lauantai 1. syyskuuta 2018

Kouluturvaa-lehti ei ota opikseen


Tuomitun talousrikollisen pyörittämä Kouluturvaa-lehti on jälleen otsikoissa. Aihe oli esillä viime syksynä, eikä mikään muu kuin huijattujen ihmisten määrä näytä muuttuneen. Kuluttajaviranomaisiin on lehden takia oltu yhteydessä lähes 1200 kertaa. Pelkästään tänä vuonna yhteydenottoja on tullut lähes 400. Se on järkyttävän korkea määrä lehdelle, jonka levikki on arviolta vain noin 3000 tilausta. Kaikki eivät jaksa valitusprosessiin lähteä. Huijattuja saattaa olla paljon enemmän.

Helsingin Sanomat: ”Valehtelivat suoraan, että nauhalta kuuluu, kun teen kestotilauksen” – Terttu Olli luuli tukevansa kiusaamisen vastaista työtä, mutta joutuikin Kouluturvaa-lehden tilaajaksi

”HS tutustui tapauksiin vuoden 2018 yhteydenottojen perusteella. Niistä ilmenee, että esiin tulleet outoudet ovat säännönmukaisesti samankaltaisia. Usein kuluttaja ei ole tiennyt Ollin tapaan tilaavansa lehteä, vaan kuvitellut tukevansa hyväntekeväisyyttä.

”Kyllähän se on ongelmallista, jos kuluttajalle annetaan kuva, että kyse on hyväntekeväisyydestä, vaikka taustalla on liiketoimintaa”, lakimies Kristiina Vainio KKV:stä toteaa.

Tilaus on tehty useissa tapauksissa ilman suostumusta, esimerkiksi muistisairaalle vanhukselle. Reklamaatioiden tekeminen on ollut lähes mahdotonta, sillä asiakaspalvelussa ei usein vastata.”

Firman mainostama avustustoiminta näyttää yhtä tyhjältä:

”HS selvitti, saako turvapuhelimesta luvattua apua. Toimittaja esitteli itsensä alakouluikäisen vanhemmaksi ja kysyi, kuinka koulukiusaamistilanteessa tulisi toimia.

”Koulun puitteissa, ainakin opettajalle pitäisi ensin kertoa. Koulussa luulisi myös olevan koulukuraattori ja koulupsykologi, joiden kanssa voisi jutella”, puhelimeen vastannut nainen neuvoo.”

Yleisesti väitetään, että kaikki työ on arvokasta. Kouluturvaa-lehden myynnillä on vain kielteisiä vaikutuksia yhteiskuntaan. Ihmiset, jotka eivät jaksa, osaa tai uskalla valittaa, menettävät rahansa huijareille. Ihmiset, jotka valittavat, tuhlaavat arvokasta aikaansa ja voimavarojaan turhan asian selvittelyyn, vaikka viranomaisten olisi pitänyt jo kauan sitten pistää puhelinmyyjät kuriin. Haitta ei koske ainoastaan huijatuiksi joutuneita kuluttajia. Kuulin erään järjestön työntekijältä, että rehellisissä järjestöissä joudutaan selittelemään, ettei heillä ole mitään tekemistä kyseisten huijausten kanssa.

Kouluturvaa-lehti ei ota opikseen, ja miksi ottaisi. Hyväntekeväisyyshuijaukset ovat hyvä bisnes, koska hampaattomat viranomaiset konttaavat rähmällään huijarien edessä. Ihmettelen, miksi viranomaiset jahkailevat, vaikka keinoja toiminnan pysäyttämiseen löytyy. Miksei tapausta ole jo viety markkinaoikeuteen? Miksi Helsingin poliisilaitoksella jahkaillaan, käynnistetäänkö esitutkintaa vai ei? Kuinka törkeästi kouluväkivallan uhreilla voidaan rahastaa, ennenkuin heikko yhteiskunta puuttuu asiaan?

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Kouluturvattomuutta.