lauantai 28. tammikuuta 2023

Inkluusiota, väkivaltaa ja selittelyä

Turun seudulla tapahtuu. Raision Vaisaaren yläkoulu ja Kaarinan Piispanlähteen koulu ovat olleet uutisissa viime aikoina. Käsitellään ensin Vaisaaren yläkoulun tapahtumia.

Ilta-Sanomat: Kiusatun äiti kertoo, mitä tapahtuu ”nuorisovankilameiningistä” syytetyssä yläkoulussa – rehtori pitää väitteitä perättöminä:

– Koulun henkilökunnan toimintamahdollisuudet ovat äärimmäisen rajalliset. Jos oppilas esimerkiksi kieltäytyy jälki-istunnosta, voimme keskustella huoltajien kanssa, pitää moniammatillisia palavereja ja tehdä lastensuojeluilmoituksen. Sen pidemmälle emme pääse.

– Jos oppilaalla on esimerkiksi puukko hallussaan, sen voi ottaa pois. Väkivaltaan pitäisi pystyä puuttumaan, mutta siinäkin on omat reunaehtonsa. Jos opettaja menee tappelussa väliin, aika nopeasti arvioidaan sitä, oliko opettajan voimankäyttö oikeassa suhteessa tilanteeseen nähden. Opettaja voi joutua tutkinnan kohteeksi. Ohjeissa sanotaan, että tappelutilanteisiin pitäisi puuttua käskemällä ja väliin ei saisi mennä, jotta ei itse loukkaannu.


Väkivaltaan vastataan keskusteluilla, palavereilla ja ilmoituksilla. Voiko yhteiskunta heikommaksi enää mennä? Näköjään voi. Olin luullut, että koulun aikuiset voivat mennä ja menevätkin väliin, jos oppilasta pahoinpidellään. Olin väärässä. Uhria voidaan potkia tajuttomaksi aikuisten seuratessa ohjeiden mukaan vieressä.

Ilta-Sanomat: TS: Raision kohukoulussa irtisanoutumisaalto – kaupunki kielsi opettajia puhumasta ongelmista:

Turun Sanomien haastattelemat Vaisaaren nykyiset, irtisanoutuneet sekä eläköityneet opettajat kertovat nimettöminä lukuisista ongelmista, kuten ”levottomuuksista, johtamisongelmista, työpaikkakiusaamisesta, epätasa-arvoisesta kohtelusta sekä huonosta ilmapiiristä”.

Moni opettajista sanoo, että levottomuudet lisääntyivät kovasti, kun viereisessä oppilaitoksessa toiminut erityisluokka siirrettiin samoihin tiloihin heidän kouluunsa pari vuotta sitten.


Kouluväkivaltaa tapahtuu varmasti melkein joka koulussa, eikä Vaisaaren koulu ole poikkeus. Opiskelin nuoruudessani Raisiossa, ja Vaisaaren koulu oli levottomassa maineessa jo silloin. Syy, miksi väkivalta äkillisesti ryöpsähti siellä, löytyy integraatiosta ja inkluusiosta.

Turun Sanomien paperilehden uutisessa 20.1.2023 haastateltiin Vaisaaren koulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtajaa:

Kauhaniemen (vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja) tietojen mukaan yläkoulun 815 oppilaan joukossa on noin 30 nuorta, jotka ovat aiheuttaneet häiriöitä.

- -

Se, että Vaisaari on Suomen suurin yläkoulu, ei Kauhaniemen mukaan selitä ongelmia. Kun hänen esikoisensa kävi koulua, oppilasmäärä huiteli tuhannen paikkeilla.

- Levottomuuksia on ollut ennenkin, mutta ei näin paljon. Ero entiseen on myös siinä, että häiriköivät oppilaat ovat välinpitämättömämpiä toisia ihmisiä kohtaan. Kunnioitus auktoriteetteja kohtaan puuttuu.


Turun Sanomien mielipidesivulla oli koulun usean nykyisen opettajan ja henkilökunnan jäsenen tekemä mielipidekirjoitus, jossa hyökättiin Turun Sanomien uutisointia vastaan. Kirjoittajat kiistävät havainneensa koulussa vakavia ongelmia. He pitävät koulunsa asioiden olevan monilta osin paremmassa kunnossa kuin useiden muiden lähialueen koulujen.

TS: Moni Vaisaaren koulun nykyisistä opettajista ei tunnista lehtijuttujen Vaisaarta:

Emme väitä, että Vaisaari olisi helppo paikka vailla ongelmia, mutta mikäpä yli 800 oppilaan yläkoulu tänä päivänä olisi. On todella huolestuttavaa, että Turun Sanomissa on lähdetty sensaatiohakuiselle linjalle sen sijaan, että pyrittäisiin käymään keskustelua koulumaailman kipukohdista ja nuorten levottomuutta aiheuttavasta henkisestä pahoinvoinnista.

Todellisuudessa Vaisaari on ihan tavallinen yläkoulu, joskin poikkeuksellisen suuri sellainen. Useat meistä viihtyvät Vaisaaressa, nauttivat työstään ja valitsevat olla töissä juuri täällä.

- -

Totuus on, että viime vuodet ovat olleet poikkeuksellisen haastavia ihan kaikille kouluille, kun lasten ja nuorten henkinen pahoinvointi purkautuu. Kun saman yläkoulun katon alle kerätään opiskelemaan kaikki kunnan yläkouluikäiset ja oppilasmäärä on reippaasti yli 800, totta kai ongelmat kertaantuvat ja korostuvat.


No totta kai väkivalta on ihan normaalia.

Kaarinan Piispanlähteen koulussa raa'an väkivallan uhreina ja tekijöinä ovat olleet ekaluokkalaiset eli 7-vuotiaat lapset.

HS: Ekaluokkalaisten ”raaka väkivalta” nosti koulun kohun keskiöön:

”Puhumme nyt seitsemänvuotiaista. Missään nimessä puhe ei ole raa’asta väkivallasta. Meillä on lähikouluperiaate ja luokilla monenlaisia lapsia. Kaikilla ei ole niin hyviä sosiaalisia taitoja. Olisiko oikea tapa eristää nämä lapset, jolloin sosiaalisten taitojen oppiminen vähenisi?” (rehtori) Tuominen sanoo.


Rehtori vähättelee väkivaltaa. Sen lisäksi hän pitää väkivaltaisia tapahtumia oppimiskokemuksina. On sairasta uhrata puolustuskyvyttömiä lapsia siihen, että heidän hyvinvointinsa kustannuksella opetetaan väkivallan tekijöille sosiaalisia taitoja. Tosiasiassa väkivallan tekijä oppii, että väkivallalla saa tahtonsa läpi kenenkään siihen puuttumatta. Uhri oppii, että ihmiset ovat pahoja, heikkoja tai tyhmiä. Ja kyllä me tiedämme, mitä muuta kouluväkivallan uhriksi joutuminen aiheuttaa.

Ilta-Sanomat: ”Lapset olivat luulleet, että poikani kuolee” – äidit kertovat ekaluokkalaisten kohtaamasta silmittömästä väkivallasta kaarinalaisessa koulussa:

Ilta-Sanomat haastatteli neljän Piispanlähteen koulun ekaluokkalaisen oppilaan äitiä. Heidän nimensä on muutettu lasten yksityisyyden suojelemiseksi. Äitien kertomukset ovat yhtenevät: heidän 7-vuotiaat lapsensa joutuvat kohtaamaan väkivaltaa useita kertoja viikossa.

Kaikki äidit kertovat väkivallan alkaneen heti tai lähes heti koulun alettua. Sitä on jatkunut nyt kolme kuukautta.

- -

Lapset ovat alkaneet nähdä toistuvan väkivallan tilanteena, joka ei muutu.

– Lapseni sanoi viime viikolla ensimmäistä kertaa, että ei se haittaa, että mua lyödään. Se kyllä sattuu, mutta ei se enää haittaa, Kaisa kertoo.

- -

Vanhemmat ovat turhautuneita siihen, miten koulussa on hoidettu asiaa. Tapauksista ei ole heidän mukaansa aina ilmoitettu kotiin, vaikka lapsi on mennyt kertomaan opettajalle. Yksi äideistä kertoo, että hänelle ei ole ilmoitettu kertaakaan, vaikka väkivalta on jatkunut koulun alusta asti.

Jokainen äiti kertoo olleensa yhteydessä kouluun useita kertoja. He kertovat, että viesteihin ei aina vastata tai sitten saatetaan vastata, että asia selvitetään. Sitten asiasta ei kuulu välttämättä enää mitään.


TS paperilehti 18.11.2022: Kaarinan Piispanlähteen koulussa ”katastrofaalinen selittelyilta”:

Hollmen (kuudesluokkalaisen oppilaan isä) kuvailee vanheimpainiltaa täydeksi farssiksi. - Kymmenet vanhemmat kertoivat, miten heidän lapsiaan on lyöty tunnin päätteeksi, ruokajonossa, välitunnilla tai muussa vastaavassa tilanteessa, Hollmen kertoo.

Hänen oma poikansa on säästynyt fyysiseltä väkivallalta, mutta uhkaavia tilanteita on ollut. Viimeksi tiistaina lapsi uhattiin hakata. Uhkaus ei toteutunut, mutta pelko oli läsnä seuraavana aamuna kouluun lähtiessä.

Hollmen kokee koulun vähättelevän ongelmaa. - Koulun rehtori ja vararehtori eivät käyttäneet tilaisuudessa oikeita sanoja, vaan puhuivat väkivallan ja lyömisen sijasta lasten välisistä välikohtauksista. Aivan kuin poliitikot olisivat väistelleet aihetta, Hollmen kuvailee.

- -

Hollmen peräänkuuluttaa opettajien ja ennen kaikkea rehtorien auktoriteettia. Hän ei ole aiemmin juurikaan osallistunut vanhempainiltoihin tai koulun keskusteluihin, mutta kokee, ettei voinut enää keskiviikon ”katastrofaalisen selittelyillan” jälkeen olla hiljaa. Hollmen lähestyi Kaarinan päättäjiä avoimella kirjeellä. Sosiaalisessa mediassa julkaisemassaan kirjeessä Hollmen penää päättäjien vastuuta ja nosti esiin koulun johdon.

- Jokainen organisaatio on johtonsa näköinen. Kyse ei ole siitä, että luokkaan tarvittaisiin kolme kertaa enemmän aikuisia, joita voi huoritella ilman huolta rangaistuksesta, vaan siitä, että sinne tarvitaan aikuinen, joka omalla esimerkillään osoittaa selvät rajat, saa lasten kunnioituksen eikä siedä alentavaa käytöstä.

Yritysmaailmassa näillä katastrofaalisilla tuloksilla olisi johtaja vaihtunut useaan kertaan, yritysmaailmassa itse vahvasti mukana oleva Hollmen kirjoittaa.


Rehtori puolustautuu samassa artikkelissa:

Koulun rehtori Tiina Tuominen sanoo, ettei vähättele ongelmaa ja kantaa asiassa vastuun. Hän toivoo vanhemmilta malttia, sillä väkivallan kitkemiseksi tehty työ ei näy heti.

- Itselleni jäi vanhempainillasta mielikuva, että vanhemmat eivät usko, että teemme koko ajan toimia niillä resursseilla, mitä meillä on. Se on pitkä prosessi, eikä tulos välttämättä näy heti ulospäin. Olen pahoillani, että nollatoleranssiin emme ole päässeet, Tuominen pahoittelee.


Sinun on alistuttava väkivallalle. Sinun on odotettava niin kauan, että aikuiset saavat jotain tai eivät saa mitään aikaiseksi. Ja fyysisesti et saa puolustaa itseäsi tai muita. Tuo on kauhea viesti, jonka aikuinen lapselle antaa. Kouluväkivallan lopettamista on odotettu jo vuosikymmeniä. Väliin on mahtunut KiVa Koulua ja kaikenlaisia kampanjoita. Väkivalta ei ole kaikesta huolimatta loppunut, eikä se lopu odottamalla.

Vanhempien pitäisi mennä kouluun katsomaan, että mitä siellä tapahtuu. Vanhempien pitäisi olla ekaluokkalaisensa mukana koulupäivän ajan, ja mennä väliin, kun toinen ekaluokkalainen aikoo lyödä. On turha vaatia koulua tekemään jotain, koska koulu ei kuitenkaan tee mitään.

Keskustelu epäkohdista kääntyy usein siihen, että jotkut alkavat vaatia keskustelun suuntaamista onnistumisiin ja muihin myönteisiin asioihin. Sen lisäksi keskustelu ajetaan lopulta siihen, kuinka vaativia opetusalan ammatit ovat. Samalla vaaditaan resurssien lisäämistä kaikenlaisiin turhuuksiin, joilla ei varmasti ole vaikutusta kouluväkivaltaan. Kaiken epäjärjestyksen syynä pidetään lasten ja nuorten henkistä pahoinvointia, jolloin ohitetaan väkivallan todelliset syyt. Ja vastuu, se ei tunnu kuuluvan kenellekään. Jos joku kertoo kantavansa vastuun, on se vain maineenhallintaa.

Kävin keskustelua erään kokemusasiantuntijan kanssa koulujen tilanteesta. Päädyimme kysymään, että kumpi on parempi vaihtoehto:

1. Rehtori ja koulun henkilökunta tunnustavat tapahtumat. He myöntävät, etteivät voi tehdä enempää, ja siksi he näyttävät heikoilta.

2. Rehtori ja koulun henkilökunta kiistävät tapahtumat. Siksi he näyttävät tietämättömiltä hölmöiltä.


Ei kommentteja: