Bullycide

A suicide caused as the result of depression from bullying, especially children. [Wiktionary]

Ajatukset itsensä tappamisesta ovat monelle entiselle ja nykyiselle kiusatulle tuttuja. Minulle itsemurha on aina ollut vieras ajatus ja ehkä juuri siksi niin vaikea kirjoituksen aihe. Olen yrittänyt oppia lisää tästä kuolemanvakavasta asiasta. Satojen luettujen tekstien ja muutamien keskustelujen jälkeen ymmärrän siitä vähän enemmän.

Kun luen kiusatun itsemurha-ajatuksia käsitteleviä blogeja, on päällimmäisenä avuttomuuden tunne. En osaa tehdä muuta kuin seurata sivusta pienen ihmisen hiljaista loppuunpalamista. Pelkään, että vain pahennan tilannetta, jos kirjoitan jotain kommentiksi. Tiedän kyllä hyvin mitä koulukiusatulle ei saa sanoa, mutta en tiedä mitä itsemurhaa ajattelevalle voi sanoa. Toisaalta on pakko yrittää edes jotain. Olisi kamalaa elää tiedon kanssa, että minulla olisi ehkä ollut mahdollisuus vaikuttaa, mutta en tehnyt mitään. Tekstien lukeminen herättää minussa melkoisesti vihaa. Tilanne on niin epäoikeudenmukainen. Pahantekijät ansaitsisivat kuolla, uhri ansaitsee elää. Ihmisen ajaminen itsemurhaan on sama kuin murha, vaikka liipaisimesta vetää uhri eikä murhaaja itse.

Ja sitten ruudulle tuli pahaenteinen otsikko. Loppu. Kului monta päivää, kunnes ruudulle tuli uusi otsikko. Hän oli yhä elossa, vaikka kuolema oli ollut todella lähellä. Suru ja viha vaihtuivat helpotuksen tunteeseen. Vaikka elämä olisi syömishäiriön hallitsemaa mielisairaalahelvettiä, on vielä mahdollista saada elämänhalu takaisin ja löytää elämälle tarkoitus. Se on vaikeaa. Kaikki eivät sitä löydä, sen todistavat suomalaisten synkät itsemurhatilastot. Mitään valmista kaikille toimivaa ratkaisua ei ole, vaikka usein meille tyrkytetään elämän sisällöksi psyykenlääkkeitä, terapiaa, opiskelua ja työntekoa. Elämänhalu voi löytyä jostain ihan muusta. Minulle se oli radikalisoituminen. Elämänhalu löytyi, kun vuosikausia kestäneen tukahduttamisen jälkeen vapautin vihani yhteiskuntaa kohtaan. "You haven't lived until you've found something worth dying for."

Yksi tapaus on ollut viime aikoina uutisissa. Lady Gaga raivostui kuultuaan 14-vuotiaan Jamey Rodemeyerin itsemurhasta.

Murha.infossa on listattu kuolemaan johtaneita kiusaamistapauksia. Niitä lukiessa tulen yhä vakuuttuneemmaksi, että koulukiusaamisen sijaan ilmiöstä pitäisi käyttää paremmin kuvaavaa sanaa kouluterrori, rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa pitäisi laskea rankasti ja lasten maailmassa tapahtuvat väkivaltarikokset tutkia ja tuomita kuten aikuisten kohdalla tehdään. Murha.infon listaus keskittyy enimmäkseen ulkomaisiin tapauksiin. Ruukinmatruuna oli löytänyt jostain tiedon, että bullycidetapauksia olisi Suomessa noin kymmenen vuodessa.

Itsemurha on pitkään ollut tabu suomalaisessa kulttuurissa ja on sitä yhä, ainakin jossain määrin. Itsemurhaa on pidetty raukkamaisena, häpeällisenä tekona. Meille on väitetty, että itsemurha on syntiä. On peloteltu, että itsemurhan tehnyt joutuu helvettiin. Meille on tehty selväksi, että itsemurha on rikoksista pahimpia. Siitä kertoo jo itsemurha-sanan loppuosa – murha. Itsemurhaa ajattelevien syyllistäminen pitää lopettaa. Syyllisyyden ja häpeän taakka kuuluu yhteiskunnalle, joka sallii kaiken tämän pahan tapahtua. Tässä on pari Kuunwalon ajatusta :

Usein itkijänaiset, joista osa voi olla vankina miehen ruumiissa, sanovat itsensä tappajan olleen itsekäs, koska hän ei ajatellut läheisiään. Suomeksi käännettynä he tahtovat siis sanoa, että ”sinun täytyy elää meidän muiden vuoksi, eikä itsesi takia” ja ”vaikka kärsisit kuinka täällä mielettömänä pitämälläsi planeetalla, niin kärsi kuitenkin meidän takiamme, äläkä vain ammu kuulaa kalloosi ja jätä meitä…” Kuka tässä onkaan itsekäs ? Usein myös kuulee tapahtuman jälkeen klassisen valheen: ”Olisimme tehneet hänen vuokseen ja häntä auttaaksemme mitä tahansa…” Ihmisillä ei ole mitään rajaa röyhkeydessä, kun kysymyksessä on tämä tällainen itseään suojeleva ja korostava narsistinen valehtelu. Hirvein ihmiskohtalo on sellainen, että potee syyllisyyttä ja jättää anteeksi anelevan viestin ennen tätä tekoa. Voi vain kuvitella sellaisen ihmisen syyllisyyden ja häpeän määrää…

Kumarran syvään niiden tuhansien ja tuhansien muistolle, jotka jaksoivat vitutusta juuri siihen kipupisteeseen asti, että siitä oli tehtävä loppu. Heillä ei ollut muuta tietä. He eivät jääneet ruikuttamaan, vaan panivat toimeksi. Sytytän tänään kynttilän jokaisen oikean itsemurhan tehneen muistolle ! Toisen kynttilän sytytän heille, jotka jaksoivat/jaksavat vitutuksesta ja tuskasta huolimatta Itsensä tähden katsoa tämän pelin loppuun. Kuolema kuitenkin korjaa lopulta potin ! Se tasaa tilit ja sen edessä olemme kaikki samanarvoisia.

Kiusaamisesta johtuvat itsemurhat olisi helppo estää. Ei kiusaamista – ei kiusaamisesta johtuvia itsemurhia. Ohjeita kiusatulle -sivun ensimmäinen ohje ei tämän asian yhteydessä kuulosta ollenkaan tyhmältä. Peruskoulun käyminen ei ole viisasta, jos koulukokemukset aiheuttavat itsemurha-ajatuksia tai itsemurhan. Peruskoulun opin voi hankkia muulla tavalla. Vaihtoehtoina on kotikoulua, etäopetusta ja yksityisopetusta, jonka rahoitus kuuluisi yhteiskunnan maksettavaksi. Tiedän, että helvetti jäätyy ennenkuin tuo toteutuu. Rahaa kyllä olisi, sitä ei vain käytetä heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten hyväksi, vaan sitä käytetään holtittoman kapitalismin tukemiseen ja jättivoittoja tehneiden pörssipelurien, riskisijoittajien ja keskieurooppalaisten pankkien voittojen maksimointiin. Suomalaisille, kuten myös Kreikan kansalle, jää luu käteen.

Kiusaamisen vastaisia toimia on ollut kouluissa jo vähintään kolme vuosikymmentä. Kuinka monta vuosikymmentä pitää vielä odottaa, että hyväntahtoiset akateemiset hölmöläiset saavat kehitettyä oikeasti toimivan ratkaisun ?

OIKEUTTA KOULUKIUSATUILLE !