Kaulankatkaisua kotikulmilla

Islamistinen terrorismi saapui Turkuun.

Ja läheltä liippasi. Sukulaisnainen oli terroristin murhareitillä vain joitain minuutteja ennen iskua. Hän onneksi ehti autolleen ja pois keskustasta. Sukulaislapsi oli iskun aikana iltapäiväkerhossa. Kerhorakennus sijaitsee vain noin sadan metrin päässä terroristin murhareitiltä.

Mahdollisesti vain sattuma ratkaisi iskun tekoajan ja paikan. Toisessa ajassa ja paikassa uhrina olisi voinut olla joku läheisistäni tai minä itse. No, ehkä sitten ensi kerralla. Supon seurannassa on noin 350 ihmistä, joilla on kytköksiä terroristiseen toimintaan. Jihadismia kannattavia saattaa olla pelkästään Turussa useita satoja, ehkä tuhansia, eikä viranomaisilla ole kykyä estää näiden moniosaajien keppostelua.

Terroriteon ympärillä riehuvasta paskamyrskystä on jäänyt hampaankoloon muutamia klönttejä, joita en pysty nielemään. Kantasuomalaisia on pilkattu pelkureiksi, koska osa sivustaseuraajista oli kaivanut kännykät esiin ja kuvannut tapahtumia ulkomaalaistaustaisten (ja kantasuomalaisten, vaikka ovat mediassa jääneet vähälle huomiolle) miesten suojatessa uhreja ja juostessa terroristin perään. Toiminta varmasti pelasti useita ihmisiä, mistä kaikki kunnia näille urheille miehille, joista kaksi haavoittui jihadistin iskussa. Mutta. Poliisi julkaisi vain puolitoista kuukautta ennen terrori-iskua Youtube-videon, jossa opastetaan toimimaan iskun tapahtuessa:

”Julkaistu 28.6.2017

Vakava väkivallan uhka. Terrori-isku. Yllättävä vaaratilanne.

Vaikka matkailu koti- ja ulkomailla on pääsääntöisesti turvallista, emme voi silti olla varmoja, etteikö jotakin voisi tapahtua.

Videon toimintaohjeet koostuvat kolmesta ohjeesta: pakene, piiloudu, hälytä.

• Pakene vaarallisesta tilanteesta mahdollisimman nopeasti. Vaaratilanteen keskelle joutuneen kannattaa ensisijaisesti juosta pakoon. Käske muut mukaan. Etsi turvallinen paikka.

• Piiloudu, jos et pääse pakenemaan. Laita puhelin äänettömälle. Mene tarvittaessa suojauksen taakse tai rakenna sellainen ympäröivästä irtaimistosta. Auta muita.

• Hälytä apua. Ilmoita vaarallisesta tilanteesta Hätäkeskukseen numeroon 112 heti kun et ole välittömässä vaarassa. Jos olet ulkomailla, ilmoita paikalliseen hätänumeroon. Ota selville paikallinen hätänumero jo etukäteen.

Videon tavoitteena on turvallisuuden tunteen lisääminen. Kun mielessä on jokin toimintamalli erilaisten tilanteiden varalle, se lisää omia valmiuksia ja rauhoittaa. Videon herättämistä ajatuksista kannattaakin keskustella esimerkiksi lähipiirinsä kanssa.”

Vaikka olen usein eri mieltä viranomaisten antamien ohjeiden kanssa, on nyt pakko myöntää, että nämä ohjeet ovat hyviä. Aseeton ihminen ei voi mitään aseistautuneelle terroristille, joka tappaa jumalansa ja profeettansa nimissä ja hymy huulillaan matkalla paratiisiin. Torikauppiaan pesäpallomaila ja muiden peräänjuosseiden löytämät kättäpidemmät eivät pysäyttäneet terroristia. Terroristia ei pysäyttänyt edes käskyttävät ja aseilla uhkaavat poliisit. Vaadittiin laukaus sekä ampuma-aseesta että sähkölamauttimesta, ja niidenkin jälkeen terroristi hymyili.

Ihmisillä on ihmeellisiä suuruuskuvitelmia. Netissä on moni uhonnut, että jos hän olisi ollut paikalla, hän olisi mennyt väliin. Reality check. Väkivallan käyttöön tottuneet ihmiset, kuten sotilaat tai katutappelijat, voivat yrittää terroristin pysäyttämistä. Tavallinen ihminen ilman asetta, tai ilman kamppailulajiharjoittelua ja taisteluun sopivaa kroppaa ei voi mitään edes riehuvalle juopolle. Suurin osa ihmisistä jähmettyy tai suojautuu äkillisessä väkivaltatilanteessa, ja vain osa pystyy toimimaan, jos taistelukoulutuksesta on jotain mennyt lihasmuistiin. Tilannetta sekoittavat ympäriinsä sinkoilevat muut ihmiset. Pesäpallomailan kanssa juossut mies olisi helposti voinut joutua sivullisten pahoinpitelemäksi tai poliisi olisi voinut ampua hänet. Lisäksi, väkivalta tapahtuu sekunneissa. Tilanne on jo ohi, ennenkuin yllätetyksi tullut edes tajuaa mitä tapahtui. Ja nyt vastassa olisi ollut aito jihadisti. Netissä on niin helppo uhota ja pilkata muita pelkureiksi.

Minulla on aseenkäyttökoulutus ja toistakymmentä vuotta harjoittelua takana. Aloittaessani toiminnallisen ampumaharrastuksen 2000-luvun alkupuolella minulla oli suuruuskuvitelmia pyssysankariudesta. Muistan ensimmäisen harjoituksen. Lipas sisään ja liikkuvat taakse. Musta pistooli huokui voimaa. Ensimmäinen kontakti ”viholliseen” murskasi kaikki luulot kertaheitolla. Olisin yhtä hyvin voinut heitellä käpyjä. Siitä alkoi mielenmuutos itseään häpeävästä c-miehestä vakaumukselliseksi aseistakieltäytyjäksi. Jos olisin ollut paikalla terrori-iskun tapahtuessa, olisin vaistomaisesti noudattanut pakene ja piiloudu -ohjetta.

Suomalaiset on kuohittu puolustuskyvyttömiksi. Koulussa kaikki väkivalta oli ehdottomasti kiellettyä. Ei saanut edes puolustautua, vaikka laki antaa jokaiselle oikeuden hätävarjeluun. Ehdoton väkivallattomuus ja alistuminen oli hyve silloin ja on hyve yhä. Iso epäkohta on, ettei itsepuolustusvälineiden hallussapito ole sallittua. Kaasusumuttimesta olisi jo jotain hyötyä. Paitsi jos sitä ei osaa käyttää tai sitä ei saa esiin ja käyttövalmiiksi sekunnissa. Esimerkiksi Saksassa ja Virossa kaasusumuttimia saa ostaa kuka tahansa täysi-ikäinen, ja Tallinnan kauppakojuista niitä saisivat varmaan alaikäisetkin.

Poliisi ei suojele kansalaisia. Poliiseja on juhlittu terrori-iskun sankareina, vaikka tosiasiassa he ovat osasyyllisiä iskuun. Poliisi ja Supo saivat vihjeen vaarallisesta maahantunkeutujasta, eivätkä he tehneet mitään. He antoivat vaarallisen jihadistin haahuilla vapaana. Jihadisti oli valehdellut nimensä ja kansalaisuutensa, syyllistynyt pahoinpitelyyn haahuillessaan Saksassa ja luikkinut pakoon tänne Turkuun. Jihadistin kaveri tuomittiin alkuvuonna vammaiseen kohdistuneesta seksuaalirikoksesta. Jos poliisi olisi sankari, koko iskua ei olisi tapahtunut.

Kävin tapahtumapaikalla iskun jälkeisenä päivänä. Kävelin murhareitin vastakkaiseen suuntaan ja pysähdyin katselemaan ensimmäisen uhrin kuolinpaikalle kasvavaa kukka- ja kynttilämerta. Reagoin aika voimakkaasti näkyyn. Tunne oli sama kuin olisin tullut hautajaisiin ja katsonut arkkua kirkon alttarilla.

Solidaarisuusmielenosoitus oli peruttu, mutta paikalla oli huomattava määrä rasisminvastustajia. Hävetti katsoa kuinka enimmäkseen nuorista naisista koostunut joukko häpäisi surun täyttämää paikkaa metelöinnillään ja keskisormen heiluttamisella. Paikalla oli juuri kuollut ja haavoittunut ihmisiä, mutta se ei näitä riehujia ilmeisesti kiinnostanut rasismipeikon pelossa. Hyi helvetti. Tuo porukka taitaa olla kykenemätön edes häpeämään.

Kauppatorilla kokoontui myös puolueeksi pyrkivä Suomi Ensin -kansanliike. Tunnelma oli rauhallinen ja jäin kuuntelemaan puheita ja juttelemaan muutamien ihmisten kanssa. Yksi puheista kosketti erityisesti. Puhuja toi tunteikkaasti esiin ahdistuksensa, jota hän kokee joutuessaan alistumaan muslimeille. Juttelin myös liikettä johtavan Marco de Wit:in kanssa tulevan puolueen ohjelmasta. Kysyin puolueen kantaa sairaiden, työttömien ja köyhien alati kurjistuvaan asemaan. Marco de Wit ajaisi perustulon ja perustilin käyttöönottoa sekä muutoksia talouteen niin, että jaettavaa riittäisi vähäosaisillekin. Puolueella ei kuitenkaan olisi puoluekuria. Valtaan voi siis päästä vähäosaisiin nuivasti suhtautuvaa väkeä. Marco voi olla hyvä tyyppi, mutta puoluetta en äänestäisi, ellei vähäosaisten asemaa kirjata puolueohjelmaan ja puolueen edustajia vaadita noudattamaan sitä. Tai no, lupasivathan Persutkin yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista, mutta harjoitettu hallituspolitiikka maahantuotujen jihadistien kera on ollut jotain ihan muuta.

Suurin osa ns. pakolaiskriisin aikana Eurooppaan tulleista ei kuulu tänne. Massamuuttoliikkeestä ei ole muuta kuin haittaa Suomelle. Eliitti hyötyy, kun työmarkkinoille tuotetaan valtava halpatyövoimareservi laskemaan suomalaisen työn arvoa. Turvallisuustilanteen heikentäminen on tietoinen valinta, jonka varjolla eliitti voi säätää yhä rajumpia kansalaisten oikeuksiin kajoavia lakeja. Euroopan eliitti hyötyy, kun kansallisvaltioiden tilalle tuotetaan yhteistä maailmankylää, jonka eliitti ottaa haltuunsa liittovaltion muodossa. Muuttoliike pitäisi estää ja kohdistaa apu lähtomaihin. Maahantulijoita ei aja tänne pelko, vaan toivo paremmasta elämästä. Tilannetta pahentaa eurooppalaisten naiivi avuliaisuus. Jos Monacon pääministeri lupaisi huvilansa suomalaisten käyttöön ja kaikkialla puhuttaisiin Monacosta ihmemaana, jossa kaikki rikastuvat, olisi tyhmää olla lähtemättä. Pitäisi vain mennä kellumaan Helsingin edustalle, josta avustusjärjestöt hakisivat lähtijät meren yli Ruotsiin. Avuliaat ihmiset auttaisivat Euroopan halki, kunnes Monacon rajalla rikkaudet avautuisivat taikasanalla Simsalabim. Eiku Asylum.

Tulijoilla on väärä käsitys elämästä lännessä. Toivo uudesta avobemarista vaihtuu pettymykseen ja turhautumiseen. Niidenkään onnekkaiden, jotka saavat oleskeluluvan, elämä ei tule ilmaisesta ylläpidosta ja diskorahasta huolimatta olemaan sellaista, mitä sen uskottiin ja uskoteltiin olevan. Oikeastaan maahan tulleen tulevaisuus näyttää lohduttomalta. Harvalla tulijalla on sellaista koulutusta ja työkokemusta, jota suomalaisilla työmarkkinolla tarvitaan. Tarjolla on pelkkiä paskaduuneja orjapalkalla. Avointa häpeilemätöntä seksuaalisuutta tyrkytetään kaikkialla, mutta ympärillä on pelkkiä arvottomia kuffarihuoria, jotka antavat ymmärtää mutta eivät ymmärrä antaa. Vaimoehdokkaita löytyisi kotimaasta, mutta oleskelulupaa ei tuontivaimolle saa. Arvomaailmojen ja kulttuurien törmäys on väistämätön. Teinityttöjä ahdistelevat aivan yksin tulleet sotalapsukaiset tuskin tajuavat, että tässä on nyt jotain väärää. Mutta onneksi on omat porukat. Niissä voidaan yhdessä vihata turmeltunutta länttä ja kuffareita.

Niin, mikä on kuffarinaisten arvo? Turun jihadisti kohdisti iskunsa naisiin. Päivystävät dosentit riensivät heti vakuuttelemaan, että sillä tavoiteltiin vain suurta shokkiarvoa. Ehkä se pitää paikkansa, mutta siinä ei ole koko totuus. Islamissa nainen on vain nainen, alempiarvoinen olento. Siksi on erikoista, että suvakit ovat enimmäkseen feministinaisia. En aivan ymmärrä ristiriitaa, miksi työllä ja tuskalla vapautetut länsimaiset vapaat naiset niin raivokkaasti kannattavat sovinistista kulttuuria, jossa naiset alistetaan. Kulttuurimarxismi, johon feminismi ja LGBT-liike kuuluvat, voi ehkä selittää jotain, mutta en silti ymmärrä, miten islamin lisääminen länsimaissa johtaa feminismin ja LGBT-liikkeen ajamien arvojen voittoon. Rauhan uskonnossa naisen osa on alistua, kuffarien osa on orjuus ja homon osa on kuolema.

Juha Sipilän hallitus on huonoin hallitus ikinä. Hallitus on täynnä ahneita paskoja, jotka pettivät maansa ja äänestäjänsä ulkomaisten huippuvirkojen toivossa. Vähäosaisia on kuritettu apinan raivolla, mutta samaan aikaan maahan päästettiin haahuilemaan kymmeniätuhansia nuoria muslimimiehiä. Nyt, kun hallituksen maahanmuuttopolitiikan väistämätön seuraus tapahtui, meiltä kielletään vihan ja pelon tunteet. Meiltä vaaditaan malttia. Meille selitetään, että vika on meissä. Me olemme rasisteja, ja nyt meidän pitäisi ymmärtää ja antaa anteeksi. Juha Sipilän hallituksen kädet ovat Turun terrori-iskun uhrien veressä.

Hallitus on erotettava. Politiikkaa on muutettava, mutta miten? Äänestämällä ei mikään muutu. Mielenosoitusmarssit ovat vain kivoja kävelyjä. Hallituspolitiikka jatkuu, vaikka kuinka telttailisi torilla. Tuskin yksikään suomalainen, vaikka olisi kuinka täynnä valkoista raivoa, olisi valmis poliittiseen väkivaltaan. Kirjoitin blogin alkuvuosina julkaisematta jääneen tekstin, jossa hahmottelin lakkoaseen käyttöä työelämän ulkopuolella oleville. Käytännössä lakkoilu tapahtuu estämällä liikennettä ja tukkimalla virastojen ja suuryritysten ovia. Lakkoilun tarkoitus on aiheuttaa taloudellista vahinkoa. Raha on kieli, jota eliitti ymmärtää. Rahan menetys ei ole kivaa, ja siksi eliitin on joko murskattava vastarinta tai muutettava politiikkaa vähäosaisten hyväksi.

Samoilla jäljillä on eräs turkulainen rakennusliike ja yli sata muuta yritystä tai yrittäjää:

”...yhtiö järjestää työnseisauksen 18. syyskuuta vastalauseena Suomen hallituksen turvapaikkapolitiikalle. Väkeväinen kertoo, että ”yhtiön arvoihin ei kuulu pelossa eläminen maassa nimeltä Suomi”. Yhtiö haluaa myös kunnioittaa työnseisauksella terrori-iskun uhreiksi joutuneita, sekä nopeuttaa Suomen hallituksen korjaavia toimia keskustelua lisäämällä sekä verotuloja vähentämällä.

Väkeväisen mukana jo yli 100 yritystä tai yrittäjää on ilmoittautunut mukaan laajaan työnseisaukseen.”

Pelolle ei saa antaa valtaa.

Pelko vankeusrangaistuksesta, sakoista, luottotietojen menettämisestä, ulosottoon joutumisesta ja erityisesti siitä, suhtautuvatko satunnaiset ohikulkijat minuun vihamielisesti aktivismini takia, estää minua toimimasta. Uskalsin osallistua Suomi Ensin -liikkeen kokoontumiseen sivustaseuraajana. Uskalsin julkaista tämän tekstin, tosin rankasti sensuroituna. Muuta en uskalla. Voin vain ihmetellä tyrannivaltioiden toisinajattelijoita. Minä olen pelkuri. Fantasioin väkivaltaisesta vallankumouksesta, fantasioin teloittavani koko hallituksen, eduskunnan ja kaikki Suomen poliisit, mutta en uskalla lähettää edes yhtä anonyymiä vihaviestiä petturipersukansanedustajalle Tor-verkon kautta. Haaveilen taas purjeveneen rakentamisesta ja pitkistä purjehduksista valtamerillä. Eikun pakoon vaan haavemaailmaan kun pitäisi taistella oikeuksiensa puolesta.

Jos iskun uhriksi olisi joutunut joku läheisistäni, olisi pääministeri Juha Sipilällä ja hänen entisillä ja nykyisillä ministereillä vastassa tulta ja raivoa, jota maailma ei ole koskaan ennen nähnyt. Hyvää syntymäpäivää, Suomi 100 vuotta.