keskiviikko 16. lokakuuta 2019

Miisa Nuorgamin teoria naisvihasta pelimaailmassa


Hesarissa julkaistiin maksumuurin taakse lukittu artikkeli Miisa Nuorgamista. Hänet tunnetaan elektronisen urheilun juontajana, Diilin kilpailijana ja somepersoonana. Hesari kuvailee Nuorgamia häpeämättömäksi, äänekkääksi, saamelaiseksi vegaanifeministiksi.

Nuorgam joutui vihan kohteeksi kerrottuaan julkisesti naispelaajiin kohdistuvasta törkeästä käytöksestä. Hänellä on teoria pelimaailman ”naisvihan” syistä:

”Monia pelaajamiehiä on saatettu kiusata koulussa. He ovat kenties jääneet ryhmän ulkopuolelle ja katsoneet vierestä, kun suositut pojat ovat pariutuneet suosittujen tyttöjen kanssa. Nämä pojat ovat ehkä paenneet pelimaailmaan ja perustaneet internetiin oman turvapaikkansa. Kun sinne saapuu nainen, he voivat kokea olonsa uhatuiksi, Nuorgam pohtii ja lisää, ettei hän kuitenkaan voi määritellä toisten kokemuksia heidän puolestaan.”

On todellinen yllätys, että etuoikeutettu feministi tunnustaa valtamediassa kiusaamisväkivallan uhriksi joutuneiden poikien syrjäyttämisen pariutumismarkkinoilta.

Teoria vaatii lisää pohtimista. Hesarin jutussa kerrotaan esimerkkejä pelaajanaisiin kohdistuvasta häirinnästä: huorittelua, haukkumista, uhkailua, vähättelyä, alempiarvoisena pitämistä, seksuaalista häirintää ja ulkonäön kommentointia. Tuohan on selvää sovinismia. Mikäli en aivan väärässä ole, sovinismia harrastavat aivan muut pojat ja miehet kuin kiusaamisväkivallan uhriksi joutuneet. Sovinismi on tyypillistä hallitseville tai hallitsevaan asemaan pyrkiville epäkypsille uroksille. Sanoisin, että pelaajanaisia häiritsevät henkilöt ovat kiusaamisväkivallan tekijöitä. Sen näkee jo edellä olevista esimerkeistä. Ne ovat tyypillisiä esimerkkejä kiusaamisväkivallasta.

Toimittaja Ivan Puopolo vaati Ylen Sannikka&Ukkolassa törkeänkin puheen hyväksymistä sananvapauden nimissä. Se johtaa kaltevalle pinnalle, jossa ensin uhrataan poliitikot, ja sitten jo vaaditaan sanallisen kiusaamisväkivallan hyväksymistä sananvapauden nimissä. Yhteiskunnassa vallitsee sopimus hyväksytystä käyttäytymisestä. On olemassa käyttäytymissäännöt, joiden rikkomisesta pitäisi tulla seurauksia. Luonnollinen ja hyvin toimiva yhteisö palauttaa sääntöjen rikkojan takaisin ruotuun, tai rankaisee ja palauttaa ruotuun, mikäli sanoma ei kerralla mene perille. Jos nämä toimet eivät auta, yhteisö karkottaa sääntöjen rikkojan keskuudestaan.

Vaikka pelaajanaisiin kohdistuva häirintä ei täyttäisi rikoksen tunnusmerkkejä, huonon käyttäytymisen tunnusmerkit se täyttää. Jos kirjallinen ulosanti on sisällyksetöntä möykkäämistä, olisi parempi jättää kommentointi muille ja keskittyä pelaamiseen.

Feminismin aiheuttama suuttumus on eri asia. Syrjäytetyt pojat ja miehet, joista todistetusti suurin osa on kiusaamisväkivallan uhreja, ovat saaneet tarpeekseen feministien lietsomasta ja pahiten juuri syrjäytettyihin miehiin osuvasta miesvihasta. Feminismin vastustaminen ei ole naisvihaa, mutta tunteiden kuumetessa nettikirjoittelu menee taitamattomissa käsissä helposti ala-arvoiseksi huuteluksi. Eikä todellakaan voi tulla yllätyksenä, että tunteet kuumenevat, kun äänekäs feministi marssii torvet soiden ja liput liehuen sulkeutuneeseen miesenemmistöiseen pelaajayhteisöön.

* * * * *

Joker on mestariteos. Käykää katsomassa, kuinka mies murtuu.

”The greater danger to society may be if you DON’T go see this movie. Because the story it tells and the issues it raises are so profound, so necessary, that if you look away from the genius of this work of art, you will miss the gift of the mirror it is offering us. Yes, there’s a disturbed clown in that mirror, but he’s not alone — we’re standing right there beside him.”
- Michael Moore

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Itseäni ei kylläkään haittaa näin yli nelikymppisenä entisenä rajustikoulukiusattuna miehenä syrjäytymiseni ns. parisuhdemarkkinoilta. Tein parhaani niillä korteilla mitä elämältä sain. Se tosin harmittaa, että feministit rinnastavat todella surkean elämäni joksikin sukupuolen perusteella tulevaksi etuoikeudeksi.

Minulla ei näet ole koskaan elämässä ollut toimivia ihmisuhteita, työkokemusta on pari vuotta, joka ei ole paljon yli nelikymppiselle miehelle. En ole ikinä omistanut asuntoa tai mitään rahatarvoista, koska minulla ei ole koskaan ollut mahdollisuutta säästää. Kun en ole kelvannut minnekään töihin ikinä. Ei ketään ota henkisesti näin rikkinäistä edes töihin ja vielä vähemmän koska työkokemustakaan ei ole. Olen lapseton, parisuhteeton, luottotiedoton, pitkäaikaistyötön, mielenterveysongelmainen ja asun muiden nurkissa vielä nelikymppisenäkin. Muuten olisin asunnoton.

Jos jossain erehdyn paljastamaan ongelmani olemassa olon seurauksena on aina jotain ikävää vähintään vihaista tuijottelua, koska en ole tuottamassa hyödykkeitä ja veroja muulle yhteiskunnalle.

Feministien retoriikka missä torvet soiden vaaditaan oikeuksia naisille tuntuu näkövinkkelistäni oikeastaan täysin vieraalta en edes ymmärrä sitä maaimaa missä he elävät. Ei minulle ainakaan mitään oikeuksia ole koskaan kukaan antanut lähinnä lyötiin turpaan päivittäin peruskoulussa johon valtio pakotti menemään ja jos en mennyt lyötiin turpaan kotonakin vanhempieni toimesta. Joten vaihtoehdoksi jäi mennä kouluun, koska silloin turpaan sai vain kerran päivässä. Oikeastaan psyykeni on kaiken tämän jälkeen mennyt niin huonoon kuntoon, että minun on vaikea muistaa asioita esim. nimiä, osoitteita ja hoitaa normaali elämään kuuluvia asioita. Jos yritän päästä lääkäriin sieltä ei vain nykyään saa edes aikaa tulee vain hirveä sairaanhoitajan kuulustelu ja sen päätteeksi yleensä ei lääkäri aikaa tule edes sellaista viiden minuutin mittaista.

Feministeilla tuntuu olevan asiat aika paljon paremmin kuin minulla, koska he jaksavat vaatia ja vakavia kroonistuneita muisti ja keskittymisongelmia ei ole syntynyt vuosikymmeniä jatkuneiden ahdistus ja masennus oireiden takia.

Nynny Nyhverö kirjoitti...

Kuulostaa siltä, että olet löytänyt MGTOW-elämäntavan.

Sukupuolen takia etuoikeutettuna pitäminen harmittaa myös minua. Eipä ole patriarkaatin suomia etuoikeuksia täälläkään näkynyt.

Anonyymi kirjoitti...

Näiden miesvihaajien älyllisestä epärehellisyydestä kielii se, että he kyllä uskovat rasismin, homofobian ja seksismin kaltaisiin syrjintöihin, mutta mitään muuta syrjinnän muotoa ei ole heille olemassakaan. Ostrakismi, suosikkijärjestelmät käänteinen rasismi, sosiaalinen hyljeksintä ja jo mainittu miesviha. Kaikesta tästä vääryydestä kumpuava turhautuminen tulkitaan niin helposti ja sokeasti naisvihana.

Lisäksi tuo Missa-feministi teorioineen on ironisesti sitä mieltä, että naisten tulee olla passiivisia objekteja ja palkintoja, ja että vain kaikkein suosituimmalla miehellä on oikeus lunastaa nämä itselleen.

Nynny Nyhverö kirjoitti...

Kyllä, asia on juurikin niin. Naisvihasyytöksillä koetetaan myös kitkeä kaikki feminismiin kohdistuva kritiikki.