Valopilkku ja Nynny Nyhverö Yle Radio Ykkösellä

Yle Radio 1: Eve Mantun kuriton kokous (nettikuuntelu, mp3, podcast)

Esityslista 25.1. Kouluväkivalta on aikuisten moka!

1. Kokouksen avaus

2. Kokouksen järjestäytyminen

3. Laittomuuden ja päätösvallattomuuden toteaminen.

4. Vallallaolevien asenteiden esittely ja horjuttaminen.

Koulussa tapahtuvasta kiusaamisesta ja väkivallasta on jauhettu vuosikymmenet. Eniten viineriä kuluu fiksujen aikuisten työryhmissä, joissa suunnitellaan toimintamuotoja. Samaan aikaan lapset kärsivät kohtuuttomasti yksin välitunneilla ja koulumatkoilla.

Aikuisten mielestä on kohtuullista sovitella kiusaamistilannetta niin, että osapuolet (!) juttelevat ja lyövät kättä päälle. Joissakin tapauksissa kumpaakin "riitapukaria" on pyydetty rakentamaan kompromissia.

"Läskin apinan" on siis syytä tulla puolitiehen vastaan, laihduttaa ja ruveta vähemmän urpoksi. Silloin kiusaaja voi höllätä vähän, jättää vaikka joka toisen lyönnin väliin.

Sovitaanko näin? Ja kokoonnutaanko tässä rehtorin huoneessa vaikka kuukauden päästä ja tsekataan onko tilanne rauhoittunut?

Kuriton kokous kysyi ongelman todelliselta asiantuntijalta neuvoa ja kutsui kokoukseen Valopilkku ry:n naiset Saija Salmen ja Tina Holmberg-Kaleniuksen.

Kiusatun vastaisku -blogin kirjoittaja "Nynny Nyhverö" eli oman helvettinsä kouluikäisenä. Nyt hän neuvoo kiusattuja ja lataa meitä aikuisia täyslaidallisella.

- Opin koulussa, että aikuiset ovat heikkoja ja tyhmiä. Kouluaikoina oli katkera kiusaajille, mutta vihani kääntyi ajan myötä kohti aikuisia. Koulun henkilökunta ja koulupoliisikin nosti kädet pystyyn. He eivät saaneet 10-vuotiasta kiusaajaa aisoihin. Aikuiset eivät pystyneet estämään häntä tuhoamasta lapsia ympäriltään. Opin, että yhteiskunta lakeineen ja oikeuksineen on surkea vitsi. Tässä maassa häijyin ja voimakkain hallitsee ja muiden on alistuttava.

Voimmeko me täydestä sydämestämme sanoa, että teemme kaikkemme?

Mitä meta-asioita koulu opettaa koko yhteisölle silloin, kun kiusaamisen/väkivallan annetaan jatkua?

Millä perusteilla oppilas voi kieltäytyä menemästä kouluun?

5. Muut asiat

Sauforisti Yrjänä Sauroksella on oikeus häiriköidä kokousta sanoin ja sävelin.

6. Kokouksen päättäminen.

Eve Mantun kuriton kokous nro 4 pidetään lauantaina 25. tammikuuta klo 10.00. Pöytäkirjan tarkastajina koko Suomen kansa.



Pöytäkirja 25.1.

Paikka: Kurittoman kokouksen vallattu tukikohta B

Läsnä: Valopilkku -projektin toimijat Tina Holmberg-Kalenius ja Saija Salmi sekä puheenjohtaja-nuija Eve Mantu.

1. Kokouksen avaaminen
Puheenjohtaja ja nuija Eve Mantu avasi kokouksen klo 10:00.

2. Kokouksen järjestäytyminen
Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Suomen kansa.

3. Laittomuuden ja päätösvallattomuuden toteaminen
Sääntöjä ei ole, mutta jos olisi, niissä lukisi, että kurittomat kokoukset ovat aina laittomia ja päätösvallattomia.

4. Vallalla olevien asenteiden esittely ja horjuttaminen

Yrjänä Sauros lupasi uupuvia huokuja, teräviä piirtoja ja henkien puheita.

Kokouksen esityslistalla oli poika, jota paiskotaan pitkin naulakoita koulun käytävällä, tyttö, jota kohdellaan kuin ilmaa ja opettaja, joka aistii, että joku on pielessä, mutta on kuin ei huomaisi mitään.

Kouluväkivallasta on tehty tilastoja ja tutkimuksia, mutta silti kiusaaminen jatkuu. Liian monessa koulussa kuvitellaan, että hankala tilanne purkautuu yhdellä keskustelulla, jonka päätteeksi kiusaaja ja kiusattu laitetaan paiskaamaan kättä.

Saija Salmi ja Tina Holmberg-Kalenius toivat kokoukseen moninkertaisen asiantuntemuksen. Heitä kumpaakin on kiusattu koulussa ja he ovat kiusattujen lasten äitejä. Näiden omien kokemusten lisäksi he ovat opiskelleet aihetta monipuolisesti. He ovat siis kouluttautuneita vertaistukijoita - eli samalla sekä vertaisia että ammattilaisia.

He eivät harrasta viinereiden syömistä aikuisten fiksuissa kokouksissa, joissa suunnitellaan toimenpiteitä. He mieluummin toimivat.

Puheenjohtaja esitteli henkilökohtaisen ongelman: hänen on vaikea uskoa vallallaoleviin kiusaamisen estämisohjelmiin, koska ne vaikuttavat munattomilta. Tina Holmberg-Kalenius on huomannut, että kouluissa ollaan väkivallan ja kiusaamisen suhteen liian kärsivällisiä. Tilannetta seurataan ja katsellaan niin pitkään, että tapaus ehtii kehittyä vakavaksi. Saija Salmi täräytti, että kiusatun elämä on sisäinen helvetti.

Valopilkkuun ottaa yhteyttä noin sata oppilasta vuodessa. Joskus tulee nelirivinen sähköposti, joskus asiaa selvitetään pitkäänkin. Perhe on Valopilkun työntekijöiden ykköslähtökohta. He kuuntelevat ja neuvovat, esimerkiksi kertoen aiemmista tapauksista opittuja keinoja.

Onko olemassakaan koulua, jossa ei kiusata ollenkaan?

Nimimerkki Nynny Nyhverö tyrmää rehtorit, jotka ylpeilevät, että heidän koulussaan ei kiusata. Rajun kouluväkivallan uhriksi joutunut Nynny Nyhverö kertoi kokoukselle puhelimitse, että hänen nähdäkseen on kaksi vaihtoehtoa: joko rehtori valehtelee tai hän ei näe mitä koulussa tapahtuu. Nyhverön mukaan aikuisilla ei ole hajuakaan mitä kouluissa tapahtuu, mutta lapset tietävät tarkasti ketä koulussa halveksitaan ja mikä on yhteisön nokkimisjärjestys.

Kokous keskusteli siitä, mitä keinoja aikuisilla olisi päästä selville lasten välisistä jännitteistä. Saija Salmi lähtisi kehittämään opettajakoulutusta. Opettajilla ei ole tarpeeksi taitoa lukea oppilaita, nähdä hienovaraisia tilanteita. Kokous keksi täydennyskoulutukselle nimenkin: antennipääkoulutus.

Nyt 38-vuotias Nynny Nyhverö on katkera aikuisille. Kun hän oli vielä koulussa, hänen vihansa kohdistui kiusaajiin. Nyt hän vihaa aikuisia, joiden olisi pitänyt saada 10-vuotias kiusaaja kuriin. Kun alistaminen ja pahoinpitely sai jatkua, kiusattu oppi ikäviä asioita yhteisöstä ja sen myötä yhteiskunnasta.

1. Yhteiskunta lakeineen ja oikeuksineen on pelkkä surkea vitsi.

2. Häijyin ja voimakkain hallitsee, muiden pitää alistua.

3. Aikuiset ovat heikkoja ja tyhmiä.

Kokous lähti pohtimaan onko kouluväkivalta rakenteellinen ongelma, joka aiheutuu koulusta itsestään? Puheenjohtaja luki Vesa Linja-ahon kommentin Kiusatun vastaisku -blogista:

Mielestäni koulukiusaaminen on koulun rakenteellinen ongelma, vähän samalla tavalla kuin korruptio on valtion rakenteellinen ongelma. Eli: aina kun meillä on valtio, on korruptiota. Ja aina kun meillä on koulu, on koulukiusaamista.... Laitokseen sullottu ihmislauma on täysin epäluonnollinen ympäristö ihmisille, ja olisi ihme, jos siellä ei tapahtuisi kiusaamista. (Vesa Linja-aho 30.7. 2010)

Entä valvonta? Ovatko lapset liikaa keskenään?

Nynny Nyhverö muistutti puhelimitse, että lapset eivät voi oppia sosiaalisia taitoja keskenään. Eivät ainakaan sellaisia sosiaalisia taitoja, joita me haluaisimme heidän oppivan. [lisäys NN: Kärpästen herra, anyone ?] Kokous totesi, että lapset ovat ja saavatkin olla keskeneräisiä ihmisiä, jotka tarvitsevat viisaiden aikuisten valvontaa ja ohjausta. Saija Salmi ja Tina Holmberg-Kalenius olivat sitä mieltä, että lasten on myös voitava olla keskenään, mutta se ei poista aikuisen vastuuta koulurauhan varmistamisessa.

Puheenjohtaja ravisteli perusteita ja opetussuunnitelman ylivoimaa. Eikö joskus voisi julistaa koulun poikkeustilaan, hylätä matematiikan ja biologian muutamaksi viikoksi ja keskittyä käsittelemään rehottavaa kiusaamisongelmaa. Oppilaat tietävät kuitenkin jo mitä on meneillään, mitä järkeä on hyssyttelyssä? Mikä estää kutsumasta nuorisotyöntekijöitä välituntivalvojiksi, vanhempia koulumatkoille saattajiksi? Jos koulussa on väkivaltaa ja kiusaamista, sen tietävät kaikki oppilaat. Jos kiusaamisen annetaan jatkua, koulussa pyörii eräänlainen näkymätön opetussuunnitelma. Niin kiusattu, kiusaajat kuin sivustakatsojatkin oppivat, että alistaminen ja väkivalta toimii. Me aikuiset olemme usein liian myöhään liikkeellä.

Kun me kulttuurissamme ihannoimme vahvuutta, me ruokimme kiusaamista, muistutti Tina Holmberg-Kalenius. Kouluissa pitäisi olla tunneopetusta. On paljon lapsia, jotka eivät osaa tulla toimeen muiden kanssa. Rajua kiusaamista voi olla jo ekalla luokalla!

Jos äiti manipuloi tytärtä kotona, tytär manipuloi ystäviään koulussa. Tunnekasvatus ohjaisi viisaaseen ristiriitojen ratkaisemiseen, opettaisi neuvottelutaitoja ja yhteistyötä.

5. Muut asiat
- kokous oli yksimielinen siitä, että kiusaamista EI VOI sovitella. Kiusatun ei tarvitse kätellä kiusaajaa. On julmaa istuttaa kouluväkivallan uhri kiusaajien kanssa samaan neuvottelupöytään.
- kokous vaatii, että aikuiset skarppaavat ja opettelevat lukemaan lapsia ja lasten välisiä suhteita.
- kokous kehottaa kaikkia miettimään, mikä käsitys meillä on kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä. Onko yhteistyötä?
- kokous usuttaa aikuiset ulos kivoista viineripalavereista. Yhtään tilastoa tai toimenpidesuunnitelmaa ei enää tarvita. Silmät ja korvat on vietävä oppilaiden luo.
- kokous toteaa, että vertaissovittelu haiskahtaa laiskojen aikuisten keksinnöltä. Lapset eivät sovi vaikeiden ihmissuhdesotkujen selvittelijöiksi, heillä ei ole tarvittavaa kypsyyttä. Ja vielä kerran: kiusaamistapaukset EIVÄT KUULU sovitteluun ollenkaan.
- kokouksen aluksi nautittiin kaksi kahvia ja yksi jäätee.

6. Kokouksen päättäminen
Puheenjohtaja kiitti kipakasta keskustelusta ja päätti kokouksen klo 10:45