jäsenet ovat koonneet siihen aiheesta uusimman kansainvälisen tutkimustiedon.
Yhdysvalloissa tapahtui 77 kuolemaan johtanutta ampumistapausta kouluissa 1966-2010. Erään analyysin mukaan 71 prosenttia ampujista oli kokenut joutuneensa koulukiusaamisen, ahdistelun tai väkivallan kohteeksi. Toisen raportin mukaan yhdeksän kymmenestä oli kokenut toveriryhmän hyljeksintää, systemaattista kiusaamista tai vainoa. Toisaalta Yhdysvalloista löytyy analyysejä, joissa kiusaamista ei mainita lainkaan kouluväkivallan riskitekijänä.
Kiusaaminen voi voimistaa kehityskulkuja, jotka johtavat koulusurmiin, mutta se ei yksinään niitä selitä. Se on yksi monista yhteisötason selittäjistä.
Kiusaaminen merkitsee lapsille ja nuorille systemaattista nöyryytystä ja vertaisryhmän ulkopuolelle jättämistä. Vertaisryhmät ovat nimenomaan nuorille hyvin tärkeitä; ne korvaavat osin vanhemmat ja sisarukset turvallisuuden ja identiteetin luojina. Vertaisryhmän hylkääminen tai hyväksyminen on nuoruusiässä "elämän ja kuoleman kysymys".
Sekä kiusaajat että kiusatut kärsivät muita lapsia enemmän masennuksesta, itsetuhoisuudesta, ahdistuneisuudesta ja aggressiivisuudesta. Vaikeuksia on eniten niillä, jotka ovat olleet sekä kiusaajan ja kiusatun rooleissa.
Ryhmästä ulos sulkemista voi seurata kosto. Se oli pääasiallisena motiivina 61 prosentilla yhdysvaltalaisista kouluampujista ja kaikilla suomalaisilla kouluampujilla.
Koulusurmien ehkäisyssä koulukiusaamisen ja -väkivallan ehkäiseminen on siis yksi keino. Muita ovat mielenterveyshäiriöiden tunnistaminen, uhkatilanteisiin varautuminen sekä aseiden saannin rajoittaminen.
Suomalainen Tiedeakatemia on yleistieteellinen keskusseura, jonka jäsenet ovat ansioituneita suomalaisia tieteenharjoittajia. Se aloitti kannanottoja-sarjan kaksi vuotta sitten. Kannanotoista ensimmäinen koski turpeen käyttöä energiantuotannossa ja sai aikaan vilkkaan keskustelun. Tiedeakatemian pääsihteeri Olli Martio arvioi, ettei koulusurmakannanotto suurta kalabaliikkia aiheuta, koska aihetta on jo käsitelty runsaasti.
Kannanotoilla on tarkoitus saada viimeisin kansainvälinen tutkimustieto paremmin muun yhteiskunnan käyttöön.
Ritva Setälä
Vihdoinkin saadaan uutta näkökulmaa kouluammuskeluihin. Minulle tuossa uutisessa ei ole mitään uutta, mutta julkisessa keskustelussa nuo asiat on vaiettu kuoliaaksi.
Minulta ei kirjoittaminen nyt oikein onnistu. Olen jo toista viikkoa koettanut muokata omaa tekstiäni kouluammuskeluista. Asiaa olisi paljon, mutta minun täytyy edetä niin sanotusti kieli keskellä suuta, jotta kiltit paskalakit eivät tulisi enää vierailulle. Ei oikein kiinnostaisi asioida heikäläisten kanssa.
OIKEUTTA KOULUKIUSATUILLE !
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti