sunnuntai 3. kesäkuuta 2012

Jo joutui armas aika aseiden paukkuessa


Nynnyn peruskouluhelvetti päättyi 20 vuotta sitten. Ja psykiatriahelvetti alkoi. Vuosi oli 1992. Minut otettiin sisään Tyks:in nuorisopsykiatrian osastolle kuukautta tai paria ennen koulun päättäjäisiä. Makasin osastolla kun kiusaajat juhlivat Kastun koulussa kevätjuhliaan.

20 vuotta on kulunut ja kiusaaminen kouluissa jatkuu yhä yhtä pahana tai pahempana kuin ennen. Minun tragediastani olisi voinut ottaa oppia, vaan eipä se ketään kiinnostanut.

En voi uskoa, että peruskoulun päättymisestä ja potilasuran alusta on jo kaksi vuosikymmentä. Mihin vuodet katosivat ? Voisin joskus kirjoittaa yhteenvetoa siitä ajasta. Nyt en jaksa. On muuta mietittävää.

* * * * *

Hyvinkään ammuskelun jälkeisessä keskustelussa toistuvat samat surkuhupaisat piirteet kuin aiempien tapausten jälkipyykissä. Sekalaisia asiantuntijoita marssitetaan telkkuruutuun puhumaan epäoleellisuuksia. Eturyhmät koettavat hyötyä tragediasta edistääkseen omaa asiaansa. Vaaditaan aseiden poiskeräämistä, vaaditaan lisää psykiatreja kouluihin, huudetaan uskontoa apuun, syytetään äärioikeistoa, syytetään äärivasemmistoa, syytetään tietokonepelejä ja elokuvia, vain muutaman esimerkin mainitakseni.

Teon taustoista ja tekijästä on tällä hetkellä vain vähän tietoa. Sen perusteella mitä aiemmista tapauksista voi päätellä, luulisin että Finnsanity-blogissa osutaan lähimmäksi todellisuutta.