Väkivaltaisessa yhteiskunnassa tapahtuu väkivaltaisia asioita. Olen turtunut. En jaksa tuntea surua tai tuskaa Norjan terrori-iskujen takia. Harmittaa vain. Harmittaa, että uhrit olivat syyttömiä sivullisia. Jokelan joukkomurhan uhrit olivat syyttömiä sivullisia, samoin Kauhajoella. Ja Columbinessa, WTC-torneissa, irakilaisella torilla, israelilaisessa bussissa...
Koulukiusatut ovat myös syyttömiä sivullisia uhreja. Lopulta on yhdentekevää, kuoleeko uhri pommin räjähdyksessä vai tekeekö itsemurhan kiusaamisen takia, tai vammautuuko yksittäisen psykopaatin tulituksessa vai koulutoverien henkisen väkivallan seurauksena. Lopputulos on syyttömän sivullisen uhrin tuhoutuminen.
Breivik oli päättänyt tehdä maksimaalista tuhoa ja tappaa mahdollisimman monta ihmistä. Mikään väkivallattomuuspuhe ei olisi tuon psykopaatin päätä kääntänyt. Hän oli päättänyt tuhota ihmisiä ajaakseen omaa asiaansa. Melkein mikä tahansa muu teko olisi ollut parempi. Pommista olisi pitänyt varoittaa, jotta ihmiset olisi ehditty evakuoida. Talot voidaan aina rakentaa uudelleen, ihmisiä ei. Tämä saattaa kuulostaa julmalta täydelliseen väkivallattomuuteen uskoville, mutta olisi ollut pienempi paha, jos Breivik olisi murhannut vain sen yhden poliitikon jota hän eniten vihasi. Sillä olisi saanut yhtä paljon näkyvyyttä mediassa kuin tällä hirvittävällä joukkomurhalla.
Luuliko Breivik ihan oikeasti, että hän aloittaa vallankumouksen ? Nyt näyttäisi käyneen päinvastoin. Teko oli niin hirvittävä, että Breivikiä seuraavat enää vain täydet sekopäät. Potentiaaliset vallankumoustoverit ympäri Eurooppaa ovat kilvan irtisanoutuneet Breivikin yhden miehen sodasta.
Yksi terrori-iskun uhreista on sananvapaus. Radikaaleimmat sananvapauden vastustajat vaativat koko internetin sulkemista. Jopa eturivin poliitikot ovat vaatimassa sananvapauden rajoittamista, jotta vihapuhe saadaan tukahdutettua. Tolkuton vihakirjoittelu on asia erikseen, mutta samalla tukahdutetaan myös asiaa sisältävä mutta poliittisesti epäkorrekti kirjoittelu. Sensuuri ei toimi, koska taustalla olevat ajatukset eivät katoa, vaikka kirjoittelu lopetetaan. Ajatukset löytävät aina toisen kanavan purkautua. Miten vihakirjoittelu edes määritellään ? Jotkut tulkitsevat naisten parinvalintakäyttäytymisen arvostelun vihapuheeksi. Kiusatun vastaisku on vihablogi. Kirjoitan avoimesti vihasta, jota tunnen tätä yhteiskuntaa kohtaan. Oman ansaitun osansa vihastani saa iso joukko ihmisiä, instituutioita ja ideologioita. Vaihtoehdot ovat vähissä, jos minulta viedään sananvapaus.
Jo nyt useat ihmiset sensuroivat tekstejään siinä pelossa, että kirjoitukset tulkitaan vihapuheeksi tai että käy vielä pahemmin; Joku yksittäinen kiihkoilija ymmärtää väärin ja saa innoitusta terroritekoon. Esimerkiksi voi ottaa Lars von Trierin reaktion. Hän sanoo katuvansa Dogvillen tekemistä jos käy ilmi, että Breivik sai siitä innoitusta joukkomurhaan. Dogville kertoo naisesta, joka hakee turvapaikkaa pienestä kylästä. Kylä näyttää idylliseltä onnelalta, mutta todellisuus on jotain ihan muuta. Kylä on kuin suomalainen yhteiskunta pienoiskoossa. Dogville on mestariteos, jota ei pidä sensuroida minkään syyn takia.
Minä en pelkää, että joku saisi väärää innoitusta kirjoituksistani. Varmuuden vuoksi korostan vielä yhtä tärkeää asiaa: Jokaisen koulukiusatun on syytä muistaa, että myös me olemme syyttömiä sivullisia uhreja. Meidän velvollisuutemme on suojella muita syyttömiä sivullisia joutumasta terrorin uhreiksi.
OIKEUTTA KOULUKIUSATUILLE !
4 kommenttia:
"Koulukiusatut ovat myös syyttömiä sivullisia uhreja. Lopulta on yhdentekevää, kuoleeko uhri pommin räjähdyksessä vai tekeekö itsemurhan kiusaamisen takia, tai vammautuuko yksittäisen psykopaatin tulituksessa vai koulutoverien henkisen väkivallan seurauksena. Lopputulos on syyttömän sivullisen uhrin tuhoutuminen."
Kaikki sympatia kiusatuille, joiden joukkoon olen itsekin kuulunut, mutta tuo menee minusta liian pitkälle. On aivan eri moraalinen valinta tappaa itsensä sietämättömässä tilanteessa, ja räjäyttää pommi joka tappaa mahdollisen varsinaisen kohteen lisäksi satunnaisen määrän sivullisia.
Kiusaaminen voi aiheuttaa molemmat tragediat, mutta oikeuttaa ainoastaan ensimmäisen.
"Luuliko Breivik ihan oikeasti, että hän aloittaa vallankumouksen ? Nyt näyttäisi käyneen päinvastoin. Teko oli niin hirvittävä, että Breivikiä seuraavat enää vain täydet sekopäät. Potentiaaliset vallankumoustoverit ympäri Eurooppaa ovat kilvan irtisanoutuneet Breivikin yhden miehen sodasta."
Kyseessä on sen verran fiksu tyyppi, että uskoisin hänen ottaneen tämän skenaarion huomioon todennäköisimpänä vaihtoehtona.
Strategia on siis luultavasti se, että iskun jälkeen maahanmuuttajien ja islamin vastustajat joutuvat joksikin aikaa poliittiseen paitsioon, eikä ketään kiinnosta estää maahanmuutosta johtuvia haittoja. Sitten nämä haitat pääsevät kasvamaan rauhassa niin suuriksi, että iso osa tavallisista kansalaisistakin tajuaa ne ja käy kapinaan Breivikin innoittamana. Sitten Breivik tietenkin vapautetaan vankilasta ja häntä pidetään kansallissankarina.
Janika, taisit ymmärtää tämän kohdan väärin:
"Koulukiusatut ovat myös syyttömiä sivuullisia uhreja. Lopulta on yhdentekevää, kuoleeko uhri pommin räjähdyksessä vai tekeekö itsemurhan kiusaamisen takia..."
Uhri kuolee syyttömänä sivullisena, ei itse räjäytä pommia.
”Uhri kuolee syyttömänä sivullisena, ei itse räjäytä pommia.” Juuri tuota tarkoitin. En vertaillut ihmisten moraalisia valintoja. Vertailin lopputuloksia. Uhri menee rikki joka tapauksessa. Vaikka lopputulos on sama, julkisuus ja ihmisten reaktiot kohtelevat uhreja epätasaisesti. Vertaillaan esimerkiksi Norjan terrori-iskuissa kuolleiden määrää ja Suomessa yhden vuoden aikana itsemurhan tehneiden määrää. Ensimmäinen luku on 77, toinen on noin 1000. Missä viipyvät shokkiuutiset tuhannen ihmisen kuolemasta, missä on kukkameri, missä on koko kansakunnan pysäyttävä järkytys ja suru ?
Jaa-a, mä en oikein usko että Breivikistä tulisi kansallissankaria. Teko oli niin hirvittävä. Mutta on niitä muitakin hirviöitä noussut kansallissankareiksi. Stalinillakin on yhä vankka kannattajakuntansa.
Lähetä kommentti